Sijoitusvuosi 2025 on lähtenyt liikkeelle arvuuttelujen merkeissä: millaiseksi USA:n uuden hallinnon talouspolitiikka on muotoutumassa, kestävätkö talous- ja yritysten tuloskasvuennusteet, muodostuuko inflaatio ongelmaksi USA:lle, ovatko Fedin koronlaskut ohi ja murtaako Kiina USA:n valta-aseman keinoälyn kehittämisessä? Lisääntyneistä epävarmuustekijöistä huolimatta keskeisillä markkinoilla osakekurssit ovat nousseet viimeisen kuukauden aikana. Luotamme edelleen, että kuluvasta vuodesta on tulossa osakkeissa kohtuullisen hyvä, joskin markkinoiden volatiliteetti, eli kurssiheilunta voi muodostua viime vuotta suuremmaksi.
Kiinalainen keinoälyä kehittävä yhtiö DeepSeek yllätti markkinat tammikuun lopulla kertomalla, että sen keinoälysovellus yltää samalle tasolle keskeisten kilpailijoiden kuten OpenAI:n ChatGPT:n kanssa, mutta se on onnistuttu rakentamaan murto-osalla kustannuksista. DeepSeekin mukaan sen keinoälysovellus on tehty kilpailijoihin verrattuna laskentateholtaan huomattavasti vaatimattomampia ja hinnaltaan edullisempia prosessoreita käyttäen. Uutinen sai teknologiayhtiöiden kurssit jyrkkään laskuun. Suurimman iskun ottivat prosessoreita valmistavat yhtiöt, kuten Nvidia ja ASML. Esimerkiksi Nvidian kurssi tippui DeepSeekin tiedonannon jälkeen heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 17 %.
Lähes välittömästi DeepSeekin uutisten jälkeen OpenAI esitti kuitenkin väitteen, että DeepSeek olisi kouluttanut omaa kielimalliaan OpenAI:n lanseeraamalla ChatGPT-mallilla. Jos näin on tehty, rikkoisi tämä OpenAI:n kielimallin käyttöehtoja. Tällä toiminnalla DeepSeek olisi saanut yhden keinoälysovelluksensa kehitysvaiheen ilmaiseksi. Jatkossa keinoäly-yhtiöt joutunevatkin kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota kehitystyönsä ja immateriaalioikeuksiensa suojaamiseen.
Mikäli DeepSeek on onnistunut rakentamaan kilpailijoita vastaavan keinoälysovelluksen huomattavasti halvempia komponentteja käyttäen, voi tämä laittaa teknologiayhtiöiden markkinat uusjakoon. Häviäjiä olisivat ennen kaikkea keinoälyn kehittämisessä käytettävien huippukalliiden prosessoreiden valmistajat ja voittajia keinoälyä kehittävät yhtiöt, jotka joutuisivat investoimaan aiempaa maltillisempia summia laskentatehoon. Samaan aikaan markkinoille voi tulla merkittävä määrä pienempiä yhtiöitä, jotka voivat lähteä kilpailemaan nykyisten teknologiajättien kanssa. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että mitkä tahansa yhtiöt voivat ottaa käyttöönsä DeepSeekin tekoälymallin ja saada siitä kustannushyötyjä itselleen. DeepSeekin tekoäly pohjaa avoimeen lähdekoodiin, jolloin kuka tahansa voi kehittää sen päälle omia mallejaan.
Vuoden 2024 viimeisen neljänneksen tulosjulkistuskausi pyörii täysillä kierroksilla. USA:ssa S&P500-yhtiöstä hieman yli kolmannes on julkistanut tuloksensa. Meillä Euroopassa tullaan jonkin verran jäljessä Stoxx600-yritysten tuloksista ollessa ulkona vasta 13 %.
USA:ssa tähän mennessä julkistetuista tuloksista 78 % on ylittänyt analyytikoiden konsensusennusteet. Ennen tuloskauden alkua S&P500-yhtiöiden tulosten ennustettiin kohoavan noin 8 % vuotta aiemmasta ja tällä hetkellä toteuma on lähellä tuota lukemaa. Vuodelle 2025 S&P500-yhtiöille odotetaan noin 13 % tuloskasvua, mikä on omiaan tukemaan osakemarkkinoita.
Meillä Euroopassa Stoxx600-yritysten tulosjulkistuksista puolet on ollut odotuksia parempia. Tulosjulkistuskauden alla vuoden vaihteessa analyytikot ennustivat tulosten laskevan pari prosenttia vuoden takaisesta. Tähän mennessä julkistettujen tulosten osalta tuloskasvu on selvästi ennakoitua reippaammin pakkasella. Euroopassa pörssilistattujen yhtiöiden tuloskasvun arvioidaan säilyvän heikkona kevääseen saakka, mutta piristyvän vuoden loppua kohden. Vuonna 2025 Stoxx600-yhtiöiden tulosten odotetaan kohoavan kaiken kaikkiaan 8–9 %.
Lähtökohtaisesti eurooppalainen osakemarkkina on kohtuullisesti arvostettu. Stoxx600-yhtiöiden keskimääräinen P/E-arvostus on tällä hetkellä 15, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Jos talouskasvu elpyy Euroopassa ja yritysten tulossykli kääntyy nousuun, eurooppalaisella osakemarkkinalla on hyvät mahdollisuudet vahvistua kuluvana vuonna. USA:ssa osakemarkkinoiden arvostustaso on selkeästi Eurooppaa ja USA:n omaa pitkän aikavälin keskiarvoa korkeampi. S&P500-yhtiöiden P/E-kerroin on 12kk:n rullaavilla tulosennusteilla laskettuna lähes 23. Tämä ylittää pitkän aikavälin keskiarvon 35 %:lla. USA:ssa osakemarkkinoiden keskimääräistä arvostustasoa nostaa erityisesti suurten teknologiayhtiöiden korkeaksi kohonneet P/E-kertoimet. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että USA:ssa koholla oleva osakemarkkinoiden arvostustaso vaatii tuekseen yritysten vahvaa tuloskasvua, eikä markkinoilla ole sijaa tulospettymyksille. Kuluvana vuonna osakemarkkinoiden volatiliteetti voikin USA:ssa lähteä helposti laukalle, mikäli tulos- tai talouskasvuennusteiden pitävyyteen kohdistuu epäilyksiä.
USA:n S&P500-yhtiöiden P/E-arvostus huomattavasti yli pitkän aikavälin keskiarvon – Suomi ja Eurooppa keskimääräisellä tasolla
Lähde: Bloomberg
Tammikuussa Euroopan keskuspankki laski odotetusti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. USA:n keskuspankki Fed jätti puolestaan ennakoidusti ohjauskorkonsa ennalleen. Euroopan keskuspankin odotetaan laskevaan neljään otteeseen – yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä – ohjauskorkoaan kuluvan vuoden aikana nyt tehty korkoleikkaus mukaan lukien. Euroalueen talouden kannalta tämä on kriittistä, sillä talouskasvun elpyminen on ollut vaivalloista ja tarvitsee tuekseen alhaisempaa korkotasoa. Sen sijaan USA:ssa talouskasvu on säilynyt vahvana ja inflaatio pysytellyt euroaluetta ja Fedin asettamaa hintavakaustavoitetta kovempana. Tämä on osin jarrutellut Fediä koronlaskuaikeita. Todelliseksi vedenjakajaksi Fedin rahapolitiikassa muodostui kuitenkin USA:n presidentinvaalit.
Donald Trumpin tultua valituksi USA:n presidentiksi odotukset keskuspankin tulevista koronlaskuista kuihtuivat kasaan kuin pyy maailmanlopun edellä. Vielä viime syksynä Fediltä odotettiin alkaneelle vuodelle 3–4 korkoleikkausta, mutta nyt ennusteissa on enää 0–1 koronlaskua. Keskeisin syy tälle on keskuspankin huoli uuden hallinnon harjoittaman talouspolitiikan inflatorisista vaikutuksista. Elvyttävä finanssipolitiikka yhdessä tullitariffien noston ja siirtolaisvirran patoamisen kanssa uhkaa jatkossa nostaa hintatasoa USA:ssa. Trumpin viimeisimpänä liikkeenä oli tuore päätös langettaa 25 % tuontitullit Kanadalle ja Meksikolle sekä 10 % tuontitullit Kiinalle. Suunnitelmissa on myös nostaa tulleja Euroopasta tuotaville hyödykkeille. Tullimaksuilla on tapana siirtyä tehokkaasti kuluttajahintoihin nostaen yleistä hintatasoa. Tässä tilanteessa Fedistä on tullut varovainen rahapolitiikan keventämisen suhteen, ja mikäli inflaatio kiihtyisi, ei ole poissuljettua, etteikö keskuspankki nostaisi ohjauskorkoja vuosien 2026–2027 aikana. Korkotason nousulla olisi luonnollisesti talouskasvua jarruttava vaikutus ja se iskisi negatiivisesti myös yritysten tuloksentekoon. Korkotason kohoaminen pitää sisällään riskin osakemarkkinoiden korjausliikkeestä.
Odotukset Fedin koronlaskuista kuivuneet kasaan – EKP:n arvioidaan laskevan korkoja kuluvana vuonna vielä useampaan otteeseen
Lähde: Macrobond