FINLANDIA BLOGI:

Asuntolainaajan unelma – korkosijoittajan dilemma

Käydään läpi lyhyiden eli asuntolainoihin ja talletuksiin vaikuttavien korkojen sekä pitkien esimerkiksi valtion obligaatioiden tuottoihin vaikuttavien korkojen tämänhetkistä tilannetta ja tulevaa kehitystä.

Euroopan Keskuspankki tulee pitämään ohjauskoron nollassa pitkälle tulevaisuuteen. Vaikkakin inflaatio on viimeisimmän muutaman kuukauden aikana hitusen noussut, ei inflaatiosta ole mitään pelkoa tulevaisuudessa. Olemmekin kaukana EKP:n asettamasta inflaatiotavoitteesta. Asuntolainoissakin paljon käytetty kolmen kuukauden euriborkorko on –0,5 prosenttia ja kahdentoista kuukauden euriborikin on samalla tasolla.

Asuntovelallisen kissanpäivät jatkuvat vielä pitkään, mutta toisaalta tallettajien tilanne on tukala tulevaisuudessakin. Mikäli markkinoihin on uskominen, on kolmen kuukauden euribor vuoden 2024 lopussa vielä pakkasen puolella. Eli käytännössä velallinen maksaa velastaan ainoastaan lainamarginaalinsa kulut ja tallettajan tuotto on nolla prosenttia tulevaisuudessakin.

Valtion obligaatioiden tuotot negatiivisia

Jos lyhyissä koroissa eletään poikkeuksellista aikaa, niin vielä poikkeuksellisempaa aikaa eletään pitkien, yli 2-vuotisten korkojen maailmassa. Sijoittaja haluaa luonnollisesti tuottoa sijoitukselleen, mutta valtionobligaatioissa on tilanne, jossa sijoittaja ei saa tuottoa vaan joutuu maksamaan sijoituksestaan.

Jos haluat sijoittaa vuonna 2030 erääntyvään Suomen valtion obligaatioon ja pidät sen eräpäivään saakka, on tämän sijoituksen tuotto sinulle –0,3 prosenttia vuositasolla. Eli sijoittamalla 100 000 euroa saat eräpäivänä 2030 tilillesi noin 97 000 euroa. Ei kovinkaan houkutteleva sijoituskohde. Paljon on kuitenkin sijoittajia – kuten eläkeyhtiöt, säätiöt ja rahastot – jotka ovat sääntöjensä puolesta pakotettuja sijoittamaan näihin obligaatioihin.

Nousevatko pitkät korot joskus?

Vielä suurempi ongelma syntyy, jos ja kun pitkät korot lähtevät nousemaan. Jos esimerkiksi Suomen valtion obligaation tuottovaatimus nousisi vuodessa prosentilla eli olisi 0,7 prosenttia, olisi sijoituksen arvo tippunut vuodessa noin 100 000 eurosta noin 90 000 euroon, eli tappiota 10 prosenttia. Pitkien korkojen pitää nousta hitaasti, jotta sijoittajien esimerkiksi eläkeyhtiöiden tulokset eivät romahda dramaattisesti, koska se ei ole minkään yhteiskunnan etu.

Toinen syy pitkien korkojen hitaalle nousulle johtuu valtioiden ja ennen kaikkea Etelä-Euroopan valtioiden valtavista veloista. Näiden valtioiden velkataakka ei kestä yhtään korkojen nousua ja sitä kautta korkokulujen nousua.

Olemme tilanteessa, jossa sekä lyhyet että pitkät korot tulevat matelemaan pitkät ajat. Asuntovelallinen kiittää, talletusasiakas kärvistelee ja obligaatiosijoittaja pitää käsiä ristissä, ettei vaan korot lähde nousemaan. Tällä hetkellä sijoittajan kannalta järkeviä sijoituskohteita ovat osakkeet, yrityslainat sekä jossain määrin myös kiinteistöt.

Tommi-Pietarinen-ja-yhteystiedot