Neste: energiakriisi

    Jesse Järvinen / 14.09.2022

    Energianhinnan raju kallistuminen tekee kipeää kuluttajan lompakolle etenkin suurissa EU-maissa. Maakaasun ja sähkön hinnat ovat monin paikoin nousseet jopa korkeammalle kuin öljyn hinta kallistui 70-luvun öljykriisissä. Öljykriisi sai silloin aikaan merkittävän taloudenseisauksen, sillä muulle taloudelle kuin itse öljyteollisuudelle hinnanmuutos ja etenkin sen nopeus oli suurempi asia kuin kalliit hinnat itsessään.

    Nyt energiakriisi on pitkälti kaasun- ja sähkönhinnan ajamaa. Se on pitkälti sidoksissa Venäjän ja Ukrainan sodan aiheuttamaan poikkeustilaan. EU koittaa korvata Venäjän energiariippuvuuttaan kaikin tavoin. Samaan aikaan kun ydinvoimaloita on ajettu alas ja muita vaihtoehtoisia lähteitä maakaasulle ja öljylle on etsitty, Euroopan energiayhtiöt ovat aivan uudenlaisessa tilanteessa. Uusiutuvat energiamuodot eivät kata vielä kaikkea energian tarvetta, joka on huipussaan etenkin talven lähestyessä.

    Energian hinnan ollessa taivaissa ja kiinteiden kustannusten pysyessä pitkälti samoina energian jalostajat pystyvät laskuttamaan huimia tuloksia, mikä nähtiin jo Nesteen toisen kvartaalin tuloksessa.

    Mikä ratkaisuksi energiakriisiin?

    Erilaisia ratkaisuja on ehdoteltu eri tahoilta, jotta energiakriisi saataisiin hallintaan ilman suurempia tuhoja kotitalouksille.

    Bloombergille vuotaneen EU:n energiapakettiehdotuksen mukaan komissio aikoo ehdottaa öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostusteollisuuden yrityksille väliaikaista ”maksua”. Kyseessä on veronomainen maksu, joka on vähintään 33 prosenttia näiden energiayritysten ylimääräisestä voitosta. Lähtökohtana maksulle olisi "tilivuoden 2022 voitto ennen veroja, mikä on yli 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019 alkavan kolmen vuoden keskiarvo." Vielä on epäselvää, mikä on lopullinen päätös ja minkälaisia vaikutuksia EU:n ehdotuksella on energiayhtiöiden tuloksiin.

    Toisessa ehdotuksessa mietitään sähkölle hintakattoa. Euroopan komissio harkitsee alustavasti 200 euron ylärajaa megawattitunnilta. Tämä on alle nykyisen Saksan 2023 termiinihinnan 580 euroa/MWh. Se on kuitenkin selvästi korkeampi kuin Espanjassa ja Italiassa jo käytössä olevat enimmäishinnat 67 euroa/MWh ja 60 euroa/MWh. On epäselvää, saadaanko asettaa alle 200 euroa/MWh -hintakattoa samalla, jos Italia ja Espanja voivat säilyttää nykyiset enimmäishintansa.

    Samalla monet maat ovat itsenäisesti ehdottaneet keinotekoisia tukipaketteja kuluttajille. Esimerkiksi Suomessa ehdotetaan kuluttajien sähkölaskujen maksamista 500 euron omavastuulla sekä 3000 euron katolla. Yli 500 euron menevästä osuudesta voi 60% vähentää verotuksessa. Tukea voitaisiin antaa joulu-, tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulta.

    Näihin kaikkiin ehdotuksiin vain aika näyttää miten niiden vaikutukset voimaan tullessaan aiheuttaisivat.

    Vaikutuksia ja päätöksiä on vaikea tietää etukäteen

    Kaikilla tukipaketeilla on epäsuoria vaikutuksia sähkönhintaan. Samalla niiden mallintaminen on erittäin vaikeaa globaalilla tasolla, mutta yrityskohtaisesti voi vaikutuksen suunnan ainakin ymmärtää. Nyt EU:n sähkönhintakaton eteneminen on tuonut sähkön hintaa alas merkittävästi euroalueella, vaikka mitään päätöksiä ei vielä olla saatu. Samalla mahdollisten veronomaisten maksujen vaatiminen energiayhtiöiltä asettaa yhtiöiden osakekurssit paineeseen. Sähkön hinta on edelleen erittäin korkealla historiallisesti – vaikkakin tullut alas huipustaan.

    Artikkelit

    Lisää artikkeleita

    USA:n osakemarkkina kallis – ollako vai eikö olla?

    Lue lisää

    Varainhoitorahasto tarjoaa osake- ja korkosijoittamisen parhaat puolet yhdessä

    Lue lisää

    Markkinakatsaus huhtikuu 2024

    Lue lisää