Tekoäly on nousemassa seuraavaksi yleiskäyttöiseksi teknologiaksi (GPT, General-Purpose-Technology), liittyen aiempien mullistavien innovaatioiden, kuten höyrykoneen, sähkön ja tietokonesirujen joukkoon. Sen potentiaali mullistaa tuottavuutta ja innovaatioita kaikilla sektoreilla on ilmeinen, vaikka merkittävimmät läpimurrot ovat vielä edessä.
Tekoäly avaa täysin uuden tuotantomallin, jossa halpa työvoima ei ole enää strateginen kilpailuetu
Kuten Nvidian perustaja ja toimitusjohtaja Jensen Huang totesi vuoden 2025 alussa järjestetyssä CES-teknologiaseminaarissa: "Kaikki alkoi havaintoja tekevästä tekoälystä – kuvien, sanojen ja äänien ymmärtämisestä. Sitten tuli generatiivinen tekoäly – joka luo tekstiä, kuvia ja ääntä. Nyt olemme astumassa fyysisen tekoälyn, tekoälyn, joka voi edetä, järkeillä, suunnitella ja toimia – aikakauteen."
Tekoälystä on muodostunut keskeinen taistelukenttä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä teknologisessa kilpavarustelussa. Kyse ei ole vain teollisesta vallankumouksesta, vaan myös globaalista valta-asemasta seuraavien vuosikymmenten aikana.
Toistaiseksi teeman voittajia ovat olleet datakeskusten seinien sisällä toimivat yritykset, jotka ovat investoineet tekoälyinfrastruktuurin rakentamiseen. Keskiössä ovat siis datakeskukset, jotka pyörittävät tekoälyä kouluttaessaan suuria datamääriä. Tähän tarvitaan yhä tehokkaampia prosessoreita eli puolijohteita.
Vuoden 2024 kurssiraketti, yhdysvaltalainen Nvidia myy datakeskuksiin maailman tehokkaimpia ja nopeimpia grafiikkasuorittimia (GPU eli Graphic-Processing-Unit). Nvidia onkin yksi varhaisen vaiheen voittajista.
GPU:t (grafiikkasuorittimet) ovat kriittisiä tekoälymallien koulutuksessa, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta ja järkevää liiketoimintaa. Toisin kuin perinteiset CPU:t (keskussuorittimet), jotka on suunniteltu suorittamaan yksittäisiä tehtäviä tehokkaasti, GPU:t pystyvät käsittelemään useita laskutoimituksia samanaikaisesti. Ne soveltuvat erinomaisesti tehtäviin, joissa dataa käsitellään laajamittaisesti ja rinnakkain, kuten tekoälyn kouluttamiseen. Esimerkiksi kun tekoälyä opetetaan tunnistamaan kohteita kuvista, sille täytyy syöttää valtava määrä kuvia tukemaan oppimisprosessia, mikä vaatii merkittävää rinnakkaiskäsittelykapasiteettia.
Tekoälyn kehitys on luonut laajan arvoketjun, josta osansa saavat myös perinteiset teollisuuden toimijat. Massiiviset datakeskukset vaativat mittavia investointeja infrastruktuuriin: teräs- ja rakennusyhtiöt, sähkö- ja putkiurakoitsijat sekä jäähdytysjärjestelmien toimittajat ovat nousseet keskeiseen asemaan. Erityisesti innovatiiviset sähköratkaisut ja nestejäähdytysjärjestelmät ovat kriittisiä komponentteja, jotka vaativat korkeaa erikoisosaamista. Samalla kasvava tietoturvan tarve ja valtava energiankulutus ovat luoneet uusia markkinoita näiden alojen asiantuntijoille.
Vuoteen 2025 tultaessa palvelinkeskusten kapasiteetti ja tekoälymallien suorituskyky ovat saavuttaneet tason, joka mahdollistaa tekoälyn laajamittaisen integroinnin yritysten toimintoihin. Tekoälyratkaisujen kysynnän odotetaan kiihtyvän merkittävästi, kun yritykset alkavat jalkauttaa virtuaalisia tekoälysovelluksia liiketoimintaprosesseihinsa. IT-palveluntarjoajille tämä avaa merkittävän kasvumahdollisuuden seuraavan teknologia-aallon myötä.
Tekoälyinvestointien mittakaava on pysäyttävä. Statistan mukaan puhtaasti tekoälyinvestointien ennakoidaan kasvavan globaalisti yli 158 miljardiin dollariin vuonna 2025, kun vuonna 2021 summa oli 93,5 miljardia dollaria. Yhdysvalloissa investointien ennustetaan olevan 81,7 miljardia dollaria vuonna 2025.
Esimerkiksi Microsoft, Amazon, Meta ja Alphabet aikovat investoida vuonna 2025 miljardeja dollareita tekoälyinfrastruktuurin rakentamiseen ympäri maailmaa. Näiden neljän jättiyhtiön yhteenlasketut kokonaisinvestoinnit eli CAPEX (Capital Expenditures) ovat samassa mittaluokassa, kuin Suomen koko BKT dollareissa. Näistä merkittävä osa kohdistuu tekoälyyn ja tekoälyinfrastruktuuriin.
Edellä mainittujen lisäksi vuoden alussa OpenAI, SoftBank ja Oracle julkistivat 500 miljardin dollarin nelivuotisen AI-infrastruktuurihankkeen "Stargate", jonka tavoitteena on vahvistaa Yhdysvaltojen edelläkävijyyttä tekoälyteknologiassa.
Microsoft, Amazon, Meta ja Alphabet CAPEX-investoinnit
Lähde: Bloomberg
Menestys globaalissa tekoälykilpailussa edellyttää koko teknologiaekosysteemin hallintaa: puolijohdesirujen valmistuksesta ohjelmistokehitykseen ja fyysiseen infrastruktuuriin. Tämä kokonaisuus muodostaa keskeisen osan teknologiasektorista, joka toimii sekä maailmantalouden selkärankana että seuraavan kasvupyrähdyksen moottorina.
Yhdysvaltojen etumatka perustuu juuri tähän moniulotteiseen ekosysteemiin. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Nvidia hallitsee tekoälymallien koulutukseen tarvittavien GPU-prosessoreiden markkinaa, mikä on mahdollistanut merkittävät läpimurrot kuten ChatGPT:n ja Googlen Geminin kaltaiset suuret kielimallit.
USA:n yritykset hallitsevat tärkeiden puolijohteiden markkinaa lähes 50 prosentin osuudella koko puolijohdemarkkinasta, Kiinan tuottaessa vain noin 10 prosenttia johtavista puolijohteista. USA on johtava puolijohteiden suunnitteluun tarvittavien ohjelmistojen valmistaja, samalla kun sirujen valmistukseen tarvittavien laitteiden päätoimittajat ovat pääsääntöisesti yhdysvaltalaisia tai japanilaisia. Vastaavasti monopoliaseman omaava ASML on ainoa maailmassa, joka voi toimittaa puolijohteiden valmistuksessa käytettäviä EUV-laitteita.
Konsensus on, että yhdysvaltalaisilla yrityksillä on tällä hetkellä kehittyneempää teknologiaa siruista tekoälymalleihin ja ohjelmistosovelluksiin. Lisäksi huipputeknologiaa tuottavat maat, kuten Alankomaat, Japani, Taiwan ja Etelä-Korea ovat pikemminkin USA:n liittolaisia kuin Kiinan. USA pystyy näin kontrolloimaan puolijohteiden toimitusketjuja merkittävästi paremmin.
Kiina on vahvasti riippuvainen muiden alueiden puolijohteiden valmistuksesta, mikä tekee siitä haavoittuvan kauppasodassa. Ei olekaan yllättävää, että presidentti Xi Jinping on huolissaan huipputeknologiaan liittyvästä kauppasodasta. Kiina on maailman suurin puolijohteiden ostaja, kun taas Yhdysvallat on suurin puolijohdesektorin myyjä. Tämä luo yhdysvaltalaisille yrityksille ristiriidan: suurin ostaja on samalla myös merkittävin potentiaalinen kilpailija.
Vuosikymmenen vaihteessa Yhdysvaltojen hallitus keskittyi arkaluonteisten tekoälykomponenttien suojaamiseen viennin valvonnan avulla. Yhdysvallat asetti merkittäviä teknologian vientirajoituksia Kiinaan ja käytännössä kielsi kaiken amerikkalaisella teknologialla valmistetun teknologian myymisen maahan.
Rajoitukset koskevat lähes kaikkia puolijohteita, mukaan lukien Nvidian tuotteita. Näin osa kiinalaisista yrityksistä, kuten Huawei suljettiin maailman puolijohdemarkkinoilta. Yhdysvallat määrittelee, mitä puolijohteita Kiina saa ostaa erikoisluvalla – siis "vapaata kauppaa" Yhdysvaltojen ehdoilla.
Merkittävä osa kilpailua on Yhdysvaltojen ja Kiinan kamppailu teknologiansa levittämisestä muihin maihin. Kiina on alkanut tarjota teknologia-apua kehitysmaille ja luvannut rakentaa paikallisia datakeskuksia. Kiinalaiset ovat ymmärtäneet, että jos jokin maa standardoi heidän tekoälyalustansa, se todennäköisesti jatkaa sen käyttöä myös tulevaisuudessa.
Teknologiamarkkinoiden luonteen ja verkostovaikutusten vuoksi kilpailun voittaa todennäköisesti se, joka luo ensimmäisen laajasti omaksutun yleiskäyttöisen teknologian.
Samaan aikaan kun länsi investoi massiivisesti, kiinalainen DeepSeek esitteli avoimen lähdekoodin LLM-mallinsa, joka kilpailee amerikkalaisten tekoälysovellusten kanssa huomattavasti alhaisemmilla kustannuksilla.
DeepSeekin menestys osoittaa, että tekoälykehitystä on mahdollista saavuttaa pienemmilläkin resursseilla, mikä voi demokratisoida pääsyn kehittyneisiin tekoälyteknologioihin. Tämä uhkaa olemassa olevien tekoälytoimittajien kannattavuutta ja voi johtaa tiukempiin Yhdysvaltojen säädöksiin kehittyneiden sirujen myynnistä Kiinaan.
Erityisen haasteen muodostaa Taiwanin tilanne, jossa Yhdysvalloilla ja Kiinalla on omat intressinsä. Taiwan on käyttänyt neljä vuosikymmentä maailman kehittyneimmän puolijohdeteollisuusklusterin rakentamiseen ja tulee todennäköisesti hallitsemaan alaa tulevina vuosikymmeninä.
Taiwan pystyy tuottamaan siruja 50 prosenttia halvemmalla kuin Yhdysvallat, ja sillä on lähes monopoliasema (92 prosenttia markkinasta) edistyneimpien logiikkasirujen valmistuksessa. Yhdysvaltain puolijohdejättiläiset, kuten Qualcomm ja NVIDIA, luottavat taiwanilaisiin sirujensa valmistuksessa.
Geopoliittisesta yhteentörmäyksestä suurvaltojen välillä on spekuloitu nimenomaan tämän huipputeknologian tiimoilta. Mahdolliset geopoliittiset jännitteet alueella voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä koko teknologiasektorille.
Astuttuaan toiselle kaudelleen, Trump on julkistanut pitkän listan taloudellisia aloitteita kotimaan kysyntää tukevista tulleista verohelpotuksiin yrityksille. Yhdysvaltojen keskuspankin FED:in ollessa korkojen suhteen tauolla, osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2025 riippuvat siitä, vauhdittavatko Trumpin linjaukset sekä talouspolitiikka kasvua. Mahdollisuus on myös, että Trumpin politiikan vaikutukset hidastavat kasvua globaalisti esimerkiksi geopolitiikan tai tullien kautta.
Trumpin hallinto nosti aiemmalla kaudellaan kiinalaisen tuonnin tullimaksuja keskimäärin 18 prosenttiin. Nyt hän on julistanut 10 + 10 prosentin lisätullit Kiinalle, sekä 25 prosentin tullit Meksikolle ja Kanadalle, jotka astuivat voimaan maaliskuun alussa. Kiina ja Kanada ovat myös vastanneet vastatoimilla. Tullit varsin todennäköisesti osuvat myös Eurooppaan. Tullit ovat yleensä negatiivisia kaupankäynnille, investoinneille ja kasvulle. Ne voivat kuitenkin lisätä Yhdysvaltojen sisäistä kasvua, vaikka ne aiheuttavat lisäpaineita inflaatiolle pidemmällä aikavälillä.
Viimeksi Yhdysvaltojen nostaessa Kiinan tulleja 18 prosenttia, Yhdysvaltojen dollari vahvistui noin 14 prosenttia suhteessa Kiinan valuuttaan. Tämä tarkoitti, että kiinalaisten tavaroiden tuontihinnan jälkeinen USD-hinta pysyi käytännössä ennallaan, ja lopullinen vaikutus oli yhdysvaltalaiselle kuluttajalle vähäinen, vaikka Yhdysvaltojen saamat tullimaksut kasvoivat huomattavasti.
Kiinan on löydettävä uusi lähde paikatakseen kysyntää ja Yhdysvaltojen on rakennettava uudelleen maan sisäistä teollista kapasiteettiaan. Samaan aikaan käynnissä on teknologinen vallankumous, jolle ei ole vielä lopullista voittajaa kruunattu. Tekoäly korvaa halvan työvoiman yksinkertaisia prosesseja, jolloin se tehostaa tuottavuutta ja toimii kasvun moottorina.
Isossa kuvassa Yhdysvaltojen johtaman globalisaation aikakausi on ohi. Maailmantaloudessa on siirrytty kohti "kylmän sodan aikakautta", jossa viimeisen 30 vuoden aikana rakennetut toimitusketjut määritellään uudelleen, jossa kasvu tulee muualta kuin kasvavasta globaalista vapaakaupasta ja jossa voittaja sekä tuleva kasvu muodostuvat uusista yleiskäyttöisistä innovaatioista. Äärimmäisenä vaihtoehtona on myös suurvaltojen yhteentörmäys, jossa kasvu sekä koko maailma saavat kovan kolauksen.
On hyvä pohtia, miten tämä geopoliittinen ja teknologinen murros vaikuttaa eri toimialoihin ja markkinoihin pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä on varmaa, että teemat, jotka haastavat kasvua aiheuttavat volatiliteettia vuonna 2025.