Juuri päättynyt vuoden 2024 alkupuolisko kirvoitti hymyn niin osake- kuin korkosijoittajankin huulille. Maailman osakemarkkinat (MSCI World total return, EUR) vahvistuivat kuudessa kuukaudessa hieman yli 15 %. Keskeisistä markkinoista meno oli vahvinta USA:ssa, missä yleistä osakekehitystä kuvaava S&P500-indeksi kohosi osingot mukaan lukien 19 % euroissa. Euroopassa suurten yhtiöiden nousu ylsi puoleen tästä Stoxx600-indeksin ponnistaessa 9 % plussalle. Meillä Suomessa osakemarkkinoiden menestys ei sen sijaan ollut aivan näin loistokasta. Helsingin pörssin yleisindeksi päätyi osingot mukaan lukien vain himpun yli 2 % positiivisen puolelle. Helsingin pörssin heikompi menestys suhteessa USA:n ja muun Euroopan osakemarkkinoihin on jo pidempiaikainen ilmiö. Kotimaisen pörssimme alakulo on jatkunut useamman vuoden. Viimeiseltä puoleltatoista vuodelta Helsingin pörssi on pari prosenttia pakkasella, kun samaan aikaan USA:n markkina on noussut 45 %. Tuottoeroa on syntynyt vuoden 2023 alusta siis hurjat 47 prosenttiyksikköä.
USA:n osakemarkkina jatkaa vahvuudesta vahvuuteen
Finlandian varainhoidossa ja omissa osakerahastoissa olemme painottaneet jo kotvan aikaa USA:n osakemarkkinoita. Varainhoitosalkuissamme USA:n paino on nykyisellään noin kolme neljännestä ja maailmanlaajuisesti sijoittavissa Finlandia Laatuyhtiöt- ja Finlandia 2050 -rahastoissa 66 % ja 82 %. Suomen osakepaino salkuissamme on tällä hetkellä 0 %. Näiden valintojen myötä globaalisti suurempiin yhtiöihin Finlandia Laatuyhtiöt -rahasto tuotti vuoden 2024 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 20,3 % ja pienempiin yhtiöihin sijoittava Finlandia 2050 -rahasto 13,4 %.
Vuosi 2024 ollut globaalisti vahva osakkeissa, mutta tuottoerot markkinoiden välillä ovat merkittäviä
Lähde: Macrobond
Osakkeiden ohella myös korkomarkkinat ovat tarjonneet hyvää tuottoa sijoittajille. Korkosyklin huippu on saavutettu. Vuonna 2022 alkaneen rahapolitiikan kiristyssyklin jäljiltä Euroopan keskuspankki leikkasi ohjauskorkoaan ensimmäisen kerran kuluvan vuoden kesäkuun alussa ja USA:n keskuspankki Fedin odotetaan lähtevän koronlaskuihin tulevana syksynä. Vuosina 2021–2022 koetun rajun inflaatiopiikin tasoittuminen ja hintojen nousuvauhdin hidastuminen lähemmäs keskuspankkien asettamia tavoitteita on antamassa tilaa rahapolitiikan keventämiselle. Odotukset keskuspankkien korkojen laskusta ovat näkyneet markkinakorkojen maltillistumisena huipputasoiltaan, mikä on ollut omiaan tukemaan korkosalkkujen tuottoja.
Finlandian omassa korkosalkunhoidossa olemme luottaneet vahvasti yrityslainoihin. Olemme jo pidempään ylipainottaneet korkosijoituksissamme niin eurooppalaisia korkeamman riskin high yield-lainoja kuin korkean luottoluokituksen investment grade-lainojakin. Finlandian korkosijoituksille viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä ja pidämme edelleen korkomarkkinoiden tuottopotentiaalia ja riski-tuotto-suhdetta houkuttelevana. Vuonna 2023 Finlandia Korkotuotto -rahasto toi sijoittajille lähes 9 %:n tuoton, ja kuluvan vuoden kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta tuotto oli 3,4 %. Rahaston tämänhetkinen juokseva tuotto kuluvalle vuodelle on 7,7 %.
Inflaatio maltillistunut lähemmäs keskuspankkien asettamia tavoitteita
Lähde: Macrobond
Odotukset keskuspankkien rahapolitiikan keventämisestä ovat tuomassa markkinakorkoja alas huipustaan
Lähde: Macrobond
Vuoden 2024 toiselle puoliskolle lähdemme varsin hyvistä asetelmista. Reaalitalouden osalta USA jatkaa hyvässä kasvussa ja euroalueella kokonaistuotannon kehityksen odotetaan pääsevän parempaan vauhtiin vuoden loppua kohti mentäessä. Korkoympäristö on muuttumassa yritysten tuloksenteon ja kokonaistalouden kannalta edullisempaan suuntaan. USA:ssa pörssilistattujen yritysten tuloskasvu on hyvällä mallilla ja tulosten kasvutahdin odotetaan kiihtyvän entisestään vuotta 2025 kohti kuljettaessa. Meillä Suomessa ja laajemmin euroalueella odotetaan puolestaan kiihkeästi, että meneillään oleva yritysten tulostaantuma väistyisi syksyn tullen ja pörssilistattujen yhtiöiden tulokset kääntyisivät kasvuun. Positiivista on, että käänteestä parempaan on jo olemassa orastavia merkkejä.
Euroalueen osalta keskeisin riski liittynee siihen, ettei ennustettu suhdannekäänne ja yritysten tuloskehityksen vahvistuminen toteutuisikaan loppuvuoden ja ensi talven aikana. Tämä olisi selkeä pettymys osakemarkkinoille, sillä osakemarkkinat hinnoitteleva jo osin tätä näkymää. USA:n kohdalla keskeisin riskitekijä on puolestaan osakemarkkinoiden kohonneet arvostustasot. USA:ssa osalla listatuista yhtiöistä osakkeiden hinnoittelu suhteessa yritysten tekemiin tuloksiin (P/E-kerroin) on kohonnut korkeaksi. Tämä pätee korostuneesti USA:n suuriin teknologiayhtiöihin.
USA:ssa seitsemän suurta teknologiajättiä – Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla – eivät missään nimessä ole halpoja. Näiden seitsemän yhtiön paino USA:n laajaa osakemarkkinaa kuvaavassa S&P500-indeksissä on noin 30 %. Tämä nostaa koko indeksin arvostusta suhteessa yhtiöiden tekemiin tuloksiin. S&P500-indeksin P/E-kerroin on tätä nykyä hieman yli 22, mikä on lähes kolmanneksen yli pitkän aikavälin keskiarvon. Pois lukien edellä mainitut seitsemän jättiyhtiötä, S&P500-indeksin tämän vuoden tulosennusteilla laskettu P/E-arvostus ei kuitenkaan poikkea paljoa pitkän aikavalin keskiarvosta. Näin ollen indeksin loppujen 493 yhtiön, joiden paino on 70 % indeksistä, keskimääräinen arvostus ei vaikuta kohtuuttomalta, vaan se on pikemminkin tavanomaisella tasolla. Suurten teknologiajättien arvostuksessa on kuitenkin riskinsä, sillä näiden yhtiöiden kurssitaso ei kestä pettymyksiä – yksikin pehmeämpi vuosineljännesraportti voi tuoda teknoyhtiöiden kursseja kunnolla alas. Vaikka luotamme salkunhoidossamme USA:n osakemarkkinaan laajemmassa mitassa vahvasti, edellä kuvatun riskin takia suosimme allokaatiossamme aiempaa enemmän pienempiä amerikkalaisia yhtiöitä teknologiajättien kustannuksella.