KYRÖ DISTILLERY COMPANY

kyrodistillery.com
Isossakyrössä kolmisen vuotta toiminut ruisviskitislaamo Kyrö Distillery Company räjäytti pankin, kun yritys palkittiin maailman parhaasta G&T-ginistä. Nyt perustajaviisikko tähtää maailman tunnetuimman ruisviskitislaamon asemaan vuoteen 2022 mennessä. Mitkä ovat heidän menestyksensä avaimet?


Teksti: Saara Pakarinen
Kuvat: Rami Hanafi

Heinäkuu 2015. Kaatosade lyö henkilöauton ikkunoihin Tallinnassa, jossa Miika Lipiäinen yrittää epätoivoisesti viettää kesäistä pyöräilylomaa. Puhelin soi. Langan päässä on arvostetun kansainvälisen IWSC-juomakilpailun toimitsija.

Lipiäinen nostaa kulmiaan. Hänen johtamansa pientislaamo Kyrö Distillery on ilmoittanut uutukaisen Napue Gininsä aivan viime tingassa kilpailuun, jossa taistellaan maailman parhaiden viinien ja alkoholijuomien titteleistä. Kyrö Distillery on kilpailun Daavid, ja vastassa on ties kuinka monta Goljatia. Mistä on kyse?

”Olette voittaneet Napue-ginillänne Best Gin for Gin & Tonic -sarjan. En tiedä tislaamostanne mitään, mutta teidän kannattaisi ruveta valmistautumaan siihen, että tulos julkistetaan, koska silloin alkaa tapahtua”, naisääni varoittaa.

Lipiäisen sydän lyö tyhjää. Kesäloma taitaa olla ohi. Pian Kyrö Distilleryn perustajaporukan muut jäsenet kuuntelevat toimitusjohtajan nauhoittamaa hengästynyttä Whatsapp-ryhmäviestiä eri puolilla Suomea:

”Minä en tajua, ettekä te, mitä tämä tarkoittaa. Mutta nyt joka helvetin pönttö täyteen sitä giniä!”

AINESOSA 1: OIKEAT IHMISET

Yrityksen ydinryhmä koostuu viidestä keskenään hyvin viihtyvästä ihmisestä, joiden joukkovoima on kliseen mukaan enemmän kuin osiensa summa. He ovat korkeasti koulutettuja, ulkomailla opiskelleita ja yrittäneitä miehiä, rentoja työmuurahaisia, jotka eivät purista mailaa. Tislaajamestari on ekologi, brändi- ja markkinointivastaava puolestaan insinööri, start up -sarjayrittäjä ja entinen stand up -koomikko. Kyrö Distilleryn visitor centeristä, HR-puolesta ja kestityksestä vastaa ehta maalaispoika ja kunnallispoliitikko. Toimitusjohtaja on yrittäjän riskigeenin omaava ex-korporaationörtti, ja kansainvälistä myyntiä hoitaa Kiinassa asunut logistiikkatykki.

Tiimistä välittyy optimismi, uteliaisuus ja lapsenomainen halu tehdä jotain hienoa. Yrityksen arvoihin kirjattu ”rehellinen hifistely” tarkoittaa sitä, että asiat tehdään viimeisen päälle mutta omina itseinä.

AINESOSA 2: TOIMIVA BISNESIDEA

”Kävi selväksi, että jos pientislaamo perustettaisiin oikeasti, sen pitäisi muuttaa markkinaa ja kilpailla suurten, parisataa vuotta toimineiden yritysten kanssa. Aseena olisi käytettävä uniikkeja ja erittäin laadukkaita tuotteita sekä huolellista brändäystä”, muistelee Mikko Koskinen, joka vastaa nyt yrityksen markkinoinnista, brändäyksestä ja ginipuolen kehityksestä.

AINESOSA 3: TEKEMISEN MEININKI

Koska viski kypsyy tammitynnyreissä vähintään kolme vuotta, yrityksellä ei olisi vielä hetkeen tuotetta, jota myydä jakelijoille. Alkupääoma hankittiin myymällä omia asiakastynnyreitä viskiharrastajille, kaveriporukoille ja kaikille niille, jotka halusivat itselleen palan suomalaista rukiista historiaa. Tislaamo säilyttäisi tynnyreitä asiakasvarastossaan vähintään kolme vuotta.

Alku vaati rohkeutta, hulluutta, maalaisjärkeä ja riskienkartoitusta. Lääketeollisuuden palveluksessa toimivalla Miika Lipiäisellä oli viskiharrastajana vahva perspektiivi siihen, mitä alalla tapahtuu. Tislaamon ajoitus olisi hyvä, sillä USA:sta alkanut viskibuumi jatkaisi leviämistään Euroopan kautta Aasiaan vielä vuosia. Uusi suomalainen ruisviski ilmestyisi pelikentälle sopivaan aikaan.

”Alussa todettiin, että tämä on vähän hullua, mutta lähdetään tekemään”, Jouni Ritola muistelee nyt. Omalta tuntuvan porukan asenne vakuutti hänet heti.

AINESOSA 4: KEKSELIÄISYYS

Täydellinen tukikohta tislaamon toiminnalle löytyi Isossakyrössä asuvan Miko Heinilän naapurista. Entinen Oltermanni-tehdas, kaunis vanha osuusmeijeri, sopi toimintaan täydellisesti. Tästä tulisi viskin uusi koti. Pääsiäisenä 2014 Kyrö Distillery sai vihdoin tislausluvat ja pullotti ensimmäiset viskinsä, mutta yrityksen varat olivat ehtymässä. Vuosi oli taloudellisesti todella tiukka, ja fiiliskäyrä laski.

”Jo vuonna 2012 totesimme, että meidän on pakko tehdä hyvä gini, tai meiltä loppuvat rahat .Meillä ei ollut painolastia siitä, miten gini pitäisi tehdä. Saimme mellastaa luovasti klassisen reseptin päällä. Halusimme tehdä nimenomaan suomalaisen ginin ja mietimme, mikä meidät erottaisi muista”, muistelee Mikko Koskinen.
Gini oli siis viskitarinan sivujuoni, kassavirran pelastajaksi kaavailtu tuote, joka osoittautuikin niin hyväksi, että se keikautti tislaamotoiminnan mittasuhteet ympäri. Nyt 70 prosenttia Kyrön tislaamasta alkoholista on Napue-giniä.

”Ehkä on röyhkeää sanoa näin, mutta me olemme jo pystyneet muuttamaan suomalaista sielunmaisemaa.”

AINESOSA 5: TAITAVA BRÄNDÄYS

Kyrö Distilleryn maailma on taidokkaasti rakennettu. Brändin keskiössä ovat tarinat, ihmiset ja urbaani maalaisuus, joka vetoaa niin Etelä-Helsingin punavihreään työmatkapyöräilijään kuin jäyhään pohjalaiseen traktori-isäntään.

Brändiä kehittävä Mikko Koskinen on huomannut, että kun yritys kertoo itsestään tarinaa ja luo tiettyä kuvaa ulospäin, se alkaa myös toteuttaa sitä sisäisesti. Koskinen pyrkii työssään siihen, että kun kuluttaja kohtaa yrityksen, hän kohtaa yhtenäisen kokonaisuuden.

KDC on taitava brändäämään omaa yritystään, mutta samalla he tulevat brändänneeksi giniä ja viskiä. Raikkaat tuotteet voivat muuttaa juomiin liitettyjä mielikuvia. Kyrö sanoo ei taantumukselliselle pönötykselle.

”Emme halua assosioitua vanhakantaiseen viskimaailmaan, jossa juomaa nautti nahkatuolissa istuva mies sikari kädessään, sovinististen vitsien säestämänä. Haluamme muuttaa suomalaista alkoholikulttuuria niin, että se perustuisi yhdessä olemiseen ja makuihin, ei funktionaaliseen kännien vetämiseen”, Mikko Koskinen toteaa.

AINESOSA 6: SITKEYS

Suomen tiukka alkoholilainsäädäntö on vaatinut sitkeyttä ja taistelutahtoa. Mikko Koskinen kirjoitti Kyrön viskihankkeesta blogia aivan yrityksen alkumetreiltä asti, mutta Valvira kielsi blogin jo ennen tislauslupien saamista. Syy: epäsuora alkoholimainonta.

Tiukan mainontalain takia KDC ei voi mainostaa tuotteitaan suomalaisilla nettisivuilla. Siksi Rye Rye Oü:n sivut toimivat tänäkin päivänä Virosta käsin. Kyrö Distilleryn seuraava fokus on USA:n markkinaan murtautuminen, mutta uusimmaksi esteeksi on osoittautunut Napue Ginin sisältämä mesiangervo. Se on kielletty Yhdysvaltain markkinoilla.

”Me korvaamme sen jollain muulla yrtillä. USA:han tehdään oma versionsa. Näin toimitaan maailmalla yleisemminkin”, tuumaa toimitusjohtaja Lipiäinen.

”Alalle tulee buumin takia paljon myös kikkailijoita. Jossain vaiheessa ne siirtyvät valmistamaan jotain muuta, ja jäljelle jäävät vain laadukkaat tuotteet. Oli alusta asti selvää, ettei meillä ole exit plania. Toivomme, että Kyrö Distilleryssä tehdään samoja tuotteita vielä satojen vuosien päästä”, Lipiäinen sanoo.

AINESOSA 7: KOVAT TAVOITTEET

Yrityksen tuotanto on kasvanut päätä huimaavalla vauhdilla, ja matkan varrella ginin tuotanto on kahdeksankertaistunut. Ensimmäisenä vuonna tislaamo myi 4700 pulloa alkoholia, viime vuonna 100 000 pulloa, ja tämän vuoden 2016 myynti on noin 350—400 000 pulloa.

Kesäkuussa 2016 Kyrön tislaamoon asennettiin kauan odotetut uudet pannut, ja laajennuksen ansiosta tilauskapasiteetti nelinkertaistui. Tislaamo on suorastaan natissut liitoksissaan, kun ginituotantoa on pyritty skaalaamaan kysyntää vastaavaksi.

Suomi alkaa olla mukavasti hanskassa. Viennissä eniten panostetaan Japaniin, Saksaan, Belgiaan ja Britteihin. Rima on korkealla, eivätkä miehet peittele tavoitteitaan. Yritys tähtää maailman tunnetuimmaksi ruisviskitislaamoksi vuoteen 2022 mennessä.

”Ehkä on röyhkeää sanoa näin, mutta me olemme jo pystyneet muuttamaan suomalaista sielunmaisemaa”, Miika Lipiäinen sanoo.  

Ja tarina on periaatteessa vasta alussa. Eihän tislaamon ensimmäinenkään viskierä ole vielä ehtinyt kypsyä entisen juustolan kellarissa. Maailmanlaajuisen viskimarkkinan koko on noin kymmenkertainen maailman ginimarkkinaan verrattuna. Mitä sitten tapahtuu, kun Isonkyrön viskit näkevät päivänvalon?

Kyro_Miko_Heinila
Miko Heinilä. Vastaa yrityksen visitor centeristä, HR-puolesta ja kestityksestä. Helposti lähestyttävä ja mutkaton esiintyjä. Työmuurahainen, joka säilyttää hymynsä paineessakin.
Kyro_Kalle_Valkonen
Kalle Valkonen. Tislaajamestari. Herkät aistit, vahva mikrobiologian ja prosessitekniikan tuntemus. Luova ja pelkäämätön kokeilija.
Kyro_Mikko_Koskinen
Mikko Koskinen. Keskittyy markkinointiin ja brändäykseen. Vahvuus: kulttuurin ja nyanssien taju, tarinankerronta. Osaa luoda mielikuvia muutamalla sanalla ja kuvalla.
Kyro_Miika_Lipiäinen
Miika Lipiäinen. Toimitusjohtaja. Rohkea, varmaotteinen, kekseliäs. Päätöksentekijä, joka johtaa demokraattisesti. Kokemusta kansainvälisistä muutosprojekteista syvältä lääketieteen korporaatiomaailman rakenteista.
Kyro_Jouni_Ritola
Jouni Ritola. Vastaa kansainvälisestä myynnistä ja logistiikasta. Erinomainen kuuntelu- ja keskustelukyky. Kattava kokemus Aasiasta, pyörittänyt firmoja Koreassa ja Kiinassa.
Boutique_magazine_web