Mikä yhdistää viihdebisneksen, yrittäjyyden ja joukkueurheilun? Ei mikään, mutta kaikki. Jare Brand ja Ville-Petteri Galle vannovat määrätietoisen työnteon ja avoimen asenteen nimeen ja sanovat, että hyvä pukukoppipelaaja pärjää missä tahansa. Aivan hatusta temmattuna ei herrojen väitettä voi pitää. Heillä on vahva joukkueurheilutausta, he ovat suomalaisen viihdetaivaan kirkkaimpia johtotähtiä ja PME Records -levy-yhtiön perustajajäseniä.
Mikäli Jare Brand ja Ville-Petteri Galle eivät niminä kilisytä kelloja, saattavat Jare ja VilleGalle kuulostaa jo tutummilta. Viimeistään JVG on sellainen brändi, jonka turvin loputkin saavat aiheen reunasta kiinni. JVG on Brandin ja Gallen muodostama yhtye, joka on jo vuosien ajan niittänyt glooriaa niin myynti- ja soittolistoilla, keikkalavoilla kuin Emma-gaaloissakin. Vuonna 2017 JVG oli suoratoistopalvelu Spotifyn kuunnelluin artisti Suomessa ja yksi keikkalavojen kuumimpia nimiä. JVG tuli koko kansan tietouteen 2011. Orkesterin kolmas pitkäsoitto julkaistiin jo oman PME Records -levy-yhtiön kautta vuonna 2014. Nykyään PME:n suojissa on JVG:n lisäksi muitakin menestyviä artisteja, kuten vuonna 2017 runsaasti radioissa soinut Reino Nordin ja sensaatiomaisesti läpimurtoaan maailmalla tekevä Alma.
Jare Brandin ja Ville-Petteri Gallen tiet risteilivät välillä kohdaten jo yläaste-aikana, kun Brandin luokalla Pohjois-Haagan urheilulinjalla oli paljon Gallen joukkuekavereita. Pintapuolinen tuttavuus syventyi ystävyydeksi armeija-aikoina.
”Ei meillä silloin ollut mitään yhteisiä musaintressejä. Oltiin vaan sporttijätkiä. Villellä oli niitä omia räppijuttujaan. Minä tulin mukaan vasta yhteiseen musaprojektiin”, kertoo Brand.
Ura esiintyvänä artistina tai levy-yhtiöpomona ei ollut määrätietoinen linjanveto. Brand haaveili urasta ammattilaisjalkapalloilijana ja Galle NHL-tähtenä. Heillä oli toki varasuunnitelmat myös arkisempiin työuriin. Gallen ansioluettelosta löytyy ilmastointiasentajan tutkinto, urheilutoimittajan koulutus ja taksikortti. Brand taas aloitti armeijan jälkeen kiinteistötalouden opinnot TKK:ssa.
“Kyllä me ollaan aina oltu asenteellisesti kuin ammattiurheilijoita. Urheilu on sitä paitsi ollut tosi iso osa elämäämme aina. Sitä kautta on varmaan tullut sellainen tietty kunnianhimo ja kova työmoraali tavoitteiden saavuttamiseksi”, sanoo Galle. Myös Brand muistelee kunnianhimon värittäneen hänen tulevaisuudenkuvaansa jo pienestä pitäen.
“Ala-asteella oli tehtävänä piirtää mikä minusta tulee isona. Olin tehnyt siihen hienon urheiluauton ja kirjoittanut viereen, että minusta tulee ammattijalkapalloilija tai jonkin sortin liikemies”.
Musahommat käynnistyi isosti vuonna 2011, ja opiskelut sekä arkityöt saivat jäädä sivummalle. Pinnacle Music & Entertainment syntyi tarpeeseen. Sen kautta saatiin hankittua keikka-auto ja pyöritettyä keikkapalkkiot sekä paitamyynnit. Tämän lisäksi JVG:n osapuolilla oli omat toiminimet henkilökohtaisten palkkojen laskemiseen. Brand muistelee, että mitenkään hirveän totisesti ei ajatusta omasta levy-yhtiöstä alkuun pohdittu.
“Oma levy-yhtiö pyöri pari kesää vähän niin kuin läppänä, että keikka-auto on meidän toimisto ja meillä on levy-yhtiö niin kuin isoilla nimillä jenkeissä. Siitä se ajatus sitten lähti pikkuhiljaa muovautumaan. Villen veli oli mukana keikoilla kuskina ja paitamyynnissä ja mietittiin, että mitä jos hän (Mäk Gälis) olisikin meidän ensimmäinen artisti”.
JVG oli levyttänyt tuolloin kaksi albumia suomenkieliseen rap-musiikkiin tuotantoaan keskittävän Monsp Recordsin kautta. Artistibrändin kasvaminen vaati kuitenkin toimenpiteitä, eikä Monspilla ollut kiinnostusta lähteä kasvattamaan indie-toimintaansa. Eteenpäin oli mentävä, mutta samalla haluttiin myös pitää ohjat mahdollisimman hyvin omissa käsissä. Ajatusta ison levy-yhtiön riveihin siirtymisestä vieroksuttiin. Brandin mukaan yhteistyökuvioiden myötä alkoivat mietteet omasta levy-yhtiöstä kuitenkin konkretisoitumaan.
Meille avautui mahdollisuus tehdä yhteistyötä Warner Musicin kanssa ja ajateltiin, että otettaisiin pari artistia mukaan ja perustettaisiin oma merkki
“Meille avautui mahdollisuus tehdä yhteistyötä Warner Musicin kanssa ja ajateltiin, että otettaisiin pari artistia mukaan ja perustettaisiin oma merkki. Siinä oli Mäk Gälis ja Sini Sabotage mukana ja se oli vähän “jotain siitä väliltä” -henkinen ratkaisu. Meillä on tässä firma valmiina, tehdään siitä levy-yhtiö”.
Yhteistyö Warnerin kanssa oli sopivan matalakynnyksinen ratkaisu, joka pienensi levymerkin perustamiseen liittyvää riskiä huomattavasti. PME:lla on Warnerin kanssa yhteisiä artisteja, joiden tuotantoon, promootioon ja jakeluun tulee täysi tuki. PME:lla on nykyään myös täysin omia artisteja.
Brand ja Galle eivät itse ole yrityksen palkkalistoilla. He ovat Andrei Kipahtin, Antti Kososen ja Teemu Laitisen kanssa yrityksen omistajia ja heillä on roolit hallituksessa. PME Records työllistää kuusi henkilöä täysipäiväisesti, joiden lisäksi yrityksen ekosysteemi käsittää yli kymmenen artistia, suuren määrän yhteistyökumppaneita ja eri alojen huippuosaajia. Toimitusjohtaja Laitinen ja operatiivinen johtaja Kosonen pitävät huolen siitä, että yritys pysyy kilpailukykyisenä myös numeroiden valossa. JVG:n kaksikko ei excel-taulukoita pyörittele. Heidän rooliksi levy-yhtiön arjessa on muodostunut oman kokemuksen ja tietämyksen käyttäminen artistien tutorointiin. He eivät kuitenkaan halua kädestä pitäen näyttää artistille reittiä, jota tulisi kulkea, vaan antaa vinkkejä ja tarjota tukea sekä näkyvyyttä.
“Me ollaan tehty Jaren kanssa ihan älyttömästi duunia ja päästy kokeilemaan kaikenlaista. Halutaan omalla esimerkillämme näyttää, että tämä on kovaa duunia, eikä levyn jälkeen voi vain jäädä ihmettelemään miten se menestyy. Koko ajan pitää olla seuraava askel mietittynä ja olla valmiina tekemään uusia asioita”, kertoo Galle.
Galle hoitaa lisäksi taiteellisen johtajan, Kipahtin, kanssa A & R:aa (Artist & Repertoire). He vastaavat talenttien löytämisestä ja niiden kehittämisestä. PME:n riveihin pyritään etsimään artisteja, joilla on selkeä oma linja. Kaikkien ei tarvitse olla taloudellisesti täysosumia, jokaisella on kuitenkin osa levy-yhtiön profiilin rakentamisessa. PME Records haluaa profiloitua yhtiönä, joka tarjoaa artistille vapaat kädet, hyvät puitteet tekemiseen ja pitää heistä hyvää huolta. PME:n imu onkin kääntynyt jo siihen suuntaan, että myös pinnalle nousseet artistit haluavat heidän riveihinsä.
Me halutaan viestiä, että me tykätään sun jutusta. Tule tänne tekemään ja saat tehdä mitä haluat
“Isompiin levy-yhtiöihin kun menee, niin hyvin nopeasti aletaan vaatia juttuja ja pitää taipua heidän muottiinsa. Me halutaan viestiä, että me tykätään sun jutusta. Tule tänne tekemään ja saat tehdä mitä haluat”, sanoo Galle.
Musiikkibisnes on ollut muutoksessa jo pidemmän aikaa. Ensin CD-levy mullisti kaiken 90-luvulla. Vuosituhannen vaihteen tienoolla alkaneen levymyynnin syöksykierteen johdosta niitäkään ei enää juuri myydä. On siis elettävä vahvasti mukana ajassa ja seurattava mitä ympärillä tapahtuu. Brandin mukaan JVG:n viimeisin albumi esimerkiksi ilmestyi vain sähköisesti ja pienen vinyylipainoksen voimin.
“Funtsittiin, että sen viiden tuhannen myydyn levyn perusteella CD-julkaisulle ei ole mitään taloudellisia pakotteita. Ajateltiin ennemminkin, että nyt lähdetään viemään tätä hommaa eteenpäin ihan uuteen suuntaan. Jonkun se on tehtävä”.
Yksi meidän vahvuuksista on ollut se, että emme alussa tajunneet musabisneksestä tai sen normeista mitään
Brandin ja Gallen ennakkoluuloton asenne muutosta kohtaan on toiminut kauttaaltaan hyvänä voimavarana musiikkibisneksen pyörteissä. He ovat tulleet ihan muista ympyröistä, eikä heillä näin ole ollut valmiita kaavoja tai toimintamalleja.
“Yksi meidän vahvuuksista on ollut se, että emme alussa tajunneet musabisneksestä tai sen normeista mitään. Ollaan vaan tultu, tehty ja kasvettu näihin saappaisiin. Myöhemmin hommaan on tullut vähän enemmän laskelmallisuutta”, sanoo Brand.
PME:n liikevaihto on lähestulkoon tuplaantunut sen jokaisena tilikautena, joten ihan väärällä jalalla he eivät ole bisnekseen hypänneet. Nykyään levy-yhtiön ansainta perustuu lähinnä rojalteihin, tekijänoikeuskorvauksiin ja yhteistyösopimuksiin. Keikkamyynnissä piilee yksi uusi mahdollisuus, sillä siinä liikkuu tätä nykyä isot rahat.
”Keikkamyynnin suhteen meillä ei ole mitään yhteistyötä artistien kanssa, mutta se on yksi selkeä kasvun paikka. Keikkailun rooli artistin toimeentulossa on kasvanut huomattavasti. Ennen kierrettiin lähinnä uusien levyjen promootiotarkoituksessa. Nykyään pitää saada talvella uutta materiaalia ulos, jotta pääsee kesällä keikkalavoille tekemään tulosta.”, kertoo Brand.
Galle on saanut esimerkin yrittämisestä jo perhepiirissä. Hänen isänsä on taksiyrittäjä ja se on toiminut hyvänä mallina siitä, että mikään ei tule ilmaiseksi ja että elannon eteen on tehtävä kovasti työtä.
“Mun vaari oli myös yrittäjä. Hänellä oli Keravalla asianajotoimisto. Vaari oli mulle esikuva. Kova urheilumies ja ajeli jo silloin Mersulla”, sanoo Galle.
Brandin perhepiirissä kova yrittäminen taas on kumuloitunut akateemisille urille. Sekä isä että sisko ovat kumpikin insinöörejä.
Yhteinen nimittäjä kaverusten taustalla on kunnianhimo. He molemmat ovat sitä mieltä, että ilman tarpeeksi korkealle asetettuja tavoitteita jää lopputuloskin usein vajaaksi.
“Ihan pienestä asti on ollut kova kunnianhimo ja halu menestyä. On kyseessä sitten ollut futiksen Hesa-cup tai musahommat, niin aina olen tähdännyt mestaruuteen. Pitää olla rohkeutta luottaa omaan tekemiseen ja fiilikseen”, sanoo Brand.
Musiikkibisnes on suuressa määrin henkilöbisnestä. Menestyksen määrittää pitkälti se, miten pystyt luovimaan sosiaalisessa verkostossa ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pukukoppielämä on ollut tärkeä raaka-aine reseptissä, jonka tuloksena on valmistunut kaksi menestynyttä artistia ja yrittäjää.
“Joukkueurheilun maailma on rehtiä kisaamista. Joukkueessa ollaan frendejä ja kaikilla on halu kehittyä päästäkseen suurempiin rooleihin joukkueessa. Tavallaan siis ajatellaan yksilöinä, mutta kaiken taustalla on kuitenkin joukkueen edun ajatteleminen. Kuulostaa aika hyvältä lähtökohdalta moneen asiaan”, sanoo Galle.
Urheilu on Brandille ja Gallelle myös luontainen tapa päästellä höyryjä ja saada ajatukset hetkeksi irti arjesta. Pidemmille irtiotoille tai off-tiloille he eivät koe tarvetta. Heidän mielestään tuntuu hyvin kaukaiselta ajatukselta, että pari kertaa vuodessa pistäisi luurit kiinni ja vetäytyisi jonnekin karkuun kaikkea sitä, mitä muuten yrittää rakentaa koko vuoden.
“Tänä päivänä yhteydenpito on niin helppoa ja vaivatonta. Vaikka olet poolilla Dubaissa, niin mikset sä voisi vastata siihen puhelimeen? Me digataan siitä mitä me tehdään. Ei kai duunin ja vapaa-ajan rajan täydy olla niin raaka”, Galle lisää.
Bändikumppanukset eivät ole asettaneet JVG:lle takarajoja tai päätepysäkkejä. Heidän tekemänsä musiikki puhuttelee nyt ehkä parhaiten nuorisoa, mutta nuoriso varttuu samassa tahdissa heidän kanssaan, eikä kukaan voi tietää minkälaista musiikkia vanhemmat ja isovanhemmat kuluttavat 30 vuoden päästä. Eipä kovin moni varmasti 80-luvullakaan ajatellut, että Eppu Normaali painaisi keikkaa vielä 40 vuotta myöhemmin.
Eppu Normaalin kanssa yhdistävänä tekijänä on se, että molemmat bändit ovat rakentaneet musiikkinsa ympärille bisneksen, jonka ansiosta he voivat pysyä alalla, vaikka artistin ura joskus päättyykin.
“Eläkejärjestelmästä me ei varmasti tulla saamaan ikinä mitään takaisin, joten ehkä PME on meidän eläkeplääni. Rakennetaan hyvä lafka, jonka suojissa artistit viihtyvät ja jonne halutaan. Oman artistiuramme jälkeen meille on tässä sitten suojatyöpaikat”, kertoo Brand.
Suojatyöpaikoista ei kuitenkaan tarvitse puhua. Brand ja Galle ovat käyneet kotimaisen musiikkibisneksen korkeimman koulun. He ovat rakentaneet yhden Suomen suurimmista viihdeilmiöistä ja matkalla nähneet sekä kokeneet ison siivun siitä, mitä Suomen viihdebisneksellä on tarjota. Galle vetää filosofiansa langanpäitä yhteen urheilumaailman kanssa.
“Näet ja koet kaiken harrastamasi lajin saralla. Sitten rupeat valmentajaksi, koska sulla on intohimo lajiasi kohtaan ja haluat jakaa kokemuspohjaasi muille. Sen takia me ollaan laitettu tämä pystyyn. Meillä on intohimo musabisnestä kohtaan ja halutaan nähdä mihin se meitä vie. Vai pystytäänkö me jopa viemään sitä vähän jonnekin?”
Musiikkibisneksen tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Kuluttaminen ja rahavirrat kasvavat jatkuvasti, toisaalta julkaisualustat ja bisneksen ansaintalogiikat ovat myös jatkuvassa muutoksessa. Isot levy-yhtiöt tulevat pysymään isoina levy-yhtiöinä. Musiikin tuottaminen ja markkinoiminen muuttuu kuitenkin koko ajan helpommaksi, joten alan jättien tulee olla avoimempia erilaisille yhteistyökuvioille pienempien toimijoiden kanssa.
Bisnes muuttuu ja koko ajan pitää pysyä sen muutoksen tahdissa.
”Bisnes muuttuu ja koko ajan pitää pysyä sen muutoksen tahdissa. Olisihan se tietysti siistiä joskus haastaa isoja lafkoja markkinaosuuksissa, mutta siihen on vielä aika pitkä matka. Homma on tosin sellaisessa muutoksessa, että on mahdotonta sanoa, miltä bisnes näyttää 10 vuoden kuluttua. Paras tapa varmaan on se, ettei kurkita muihin pöytiin, vaan tehdään omaa hommaa niin hyvin kuin voidaan”, sanoo Brand.
Mihin artisti loppuu ja mistä alkaa yrittäjä? Pitääkö siihen löytää vastaus, jotta voisimme profiloida menestyvän artistin tai yrittäjän? Ei. Jare Brandin ja Ville-Petteri Gallen esimerkki tuo hienosti toteen sen, että eri elämänalueiden opit toimivat hyvin muissakin yhteyksissä, kun ne vain osaa elämäänsä oikein jalostaa. Tärkeintä on säilyttää avoin ja positiivinen mieli, usko omaan tekemiseensä ja kova työmoraali.
Teksti: Jani Uhrman
Kuvat: Jussi Särkilahti