Teknologinen vallankumous tuottavuuden kasvuajurina

Tuottavuuden kasvu on historiallisesti heijastunut positiivisesti osakekursseihin. Uusi teknologinen vallankumous saattaa olla edessämme. Ilmiö tarjonnee historiaan peilaten merkittäviä tuottomahdollisuuksia sijoittajille.


TUOTANTOTEKNOLOGIA & TUOTTAVUUS

Ihmiskunta on kokenut historiassaan useita teknologisia mullistuksia. Teknologinen kehitys on pitkässä juoksussa tuottavuuden perimmäinen kasvuajuri. Teknologinen kehitys toimii myös osakekurssien nousun rajoitteena. Ilman tuottavuuden kasvua osakkeiden kasvu perustuisi joko osakkeiden arvostuskertoimien (P/E) nousuun tai muutoin yhtiöiden tulisi saada suurempi osuus tuotoksesta, joka jaetaan tuotantopanosten kesken (eli pääoman omistajien ja työntekijöiden kesken). Täten pitkän kurssinousun suurin oikeuttaja on tuottavuuden kasvu.

Historiallisesti teknologisen vallankumouksen aika on ollut tuottoisaa osakesijoittajalle. Yhdysvalloissa osakkeiden vuosituotot olivat huimia toisen teollisen vallankumouksen aikana, muun muassa Dow Jones Ind. Avg. -hintaindeksin keskimääräinen vuosituotto ylsi yli 14 prosenttiin – plus osingot – ajanjaksolla 1918–1928. Syy-seuraussuhde on hyvin ilmeinen: tuotos per panos kasvusta seuraa myös panosten arvonnousu.

Toki kasvu ei ollut kokonaisuudessaan kestävää, sillä osakekurssit korjasivat rankasti 1929 (huom. sananlasku, yksi lintu kädessä on parempi kuin kaksi pensaassa: maksettuja osinkoja ei peritty takaisin). Olisi erittäin mielekästä tutkia osakemarkkinoiden tuottoja aikaisempienkin tuottavuusloikkien kohdalla. Osakemarkkinat ovat noin rapiat 400 vuotta vanha keksintö, mutta harmiksemme ensimmäiset osakeindeksit kehittyivät vasta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Valistunut arvaus on, että ilmiö olisi ollut samansuuntainen jo aiemmin osakemarkkinoiden historiassa.

Tuottavuuden ja osakekurssien suhde on merkittävä etenkin pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikavälin heilahdukset, 1–2 vuotta, eivät merkittävästi muuta pitkän aikavälin trendiä. Teknologinen kehitys kantaa siis hedelmää pitkäjänteiselle sijoittajalle.

TEKNOLOGINEN MUUTOSAALTO ETENEE VAUHDILLA

1900-luvun alun merkittäviä tuottavuuden kasvattajia olivat niin liukuhihnat, teollisuuden sähköistyminen kuin sitä seurannut yleinen koneistus. Automaatio eteni tehtaista koteihin ja vapautti lopulta työvoimaa uusiin tehtäviin.

Samoja piirteitä heijastellaan myös robotisaation ja automaation uuden aallon tiimoilta. Aivan kuten informaatioteknologian mahdollistama tehdasautomaatio menneen 20 vuoden aikana, tekoälyllä varustettu robotiikka vapauttaa resursseja uuteen käyttöön, tehostaa toimintaa ja parantaa tuotoksen laatua – joskin todella ennennäkemättömällä tavalla. Samoin on ennustettavissa, että muutos tulee nopeasti. Alla olevat kuvat havainnollistavat teknologisen muutoksen nopeutta 1900-luvun alussa.


Finandia_Group_5ave

ROBOTIIKAN OMINAISUUDET 2.0

Finlandia Group_Nelikentta

Kuinka robotisaatiota voisi jäsentää ja hahmottaa? Yksi lähestymistapa tähän on sen neljän eri teknologisen ominaisuuden mukaan (yllä).

Nämä ominaisuudet tulevat vaikuttamaan tuotannonjärjestämiseen kaikkialla: energiateollisuudessa, logistiikassa, maataloudessa, rakennusteollisuudessa, terveydenhuollossa ja niin edelleen. Havainnoinnin uusi ulottuvuus mahdollistaa täysin automatisoidut kaivokset, varastot ja tuotantopäätökset, jotka integroidaan kysynnän suhteen. Kysyntää pystytään ennustamaan ja analysoimaan tekoälyn avulla uudessa mittakaavassa ja näin johtamaan tarkkoja johtopäätöksiä. Koko prosessia voidaan valvoa toiselta mantereelta korkealaatuisen paikallistuskyvyn vuoksi.

Esimerkkejä vastaavanlaisesta ”dynaamisesta” kauttaaltaan linkitetystä toimitus- ja valmistusprosessista voidaan maalata niin edellä mainittuun kaivostoimintaan kuin nettikauppaan, taksipalveluihin tai ruokaostoksiin. Arvoketjun tehokkuus madaltaa tuotteiden hintoja, mikä parantaa väestön ostovoimaa. Lisäksi kasvanut tuottavuus per työntekijä nostanee myös palkkatasoa, olettaen että tuotoksen jakosuhde työ- ja pääomapanosten välillä pysyy ennallaan. Tältä kantilta kehityskulku siis nostaa globaalia elintasoa ja parantaa kulutusmahdollisuuksia.

ROBOTIIKAN VERKOITTUMINEN

Toinen tapa hahmottaa robotiikkaa on niiden komponenttien kautta, jotka mahdollistavat kuvatut ominaisuudet.

5G-VERKOT. Suuren osan integraatiosta ja tiedon volyymista mahdollistaa uuden sukupolven 5G-verkot. Minimaalinen latenssi (viive) mahdollistaa käytännössä reaaliaikaisen tiedonsiirron (integrointi, paikallistus). Tämä ominaisuuden voidaan ajatella muodostavan robotisaation selkärangan.

PILVI-INFRASTUKTUURI, niin kutsutut ”neuroverkot” (kymmenien palvelimien muodostama, progressiivisesti itseoppiva tietokonerypäs), ja niiden kehittyminen tekevät mahdolliseksi myös tiedonkäsittelyn todella lyhyellä viiveellä (prosessointi & analysointi). Laskentateho yhdistettynä jatkuvaan oppimiseen vähentää näin ihmisen roolia päätöksentekijänä merkittävästi. Esimerkki: Maanviljelyprosessiin osallistuu 1 000 robottia. Kaikki robotit ovat autonomisia, oppivat itse, ja jakavat opit ja virheet saumattomasti muiden, ympäri maailmaa toimivien robottien kanssa. Robottien kollektiivinen oppiminen tehostaa prosesseja mahdollisesti arvoketjun kaikissa vaiheissa.

ROBOTIT + SENSORIT & ANTURIT. Vallankumouksen verkottumiseen osallistuvat luonnollisesti myös itse robotit: yhteistyörobotit, itseajavat autot, tekoäly, joka suorittaa prosessointia ja analysointia ja niin edelleen. Nämä tuotantokomponentit on lisäksi integroitava tehtaisiin ja tuotantoprosesseihin. Edellä mainitut ”suorittavat komponentit” saavat tietonsa erilaisten antureiden ja sensoreiden (havainnointi) kautta. Havainnoinnin volyymin kasvaessa myös sensoreiden vaatimustaso ja määrä kasvanee merkittävästi.

TYÖ JA TYÖPAIKAT MUUTTUVAT – KATSE HORISONTTIIN

Edellisiin teknologisiin vallankumouksiin peilaten, robotisaatio tuskin hävittää työvoiman tarvetta. Tehtävän työn luonne tosin varmastikin muuttuu, ehkä jopa vähenee. USA:ssa etenkin 45–54 vuotiaiden miesten keskimääräisen työsuhteen pituus on lyhentynyt noin 4 vuodella 1980-luvun 13 vuodesta. Koko työvoiman keskimääräisen työsuhteen pituus on kuitenkin pidentynyt pääsääntöisesti edelliset kolmekymmentä vuotta. Tilastosta voi hahmotella johtopäätöksen, jonka mukaan suorittavan työn määrä tehdyn työn kokonaismäärästä on laskenut 80-luvulta, puolestaan sitoutumista vaativien asiantuntijatehtävien osuus tehdystä työstä kasvanut. Tämä selittäisi koko työvoiman keskimäärisen työsuhteen pituuden kasvun. Johtopäätöstä tukee työvoiman osallistumisasteen lasku 1980- ja 1990-lukujen 65–67 prosentista nykyiseen 62 prosenttiin.

Eräs tapa suojautua mahdollisilta negatiivisilta muutoksilta olisi osallistua meneillään olevaan kehitykseen niin työpanoksilla kuin pääomapanoksilla. Ottaen huomioon teknologisen muutosaallon nopeuden ja väistämättömyyden sekä sen, että teknologiset muutokset perinteisesti uudelleenjakavat varallisuutta, on syytä pohtia periaatteellisesti, haluaako osallistua kehitykseen vai jättäytyä sen ulkopuolelle.

Edelleen, pohdittaessa markkinaliikkeitä, tulevaisuudessa häämöttävää sijoitustavoitetta ja tulevaisuuden ennustamisen haastavuutta, on kylmähermoisessa amerikkalaisessa lausahduksessa ”stay invested” (pidä rahaa markkinoilla) perää. Pitämällä päämäärän horisontissa ja keskittymällä pitkän aikajänteen tavoitteisiin on mahdollista myös saavuttaa haluamansa. Warren Buffet totesi aikanaan, että osakemarkkinat ovat mekanismi siirtää varallisuutta kärsimättömiltä ihmisiltä kärsivällisille. Väitteessä taitaa olla totuuspohjaa.

Alla oleva kuvaaja havainnollistaa väittämää. Tuottavuus on pääsääntöisesti noussut koko tarkastelujakson (1929–2016) ajan. Osakekurssit ovat seuranneet samalla uralla, joskin markkinoilla on nähty korjausliikkeitä. Yksi suurimmista kolahduksista sijoittajalle olisi syntynyt, mikäli tämä olisi myynyt salkkunsa aina markkinan kohotessa huippuunsa ja odottanut ”suurta korjausliikettä”. Edellä kuvatulla strategialla raha olisi pääsääntöisesti levännyt pankkitilillä tuottavuuden, kurssien ja osinkojen kasvaessa. Vastaavasti kärsivällisen sijoittajan olisi ollut mahdollista päästä tyydyttäviin tuottoihin pitämällä rahaa markkinoilla läpi turbulenssin ja mahdollisesti tasoittamalla värinää ostamalla lisää laskujen yhteydessä.

Lassi Harmainen
Finlandia Group, Capital Markets

Finlandia Group_teknologiavallankumous_