Euroopan keskuspankin (EKP) vuoden 2022 heinäkuussa aloittama ohjauskorkojen nostosykli taittui laskuun torstaina 6.6. keskuspankin leikatessa ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Euroalueen inflaation pidempiaikainen hidastuminen – huolimatta toukokuisesta pienestä kuluttajahintojen nousuvauhdin nykäisystä ylöspäin 2,6 %:iin ja pohjainflaation kiihtymisestä 2,9 %:iin – lähemmäs keskuspankin asettamaa 2 % hintavakaustavoitetta mahdollisti keskuspankin koronlaskun. Tämän ohella euroalueen vaatimaton talouskasvu on jo kotvan aikaa peräänkuuluttanut rahapolitiikan löysäämistä.
Keskuspankin koronlasku ei tullut missään määrin yllätyksenä. Markkinoilla oli ollut jo kuukausia vahva odotus ohjauskorkojen leikkauksesta kesäkuussa ja keskuspankin huhtikuisen korkokokouksen jälkeen EKP:n neuvoston jäsenet ovat ahkerasti pohjustaneet nyt tehtyä rahapolitiikan keventämistä. Korkopäätökseen ei näin ollen liittynyt dramatiikkaa, eikä se aiheuttanut olennaisia markkinareaktioita.
Keskuspankeilla on tapana kiristää ja höllentää rahapolitiikkaan asteittain ja syklinomaisesti. Euroopan keskuspankin kesäkuun koronlasku ei näin ollen ole jäämässä ainutkertaiseksi toimeksi, vaan se on saamassa jatkoa. Alkamassa on keskuspankin rahapolitiikan keventämissykli. Odotamme EKP:n laskevan ohjauskorkojaan kuluvan vuoden aikana vielä kaksi kertaa neljännesprosenttiyksikön verran. Tällöin keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korko (main refinancing rate) olisi 3,75 % vuoden 2024 päättyessä. Ohjauskorkojen leikkausten voidaan ennakoida jatkuvan vuoden 2025 kuluessa ja keskeisen perusrahoitusoperaatioiden koron laskevan 2,5–3,0 % haarukkaan ensi vuoden loppuun mennessä.
EKP:n näkemykset tulevasta inflaatiosta ovat keskeisessä asemassa päätettäessä ohjauskorkojen tasosta. Mikäli keskuspankki näkee inflaation hidastuvan, korkoja voidaan laskea enemmän ja nopeammassa tahdissa, mutta jos inflaatio osoittautuukin ennakoitua sitkeämmäksi, korkoleikkauksista voidaan pidättäytyä. Rahapolitiikan keventäminen on näin ollen datariippuvaista, eikä keskuspankki sitoudu tiettyyn koronlaskupolkuun, vaan korkopäätökset tehdään kokous kerrallaan. Euroalueella erityisesti palveluiden hinnat pitävät inflaatiota tänä vuonna keskuspankin tavoitetason yläpuolella. Pohjainflaation voidaan odottaa vakiintuvan tavoitetasolle aikaisintaan ensi vuoden alkupuoliskolla.
Euroopan keskuspankilta odotettu koronlasku – lisää luvassa myöhemmin tänä ja ensi vuonna
Lähde: Macrobond
Euroalueen inflaation hidastuminen antaa tilaa EKP:n koronlaskuille
Lähde: Macrobond
Vaikka euroalueen talouden aktiviteetti on näyttänyt piristymisen merkkejä kevään aikana, keskuspankin korkojen lasku tulee tarpeeseen. Yritysten ostopäällikköindeksit huhti-toukokuulta ennakoivat talouden heikoimman jakson olevan väistymässä. Erityisesti palveluala on vahvistumassa. Teollisuuden ostopäällikköindeksi makaa sen sijaan edelleen alhaisissa lukemissa kertoen toimialan heikkoudesta, joskin surkeimmat lukemat ovat jääneet taakse ja indeksi on kohonnut lähemmäs kriittisenä pidettyä 50 pisteen rajaa. Euroalueen talouskasvun odotetaankin vahvistuvan vuoden jälkipuoliskolla ja yritysten tulostaantuman päättyvän. Euroopassa Stoxx600-yritysten vuotuinen tuloskasvu on ollut pakkasella jo neljä perättäistä vuosineljännestä ja tulosten ennustetaan supistuvan vielä meneillään olevan toisen vuosineljänneksen aikana. Vuoden jälkipuoliskolla yritysten tuloskasvun odotetaan lopultakin kääntyvän positiiviseksi. Toiveet paremmasta tulevaisuudesta ovat näkyneet tämän vuoden aikana osakekurssien vahvistumisena ympäri euroaluetta.
Euroalueen ostopäällikköindeksit vahvistumassa lupaillen parempia aikoja taloudelle
Lähde: Macrobond
Euroopan Stoxx600-yritysten tulostaantuman odotetaan helpottavan vuoden jälkipuoliskolla
Lähde: Bloomberg
USA:n keskuspankki Fedin koronlaskuja ei tarvitse ryhtyä jännittämään aivan pian. USA:ssa inflaatio on kuluvana vuonna osoittautunut ennustettua sitkeämmäksi ja toisaalta talouskasvu odotuksia vahvemmaksi, joten keskuspankilla ei ole ollut tilaa, eikä toisaalta myöskään suurta painetta leikata ohjauskorkojaan.
Vielä tämän vuoden alussa Fedin arvioitiin aloittavan koronlaskut maaliskuussa, mutta maaliskuun koittaessa odotukset olivat siirtyneet touko-kesäkuuhun. Viimeisen kuukauden aikana markkinoilla on arvottu Fedin ensimmäisten korkoleikkausten koittavan joko syys-, loka- tai marraskuussa. Kyseessä näyttää olevan liikkuva maali, joka siirtyy kulloisenkin kuukauden inflaatiolukujen julkistusten myötä. Viimeisimpien huhtikuun inflaatiolukujen julkistuksen jälkeen – jolloin hintojen nousuvauhti vaimeni odotusten mukaisesti ja myös työllisyyden kasvu hidastui – markkinoilla vahvistui käsitys siitä, että Fed laskisi todennäköisimmin korkoa jo syyskuussa marraskuun sijaan.
Tälle vuodelle markkinat hinnoittelevat Fediltä kahta neljännesprosenttiyksikön koronlaskua, jonka jälkeen ohjauskorkohaarukan ylälaita olisi 5,0 % vuoden 2024 lopussa. Mikäli USA:n inflaatio hidastuu lähemmäs keskuspankin asettamaa 2 %:n tavoitetasoa ja työmarkkinat jäähtyvät, odotamme Fedin laskevan ohjauskorkoaan neljä kertaa vuoden 2025 aikana. Tuolloin korko tulisi alas yhteensä prosenttiyksikön verran ja ohjauskoron (Federal Funds Target Rate) vaihteluvälin ylälaita olisi 4,0 %.
Odotettua sitkeämpi inflaatio jarruttaa Fedin haluja laskea ohjauskorkojaan
Lähde: Macrobond
Yhdysvalloissa talous jatkaa reipasta kasvua kotitalouksien kulutuksen tukemana. Osittainen selitys USA:n talouden kyvylle kasvaa kireistä työmarkkinoista huolimatta on ollut huomattavasti esimerkiksi Suomea ja koko euroaluetta vahvempi tuottavuuskehitys ja merkittävä maahanmuuttovetoinen työvoiman kasvu. USA:n makrotalouden hyvä suorituskyky näkyy pörssilistattujen yhtiöiden tuloksenteossa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen tulosjulkistuskausi on käytännössä plakkarissa. S&P500-yhtiöiden tulokset kohosivat lähes 8 % vuotta aiemmasta ja 80 % tuloksista ylitti analyytikoiden ennusteet. Meneillään olevalla vuosineljänneksellä S&P500-yhtiöiden tulosten odotetaan nousevan noin 9 % ja tuloskasvun kiihtyvän entisestään vuotta 2025 kohti kuljettaessa.
Tukeva makrotalouden pohja, yritysten hyvä tuloskasvu ja odotukset inflaation maltillistumisesta ja korkojen laskusta ovat olleet omiaan tukemaan USA:n osakemarkkinaa. Suhteessa euroalueen tai varsinkin meidän kotimaan markkinaamme nähden USA:n osakemarkkina onkin tuottanut ei pelkästään tämän, vaan jo useamman vuoden ajan huomattavasti paremmin.
USA:n S&P500-yhtiöiden vahva tuloskasvu tulee osakemarkkinoita
Lähde: Bloomberg
Nykyisessä markkinatilanteessa olemme varainhoitomme osake-korkoallokaatiossa neutraalissa painossa. Osakkeissa ylipainotamme USA:n markkinaa ja erityisesti matalammilla arvostuskertoimilla olevia pienempiä laatuyhtiöitä. Osakesijoituksistamme kolme neljännestä on USA:ssa. Eurooppaa salkuistamme on noin viidennes ja loput Aasiassa. Koroissa yrityslainat jatkavat vahvassa painossa. Odotamme sekä korkeamman riskin ns. high yield -lainojen että korkeamman luottoluokituksen investment grade -lainojen tarjoavan hyvää tuottoa kuluvana vuonna. Valtionlainat ja lyhyen koron sijoituksen ovat varainhoidon allokaatiossamme alipainossa.