Kesää on vietetty osakemarkkinoilla rauhallisissa merkeissä, vaikka taloudessa ja varsinkin politiikassa on tapahtunut paljon. Presidentti Trumpin ”One Big Beautiful Bill” etenee kongressissa, tullilykkäysten määräpäivä on ovella, Lähi-idän konflikti eskaloitui vaarallisesti juhannuksena ja vuoden toisen neljänneksen tulosjulkistuskausi on juuri alkamassa.
Jo pidempään jatkunut Israelin ja Iranin konflikti eskaloitui juhannuksena USA toteuttaessa laajan ilmaiskun Iranin ydinlaitoksia vastaan. Tavoitteena oli tuhota keskeisiä Iranin ydinaseen kehittämiseen tarkoitettuja fasiliteetteja. Sijoitusmarkkinoilla USA:n suoraa sotkeutumista Israelin ja Iranin väliseen aseelliseen kahakointiin ei luonnollisestikaan pidetty hyvänä uutisena. Konfliktin laajeneminen ja syveneminen on omiaan horjuttamaan Lähi-idän alueen herkkää geopoliittista tasapainoa tuoden samalla uuden merkittävän riskitekijän meneillään olevan kauppasodan rinnalle. Erityisesti öljykuljetusten häiriintyminen uhkaisi nostaa öljyn ja polttoaineiden hintoja niin paljon, että maailmantalous saattaisi ajautua taantumaan. Tältä osin pahimpana pelkona oli, että Iran voisi sulkee Hormuzin salmen, jota kautta kulkee noin 20 % maailman öljytoimituksista.
Selvin reaktio nähtiin öljyn hinnassa, joka sekin tasaantui nopeasti.
USA:n iskujen jälkeen odotimme huomattavan negatiivista markkinareaktiota. Osake- ja korkomarkkinat säilyivät kuitenkin arvioihimme nähden jopa yllättävän rauhallisina, eikä valuutoissa taikka kullassa tapahtunut oleellisia liikkeitä. Selvin reaktio nähtiin öljyn hinnassa, joka sekin tasaantui nopeasti.
Tätä kirjoittaessani republikaanien ja presidentti Trumpin hallinnon budjettiehdotus "One Big Beautiful Bill" on hyväksytty senaatissa pienimmällä mahdollisella marginaalilla 51–50 varapresidentti J.D. Vancen antaessa ratkaisevan äänensä massiivisen meno- ja verolakiesityksen hyväksymiseksi. Koska senaatti muutti lakiesityksen alkuperäistä versiota, ehdotus palaa vielä edustajainhuoneeseen uutta äänestystä varten. Vasta kun kongressin molemmat kamarit ovat hyväksyneet uuden version budjettilaista, se päätyy presidentin pöydälle allekirjoitettavaksi.
Markkinoita puhututtaa erityisesti USA:n korkea ja edelleen nopeasti kasvava valtion velka.
Lakiesityksen osalta huolta USA:n kongressissa ovat nostaneet erityisesti uuden budjettilain myötä kasvavat valtiontalouden alijäämät sekä sosiaaliturvan ja terveydenhuollon leikkaukset. Lain keskiössä on presidentti Trumpin vuoden 2017 veroleikkaus- ja työpaikkalain jatkaminen, jonka myötä tuolloin tehdyt ja tämän vuoden lopussa päättymässä olevat verokevennykset tulisivat suurilta osin pysyviksi. Samalla rajaturvallisuuden, puolustuksen ja energiantuotannon menoja lisätään. Osin menolisäykset on suunniteltu katettavan leikkaamalla kuluja terveydenhuolto- ja ravitsemusohjelmista, kuten Medicaid ja Supplemental Nutrition Assistance Program. Viranomaiset arvioivat, että lakiesitys kasvattaisi joka tapauksessa valtion alijäämiä ja velkaa kumulatiivisesti noin USD 3300 miljardia seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Markkinoita puhututtaa erityisesti USA:n korkea ja edelleen nopeasti kasvava valtion velka. Tällä hetkellä USA:n julkinen velka on noin USD 36000 miljardia (120 %/BKT) ja uutta velkaa otetaan USD 2000 miljardin (yli 6 %/BKT) vuotuista vauhtia huomioimatta uutta budjettilakia. Alijäämien paisuminen on jo alkanut näkyä USA:n pitkäaikaisten lainojen koroissa, jotka ovat kohonneet tänä vuonna samalla, kun lyhyet markkinakorot ovat jatkaneet laskuaan.
Pian huhtikuun alun vastavuoroisten tullien julkistamisen jälkeen presidentti Trump määräsi tullien voimaansaattamiselle kolmen kuukauden jatkoajan neuvotteluja ja sopimusten tekoa varten. Tuo määräaika on täyttymässä 9. heinäkuuta. Presidentti Trump on toistavasti kertonut, ettei hän aio pidentää tullitaukoa. Presidentti Trumpin hallinto on toistaiseksi solminut vain yhden kauppaa ja tulleja koskevan sopimuksen Britannian kanssa ja saanut aikaan jonkinmoisen aselevon kauppasodassa Kiinan kanssa. Näin ollen presidentti Trump hallintoineen on kaukana niistä tavoitteista, joita kuviteltiin saavutettavan. Tähtäimessä oli kymmenien ja kymmenien sopimusten solmiminen, mutta toistaiseksi kauppa- ja tullisopimuksia ei ole edes saatu aikaiseksi kaikkein tärkeimpien harvalukuisten kumppaneiden kanssa.
Kaiken kaikkiaan tullien ei enää uskota asettuvan niin korkealle tasolle, kuin mitä Trump ilmoitti huhtikuun alussa.
Sijoitusmarkkinoilla luotetaan edelleen, että presidentti Trump joko antaa periksi ja tullien voimaanastumista lykätään edelleen tai, että neuvotteluja jatketaan ja USA tekee sopimuksia tärkeimpien kauppakumppaneiden pikaisessa tahdissa heinäkuun aikana. Vastavuoroisten 20–50 %:n tullien toteutuminen täysimääräisenä olisi myrkkyä maailmantalouden kasvulle ja reaktiot osakemarkkinoilla olisivat negatiivisia, kuten jo huhtikuussa kertaalleen nähtiin vastavuoroisten tullien alkuperäisen julkistuksen yhteydessä. USA:n hallinto on antanut ymmärtää, että kauppasopimus EU:n ja Intian kanssa olisi lähellä, kun taas mahdollisuus sopimukseen Japanin kanssa on Trumpin mukaan vielä kaukana. Oleellisinta lienee kuitenkin, että kaiken kaikkiaan tullien ei enää uskota asettuvan niin korkealle tasolle, kuin mitä Trump ilmoitti huhtikuun alussa. Tullit ehkä nousevat jonkin verran ja teeman ympärillä vellova epävarmuus jatkuu. Tämä heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä, mutta globaalia taantumaa ei ole näköpiirissä ja eniten tilanteesta kärsii todennäköisesti USA itse. Tällaisessa ympäristössä uskomme osake- ja korkomarkkinoiden säilyvän vakaina.
USA:ssa S&P500-yhtiöiden tuloskasvun odotetaan jatkuvan edelleen suotuisana, joskin yritysjohtajien kommentit tulevaisuuden näkymistä ovat käyneet aikaisempaa varovaisemmiksi. Toimintaympäristö on muuttunut haastavammaksi käynnissä olevan kauppasodan aiheuttaman epävarmuuden takia. Kauppasodan takia S&P500-yhtiöiden tulosennusteita on laskettu selvästi. Sitten Trumpin virkaanastujaisten S&P500-yritysten tuloskasvuodotukset koko vuodelle 2025 ovat pudonneet runsaalla neljällä prosenttiyksiköllä kahdeksaan prosenttiin. Tuloskauden kynnyksellä vuoden toiselle neljännekselle ennusteissa on hieman runsaan 5 % kasvu vuotta aiemmasta.
Vaikka USA:n S&P500-yhtiöiden tulosennusteita on laskettu, tuloskasvun odotetaan jatkuvan silti myönteisenä
lähde: Bloomberg
Euroopassa Stoxx600-yhtiöiden osalta näkymät ovat muuttuneet kaikkinensa vaatimattomiksi. Vielä vuoden alussa luotettiin siihen, että euroalueella nähtäisiin selkeä ja vahva tulossyklin käänne kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mutta nyt odotukset ovat siirtyneet ensi vuoden kevääseen. Euroopassa Stoxx600-yhtiöiden Q2-tuloskaudesta odotetaan varsin heikkoa tulosten supistuessa parisen prosenttia vuotta aiemmasta. Koko vuonna 2025 tulosten ennustetaan laskevan noin prosentin verran edellisestä vuodesta.
Euroopan Stoxx600-yhtiöiden tuloskasvuodotuksen ovat kuihtuneet tyystin kasaan kuluvan vuoden aikana – käännettä parempaan ennustetaan vasta keväälle 2026
Lähde: bloomberg
Tulosjulkistuskauteen olemme menossa neutraalilla osake-korko-painolla. Varainhoitosalkkujemme osakesijoituksista noin kolme neljännestä on USA:ssa ja hieman runsas viidennes Euroopassa. Korkosijoituksissa suosimme eurooppalaisia korkean luottoluokituksen ja matalamman luottoluokituksen ns. high yield -lainoja.