USA:n keskuspankki Fed aloitti koronlaskusyklinsä syyskuussa isolla liikkeellä – 18.9. kokouksessaan keskuspankin avomarkkinakomitea päätti leikata ohjauskorkoja 0,50 prosenttiyksikköä. Inflaation hidastuminen lähemmäs keskuspankin asettamaa 2 % hintavakaustavoitetta antoi keskuspankille tilaa liikkua ja leikata korkoja. Keskuspankin huoli työmarkkinoiden tilasta oli keskeinen ajuri korkojen laskulle. Rahapoliittisissa päätöksissään keskuspankki painottaa jatkossa inflaatiota enemmän työllisyyskehitystä ja talouskasvua.
Jatkossa Fed painottaa korkopäätöksissään työllisyyskehitystä ja talouskasvua enemmän kuin inflaatiota
Nyt nähtyä koronlaskua voidaan pitää lähtölaukauksena pidempikestoiselle rahapolitiikan keventämisen syklille. Korkojen laskuja saadaankin lisää myöhemmin tänä vuonna ja todennäköisesti vielä kahden seuraavan vuoden aikana. Fedin avomarkkinakomitean jäsenet arvioivat niin sanotussa dot plot -ennusteessaan, että ohjauskorkoja leikataan tänä vuonna vielä 0,5 prosenttiyksikköä marras-joulukuun kokouksissa. Vuodelle 2025 dot plot -korkopolun mediaani indikoi koronlaskuja yhteensä yhden prosenttiyksikön verran ja edelleen 0,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2026. Tämä tarkoittaisi, että rahapolitiikan keventämissyklin päättyessä Fedin ohjauskoron vaihteluväli olisi 2,75–3,00 %. Keskuspankki on näin ollen laskemassa korkoja varsin tuntuvasti seuraavan parin vuoden aikana, mutta korkotason on jäämässä selvästi viime vuosikymmenellä totuttua tasoa korkeammalle, eikä nollakorkojen aikaan olla palaamassa lähimainkaan.
USA:n keskuspankin ohjauskorkojen leikkaussykli käynnistyi syyskuussa
Lähde: Macrobond
Viime aikoina on keskusteltu paljon USA:n talouskasvun hidastumisesta ja siitä, onko edessä talouden kova vai pehmeä lasku. Kova lasku tarkoittaisi, että talouskasvu on hidastumassa reippaasti, työmarkkinatilanne heikkenee ja keskuspankin rahapolitiikan keventämisestä huolimatta talous ajautuu lopulta taantumaan. Pehmeä lasku on puolestaan tilanne, jossa hidastumisestaan huolimatta talous välttää taantuman jatkaen vakaalla kasvu-uralla, työmarkkinat viilenevät jonkin verran ja inflaatio maltillistuu.
Uskomme USA:n taloudella olevan edellytykset pehmeän laskun toteutumiseen
Tällä hetkellä USA:n talouskasvu on odotetusti hidastumassa, työmarkkinoiden aktiviteetti vaimentunut ja työttömyysaste on noussut. Inflaatiopaineet ovat samalla vähentyneet. Nyt alkaneella rahapolitiikan keventämisellä Fed tavoittelee talouden pehmeää laskua. Markkinoilla huolta on kuitenkin herättänyt se, toimiiko keskuspankki tarpeeksi ajoissa ja tekeekö se riittävän paljon. Haasteena tilanteessa on, että rahapolitiikan asemoinnin muutos heijastuu talouteen viiveellä. Korkojen lasku alkaa näkyä reaalitaloudessa vasta noin puolen vuoden kuluttua ja kaikkinensa lopullisten vaikutusten toteutuminen vie tyypillisesti vuodesta puoleentoista vuoteen. Hätäisimmät pelkäävät, että keskuspankki Fed on toiminensa myöhässä. Itse uskomme toistaiseksi USA:n taloudella ja Fedillä olevan edellytykset pehmeän laskun saavuttamiseen, vaikkakin riski taantumasta on jonkin verran kasvanut vuoden mittaan keskuspankin pidettyä rahapolitiikkansa kireänä alkuperäisiä odotuksia pidempään.
USA:n inflaatiopaineet helpottavat – hintatason nousu ei enää este rahapolitiikan keventämiselle
Lähde: Macrobond
Rahapolitiikan keskiössä talouskasvun ja suotuisan työmarkkinakehityksen turvaaminen
Lähde: Macrobond
Euroalueen talouskasvun odotetaan piristyvän tulevan talven ja ensi vuoden aikana, joskaan mitään valtavan vahvaa nousua ei ole näköpiirissä. Kokonaistuotannon odotetaan kohoavan tänä vuonna noin 0,7 % ja kiihtyvän 1,5 % tuntumaan vuosina 2025–2026. Euroalueen inflaatio on lähestymässä keskuspankin asettamaa 2 % tavoitetasoa ja työvoimakustannusten nousu näyttää rauhoittumisen merkkejä luoden tilaa EKP:n rahapolitiikan keventämiselle. Euroopan keskuspankki on leikannut ohjauskorkojaan viimeisten kuukausien aikana jo kahteen otteeseen ja lisää on odotettavissa loppuvuoden ja vuoden 2025 aikana.
Euroalueen talouden piristyminen vaatii tuekseen rahapolitiikan keventämistä
Ohjauskorkojen asteittainen lasku ja rahapolitiikan virityksen normalisointi on ensiarvoisen tärkeää euroalueen taloudelle. Euroalueen talouden piristyminen vaatii tuekseen keskuspankin keventävää rahapolitiikkaa. Huolestuttavaa on, että euroalueen talouden toipumiseen liittyvät riskit ovat viime kuukausina kasvaneet. Kasvunäkymien epävarmuus on luettavissa muun muassa euroalueen ostopäällikköindekseistä. Teollisuuden osalta lukemat indikoivat tuotannon olevan taantumassa ja nyttemmin myös palvelualan indeksi on laskenut kriittisenä pidetyn 50 pisteen tuntumaan kertoen kasvumomentumin olevan kadoksissa.
Euroalueen ostopäällikköindeksi indikoivat teollisuuden olevan taantumassa ja palvelujen kasvumomentumin heikentyneen
Lähde: Macrobond
Odotamme maailmantalouden kasvavan vakaasti noin 3 % vuotuista tahtia vuosina 2025–2026. Tämä peittää alleen alueelliset eroavaisuudet euroalueen kasvun piristyessä samalla, kun USA:n ja Kiinan talouskasvu hidastuu. USA:n osalta pidämme todennäköisimpänä talouden pehmeää laskua ja yritysten kohtalaisen hyvän tuloskasvun jatkumista. Mikäli USA:n keskuspankki Fedin rahapolitiikan keventämisen ajoitus onnistuu ja talous välttää taantuman, osakemarkkinoilla on edellytykset jatkaa nousuaan vielä pitkän aikaa niin, että se tarttuu myös pieniin yhtiöihin. Tällä hetkellä osakemarkkinoilla arvostuserot yhtäältä arvo– ja kasvuyhtiöiden ja toisaalta pienten ja suurten yritysten välillä ovat lähellä historiallisia ääripäitä. Arvo- ja pienet yhtiöt ovat alisuoriutuneet merkittävästi globaaleilla osakemarkkinoilla viime vuosina. Talouden suhdannenousun ja osakkeiden noususyklin jatkuessa uskomme, että nämä arvostuserot tulevat ainakin osin kuroutumaan umpeen.
Mikäli Fedin ajoitus onnistuu, osakemarkkinoilla on edellytykset jatkaa nousuaan vielä pitkän aikaa
Kiinan talous kamppailee voimakkaasti velkaantunutta kiinteistösektoria koettelevan kriisin kanssa. Hallituksen syyskuussa ilmoittamasta massiivisesta elvytyspaketista huolimatta, joka on nostanut vahvasti maan osakemarkkinoita viimeisten viikkojen aikana, talouden rakenteelliset – erityisesti kiinteistösektoria koskevat – ongelmat ja potentiaalisen talouskasvun heikkeneminen eivät ole kadonneet mihinkään. Kiinassa kotitaloudet epäröivät lisätä kulutustaan asuntojen hintojen laskun aiheuttaman negatiivisen varallisuusvaikutuksen ja sosiaaliturvauudistusten puutteen vuoksi. Kiinalla voi jatkossa olla vaikeuksia saavuttaa hallituksen asettamaa virallista 5 % kokonaistuotannon kasvun tavoitetta.
Euroalueella ja USA:ssa keskuspankkien koronlaskut tulevat olevaan etupainotteisia. Tämä johtuu inflaation hidastumisesta ja kasvuriskien lisääntymisestä. Erityisesti teollisuus on talouden heikko lenkki molemmin puolin Atlanttia. Keskuspankkien koronlaskujen investointeja ja kotitalouksien kulutusta piristävän vaikutuksen voidaan odottaa näkyvän vuoden 2025 puolella. USA:ssa lähestyvät presidentinvaalit voivat aiheuttaa heiluntaa osakemarkkinoilla, mutta odotamme reaktioiden jäävän lyhytaikaiseksi.
Vallitsevassa talous- ja markkinatilanteessa pidämme hoidossamme olevien salkkujen osake-korkopainon toistaiseksi neutraalissa asemoinnissa. Arvioimme edelleen, että USA tarjoaa osakkeissa houkuttelevimpia sijoitusmahdollisuuksia, joten ylipainotamme kyseistä markkinaa. Osakesijoituksistamme noin kolme neljännestä on USA:ssa. Eurooppa edustaa osakepainosta viidennestä loppujen sijoitusten ollessa Aasiassa. Suomen osakemarkkina jatkaa nollapainossa. Korkomarkkinoiden tuottopotentiaali on mielestämme hyvä. Koroissa suosimme vahvasti yrityslainoja. Korkoallokaatiossamme ylipainotamme sekä korkean luottoluokituksen yrityslainoja että matalamman luottoluokituksen ns. high yield -lainoja.