”Osakemarkkinoilla etsitään kultamunia ja korkomarkkinoilla yritetään välttää mätämunia”, tiivistää Finlandia Groupin salkunhoitotiimissä korkosijoituksista vastaava Harri Kojonen (kuvassa oikealla).
Kun osakkeissa tavoitellaan taivaita, koroissa tähdätään siihen, että lainanottajat maksavat takaisin ajallaan mitä on sovittu, Kojonen kertoo.
Mutta siinä missä maallikkosijoittaja usein näkee osakkeet nousukauden ja korot matalamman taloussyklin sijoitusinstrumentteina, Kojonen muistuttaa niiden välisestä vahvasta kytköksestä.
”Osake-, korko- ja valuuttamarkkinat ovat naimisissa keskenään. On välttämätöntä ymmärtää kaikki alueet. Mitä pidempään näitä juttuja tekee, sitä paremmin on kartalla”, hän sanoo.
Kojosella tosiaan riittää kokemusta paitsi korkosijoittamisesta erityisesti myös talouden suhdannevaihteluista yleensä. Hänellä on takanaan 30 vuoden mittainen työura finanssimaailmassa, viimeisimpänä 19 vuoden ”palvelusaika” Pohjola Varainhoidossa ja OP Varainhoidossa.
Osake-, korko- ja valuuttamarkkinat ovat naimisissa keskenään. On välttämätöntä ymmärtää kaikki alueet.
– Harri Kojonen
Finlandia Groupissa senior advisorin roolissa toimiva Salmenkivi on todellinen korkospesialisti. Ennen vuotta 1987 Suomessa ei ollut toimivaa markkinaehtoista korkomarkkinaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautuessa sellainen syntyi myös Suomeen, ja Salmenkivi oli Kansallisosakepankin edustajana määrittelemässä raameja korkomarkkinalle:
”Ostin Ruotsista Penningsmarknad-kirjan, jossa kuvattiin tarkasti kaikki se mitä mekin Suomeen rakensimme”, hän kertoo.
Korkomarkkinoiden psykologia toimii hieman eri tavalla kuin osakemarkkinan.
”Korkosijoittamisessa pyritään kaikissa olosuhteissa hyvään riskikorjattuun tuottoon. Pääomia suojataan aina, eikä tavoitella maksimaalisia tuottoja”, sanoo Jouni Salmenkivi.
Kohtuuttomien riskien karttamisesta puhuu myös Harri Kojonen:
”Markkinoiden kunnioitus ja oman egon pienentäminen on tärkeää ja sen oppii vain kokemuksen myötä.”
Pääoman ostovoiman säilyttäminen myös hankalampina aikoina onkin Finlandian varainhoidon sijoitusfilosofian ytimessä. Korkosijoitukset ovat tässä olennainen instrumentti, sillä korkosijoittaja katsoo talouskehitystä aina hiukan pidemmällä tähtäimellä.
”Menestyvä sijoittaminen ei niinkään keskity lähiviikkojen tapahtumiin, vaan pyrkii ymmärtämään toimintaympäristön ja vallitsevat markkinatrendit. Korkosijoittamisessa fokus on aina talouksien kasvunäkymissä, inflaationäkymissä ja keskuspankkirahapolitiikassa”, Salmenkivi kertoo.
Hän muistuttaa, että korkosijoituspuolella tehdään paljon suhdannesyklianalyysia, jotta sijoitussalkut voidaan rakentaa juuri oikeanlaisiksi toimintaympäristöönsä nähden. Analyysissa tarkastellaan mihin suuntaan talouskasvu ja inflaatio kehittyvät ja mikä vaihe keskuspankkien rahapolitiikassa on menossa.
”Ne vaikuttavat paljon enemmän kuin nykypäivän politiikan yllättävät päivittäisaiheet, joihin ei saa reagoida ylikorostetusti. Päivänpoliittisiin uutisiin pitää ottaa rauhallinen ja analyyttinen katsantotapa”, sanoo Salmenkivi.
Sekä Jouni Salmenkivi että Harri Kojonen painottavat kylmäpäisyyden merkitystä korkomarkkinoilla:
”Asioita pitää lähestyä rauhallisesti ja analyyttisesti. Riskikorjattua hyvää tuottoa haetaan jalat tiukasti maassa. Korkosijoittamisessakaan riskienhallintaa ei tule milloinkaan alimitoittaa. Näin vältytään ajamasta päin tiiliseinää”, kertoo Salmenkivi sijoitusfilosofiastaan.
”Markkinat ovat jatkuvassa evoluutiossa. Markkinoilla tapahtuu asioita, jotka eivät ole aiemmin tapahtuneet tai ovat jo tapahtuneet, mutta markkinat reagoivat niihin eri tavalla kuin aiemmin. Toimitaan jatkuvassa epävarmuuden tilassa. Toimimme aina todennäköisyyksien arvioinnin atmosfäärissä, ja kokemuksella pystyy lisäämään omia todennäköisyyksiään onnistua”, sanoo Kojonen.
Korkosijoittamisessa pyritään kaikissa olosuhteissa hyvään riskikorjattuun tuottoon. Pääomia suojataan aina eikä tavoitella maksimaalisia tuottoja.
– Jouni Salmenkivi
Harri Kojonen muistuttaa, että korkomarkkina on monimutkaisempi ja monipuolisempi kuin miltä se saattaa näyttäytyä. Korkomarkkinoissa on monta erilaista osa-aluetta ja riskitasoja laajalla säteellä. Kojonen sanoo myös, että korot voivat olla vaikeampia ymmärtää kuin osakkeet, jotka ovat monille ihmisille tuttuja.
”Korkomarkkinat ovat kuitenkin koko finanssijärjestelmän selkäranka. Osakemarkkinoita ei ole, jos ei ole korkomarkkinoita. Korkomarkkina on valtava, monimutkainen ja usein täsmällisempi kuin osakemarkkina.”
Korkomarkkinat ovat läheisesti kytköksissä keskuspankkien päätöksiin. Voidaankin sanoa, että korkomarkkinat ovat enemmän sidoksissa reaalitalouteen kuin spekulatiivisemmat osakemarkkinat. Tai kuten Harri Kojonen asian muotoilee:
”Korkomarkkinan ja talouden yhteys on mekanistisempi.”
Koska korkotuotteita on hyvin erilaisia, Kojonen painottaa hajautuksen merkitystä myös korkosijoituksissa eikä pelkästään osakesijoituksissa. Kaikkia munia ei kannata siis laittaa samaan koriin vaikkapa hyvin korkeariskisiin korkoihin.
”Uskon vanhaan sanontaan, että hajautus on ainoa sijoitusmarkkinoiden ilmainen lounas”
Hajautus ylipäätään vähentää salkun volatiliteettia ja mahdollistaa niin kutsutun rebalansoinnin eli mahdollisuuden tarvittaessa liikutella pääomia omaisuusluokasta toiseen.
”On kiva, että voi siirtää rahaa korkosijoituksista osakkeisiin silloin kun ne ovat halpoja”, Kojonen sanoo.
Jouni Salmenkivi painottaa, että erilaiset korkosijoitustuotteet toimivat eri lailla vaihtelevissa markkinatilanteissa – hajautus korkosijoitussalkun sisälläkin on siis järkevää.
”Koroissa turvasatamasijoituksina toimivat matalariskisemmät valtionlainat yleisen markkinatunnelman mukana heilahtelevien korkosijoitusten ohella. Kaikkien sijoittajien salkuissa olisi hyvä olla osakkeiden lisäksi korkoja tasapainottamaan koko salkkua”, hän sanoo.
Salmenkivi muistuttaa myös eräästä olennaisesta korkosijoittamisen ominaisuudesta: ”Kun korkojen osuutta salkussa lisää, tuotto-odotus laskee, mutta riskitaso laskee paljon enemmän.”
Sekä Salmenkivi että Kojonen korostavat joukkuepelaamisen merkitystä korkosijoittamisessa. Heillä on yhteensä yli 60 vuoden kokemus onnistuneesta ja kansainvälisesti palkitustakin tiimityöstä.
Finlandiassa salkunhoitotiimi istuu samassa huoneessa, keskustelee ja haastaa toistensa näkemyksiä päivittäin.
”Toiminta on systemaattista ja sijoitusprosessit ovat määriteltyjä. Korkotiimissä lähestytään asioita systemaattisesti eikä hötkytä. Sparraamme toisiamme koko ajan”, Jouni Salmenkivi kertoo.
Salmenkiven kokemuksesta huipputiimissä tarvitaan erilaisia taustoja ja profiileja. Senioriteetti ja kokemus tuovat yhtälöön perspektiiviä ja varmuutta. Salmenkivi ja Kojonen ovat nähneet monet taloussyklit, eivätkä sen paremmin hätkähdä kuin innostukaan normaaleista suhdannevaihteluista.