Tämän hetken markkinaympäristöä leimaavat erityisesti geopoliittiset riskit, energiamarkkinoihin liittyvä epävarmuus, keskuspankkien tavoitetason yläpuolella säilyvä inflaatio, koholla pysyvä korkotaso sekä julkisen talouden nopea velkaantuminen niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Vastapainona taloutta varjostaville tekijöille kokonaistuotannon kasvu on osoittanut yllättävää kestävyyttä erityisesti USA:ssa ja yritysten tuloskasvu on ollut huomattavasti ennustettua vahvempaa.
USA:n talous on ollut oletettua vastustuskykyisempi presidentti Trumpin hallinnon tempoilevan talous- ja kauppapolitiikan sekä geopoliittisten jännitteiden aiheuttamille iskuille ja epävarmuuden lisääntymiselle. Kuluttajakysyntä, työmarkkinoiden vahvuus ja tekoälyinvestoinnit ovat tukeneet kasvua, vaikka korkotaso on pysynyt korkeana. Energian hinnan nousu ja geopoliittinen epävarmuus ovat nostaneet inflaatio-odotuksia uudelleen, mikä varjostaa talouden näkymiä. Arviomme on, että niin sanottu Kultakutri-ympäristö, jossa talouskasvu on vahvaa ja inflaatio heikkoa, on käytännössä taakse jäänyttä elämää.
Keskuspankkien rahapolitiikka on keskeinen sijoitusmarkkinoita ohjaava tekijä. Inflaatiopaineiden kohoamisen ja talouden vahvuuden myötä USA:n keskuspankki Fed on viestinyt pitävänsä korkotason korkealla pidempään. Vielä vuoden alussa markkinoilla odotettiin keskuspankilta koronlaskuja, mutta nyt näkymänä on, ettei Fed laske korkoja vuoden 2026 aikana. Liian aikaiseksi painuva korkotaso voisi kiihdyttää inflaatiota entisestään, mutta toisaalta liian tiukka rahapolitiikka painaisi talouskasvua.
”Fedin nykyinen rahapolitiikan asemointi on asianmukainen taloudelle ja markkinoille”
Rahapoliittisissa päätöksissään Fed painottaa datariippuvuutta. Tällä hetkellä USA:n talouskasvun odotetaan yltävän viime vuoden tapaan hieman runsaaseen 2 %:iin, joten katsomme, ettei keskuspankilla tosiasiallisesti ole tarvetta lähteä tukemaan talouden aktiviteettia nykyistä aggressiivisemmin. Lähi-idän kriisin ja kallistuneen energian myötä keskuspankin on syytä olla enemmänkin huolissaan kiihtyvästä inflaatiosta.
Euroalueen talouskehitys on selvästi heikompaa kuin USA:ssa. Teollisuuden heikko kysyntä, korkeat energiakustannukset ja vaimea investointiympäristö ovat hidastaneet talouskasvua useissa euroalueen suurissa talouksissa. Euroaluetta rasittaa edelleen korkea riippuvuus tuontienergiasta, jonka takia öljyn ja kaasun hinnan vaihtelut maailmanmarkkinoilla näkyvät nopeasti sekä yritysten kustannuksissa että kuluttajahintojen nousussa.
”Euroalueen talous tarvitsisi tuekseen mieluumminkin elvyttävää kuin kiristävää rahapolitiikkaa”
Vaikka euroalueella inflaatio onkin saatu USA:ta paremmin haltuun, energiasektorin epävarmuus aiheuttaa epävarmuutta yleiseen hintakehitykseen. USA:n keskuspankki Fediin verrattuna Euroopan keskuspankin tilanne on itse asiassa haastavampi. Euroalueella talouskasvu on hidastumassa huomattavasti viime vuodesta ja jäänee vaatimattomasti alle 1 %:n kuluvana vuonna. Samalla julkisen talouden tasapaino on monissa maissa heikentynyt, mikä lisää painetta finanssipolitiikan kiristämiseen jatkossa. Tilanne, jossa talouskasvu on heikkoa, mutta inflaatio pysyttelee tavoitetason yläpuolella ajaa keskuspankin puun ja kuoren väliin. Euroopan keskuspankki joutuu tasapainoilemaan korkean inflaation ja toisaalta heikon talouskasvun välillä, joista ensimmäinen edellyttäisi rahapolitiikan kiristämistä ja jälkimmäinen höllentämistä. Markkinoilla odotetaan Euroopan keskuspankin seuraavan korkoliikkeen olevan ylöspäin, joskin nostoja tehdään varmastikin harkiten ja varovaisesti. Keskuspankin rahapoliittisissa päätöksissä korostuvat nyt inflaation hillintä energiasokin keskellä, talouskasvun suojeleminen ja velkaisten jäsenmaiden korkoriskit.
Lähi-idän kriisin seurauksena kallistunut energia ajaa inflaatiota ylös
Lähde: Macrobond
Odotukset Fedin koronlaskuista ovat kaikonneet – Euroopan keskuspankilta seuraava liike korkojen nosto
Lähde: Macrobond
Osakemarkkinoilla USA on säilyttänyt asemansa sijoittajien suosikkimarkkinana. Pörssilistattujen yhtiöiden tuloskasvu on viime aikoina ylittänyt odotukset reippaasti ja viime kuukausina ennusteita seuraavalle vuodelle on nostettu huomattavasti, mikä on ajanut osakekursseja ylös. Tuloskasvu on ollut vahvaa erityisesti teknologiassa, ja tekoälyyn liittyvät investoinnit ovat nostaneet toimialan yhtiöiden ja erityisesti puolijohdevalmistajien osakekursseja vauhdilla. Kovan kurssinousun myötä teknologiaosakkeiden arvostustasot ovat kohonneet korkeahkoiksi. Tämän ohella osakkeisiin liittyvää riskiä lisää korkojen pysyminen koholla, mikä voi painaa jatkossa yritysten arvostuksia ja hidastaa talouskasvua myöhemmin. Teknologiayhtiöiden rinnalla sijoittajien tulisikin huolehtia riittävän laajasta toimialahajautuksesta hyödyntämällä mahdollisuuksia laadukkaissa yhtiöissä, joilla on vahva kassavirta, hyvä kilpailuasema ja kyky siirtää kustannusten nousua hintoihin.
”USA:n osakemarkkina hintava, mutta vahva yritysten tuloskasvu tukee kursseja”
Euroopan osakemarkkina on arvostuksiltaan USA:ta edullisempi, mutta kasvunäkymät ovat selvästi vaimeammat. Euroopassa pitkään jatkunut yritysten tulostaantuma on kuitenkin helpottanut. Viimeiset neljä vuosineljännestä eurooppalaisten Stoxx600-yhtiöiden vuotuinen tuloskasvu on ollut plussalla ja tulossyklin odotetaan vahvistuvan entisestään loppuvuoden aikana. Tämä tosin edellyttää Lähi-idän tilanteen selkiytymistä ja energiamarkkinoiden normalisoitumista. Mikäli Lähi-idän kriisi pitkittyisi, öljyn hinta pysyisi kalliina yli 100:ssa dollarissa tynnyriltä kauan, inflaatio kiihtyisi ja keskuspankki kiristäisi aggressiivisesti rahapolitiikkaa, tuloskasvuodotukset osoittautuisivat mitä todennäköisimmin liian kunnianhimoisiksi. Euroopassa energia, pankit ja rahoitus sekä defensiiviset sektorit, kuten päivittäistavarat ja yleishyödylliset palvelut ovat säilyttäneet suhteellisen vahvan asemansa epävarmassa markkinaympäristössä. Lisäksi puolustus- ja infrastruktuuri-investointien odotetaan tukevan tiettyjä eurooppalaisia toimialoja lähivuosina.
”Euroopan osakemarkkina USA:ta edullisempi – ja täysin syystä”
Kokonaisuutena vuoden 2026 sijoitusympäristö suosii aiempaa selektiivisempää sijoitusstrategiaa. Korkoympäristön normalisoituminen on muuttanut sijoituslogiikkaa verrattuna 2010-luvun nollakorkomaailmaan. Osakesijoittajan on kiinnitettävä nyt entistä enemmän huomiota yritysten tuloskuntoon, kassavirtoihin, velkaantumiseen ja kykyyn toimia korkeampien korkojen ympäristössä. Samalla hajautuksen merkitys korostuu tilanteessa, jossa geopoliittiset riskit, energiamarkkinoiden epävarmuus ja keskuspankkien päätökset voivat aiheuttaa markkinoille voimakkaita liikkeitä.
USA:n osakemarkkina hintava – Euroopan osakemarkkinoiden P/E-arvostus pitkän aikavälin keskiarvossa
Lähde: Bloomberg
USA:ssa 10 vuoden valtionlainojen korot voivat pysyä korkeina pitkään vahvan talouden ja suuren velkaantumisen vuoksi. Vaikka inflaatio on hidastunut huipputasoistaan, se pysyttelee edelleen keskuspankki Fedin tavoitetason yläpuolella. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa markkinat ovat joutuneet arvioimaan uudelleen odotuksia koronlaskuista. Samaan aikaan julkisen talouden velkaantuminen sekä kasvavat budjettialijäämät lisäävät pitkän aikavälin epävarmuutta USA:n korkomarkkinoilla.
”Yrityslainat edelleen mielenkiintoisin korkosegmentti”
Euroalueella korkotaso on matalampi, mutta kasvun heikkous rajoittaa pitkien korkojen nousupainetta. Lyhyet korot ovat nousseet viime kuukausina sen sijaan reippaammin johtuen muuttuneista odotuksista Euroopan keskuspankin rahapolitiikan asemoinnissa. Vielä alkuvuodesta uskottiin, että ohjauskorot pysyisivät ennallaan, mutta kasvaneiden inflaatiopaineiden takia markkinat hinnoittelevat loppuvuodelle jo muutamaa keskuspankin ohjauskorkojen nostoa.
”Korkomarkkinoilta tarjolla hyvää tuottoa ja hajautusta sijoitussalkkuun”
Korkomarkkinoilla sijoittajalla on aivan erilainen tilanne verrattuna viime vuosikymmeneen. Korkomarkkinat tarjoavat nykyisellään sijoittajille aidosti kilpailukykyistä tuottoa maltillisella riskillä. Sijoittajan näkökulmasta sekä korkean luottoluokituksen investment grade -yrityslainat että matalamman luottoluokituksen ns. high yield -lainat ovat kiinnostavia ja muut lyhyemmän duraation velkapaperit tarjoavat houkuttelevaa riskikorjattua tuottoa. Sen sijaan pitkässä duraatiossa korkoriski korostuu ja hintamuutokset voivat olla merkittäviä korkojen heiluessa, joten näihin lainoihin sijoittamisessa olemme varovaisempia.
Lyhyet korot nousseet viime kuukausina varsinkin euroalueella inflaation kiihtymisen ja keskuspankkien rahapolitiikan uudelleen asemoinnin takia
Lähde: Macrobond
Kaiken kaikkiaan USA:ssa on tarjolla edelleen vahvinta talous- ja tuloskasvua, Eurooppa kärsii heikosta kasvusta ja energiariippuvuudesta, mikä näkyy osakemarkkinoiden suhteellisesti ottaen edullisempana arvostuksena. Keskuspankit eivät ole kiirehtimässä koronlaskuihin ja kiihtyvän inflaation takia koroissa saattaa olla painetta jopa ylöspäin. Tuottotasot korkomarkkinoilla ovat kuitenkin houkuttelevia, erityisesti yrityslainoissa. Yleisen sijoitusympäristön osalta geopolitiikka ja energiahinnat pysyvät tärkeimpinä markkinariskeinä. Sijoittajalle tämä tarkoittaa tilannetta, jossa riskienhallinta ja riittävä sijoitussalkun hajautus omaisuusluokkien, maantieteellisten alueiden ja toimialojen kesken ovat aiempaa tärkeämmässä roolissa.