Sauli Saari on johtanut, yhdessä vaimonsa Kaisan kanssa, sukunsa rengasyritystä jo 35 vuotta. Lähitulevaisuudessa sen toimitusjohtajaksi nousee aviopariskunnan poika Timo. Jo perheyrityksen tähänastinen matka on ollut seikkailu.
Toimiston nurkkakaappi on antiikkia. Samoin sen päällä oleva Mercedes-merkkinen kirjoituskone. Seinällä on jäljennös Albert Edelfeldtin öljyvärimaalauksesta. Yksi myymälän hyllyistä on omistettu muutaman kymmenen sentin hintaisille muttereille ja ruuveille, vaikka sellaisten menekki on ollut olematonta jo vuosia. Niiden punnitsemiseen käytetään tietysti vaakaa, joita näkee yleensä enää vain helsinkiläisten hipstereiden designasunnoissa. Taustalla soi 60-luvun Suomi-iskelmä. Musiikki tulee priimakuntoisesta jukeboksista, joista useimmat katosivat tasavaltamme baareista jo 90-luvulla. Kaikesta näkee ja kuulee, ettei Kalajoella – ihan siinä Ouluun menevän E8-tien varressa – oleva Kalajoen Kumikorjaamo ole mikään tavallinen rengasliike vaan vahvan kotiseutuidentiteetin omaava nostalginen perheyritys.
Kai sitä voisi jossain etelämpänä tehdä isompaa bisnestä, mutta tämä on riittänyt meille.
”Kalajokilaakso on meille hyvä paikka. On oikeanlaista elämänmakua, vahvoja yrityksiä sekä voimakasta maataloutta. Tänne myydään Suomen kalleimmat traktorit ja raskaan renkaan kauppaa tehdään paljon”, sanoo pian eläkkeelle jäävä 67-vuotias toimitusjohtaja Sauli Saari ja levittää pöydälleen muutaman kehystetyn valokuvan. Niistä yhdessä Saaren nelihenkinen perhe seisoo kukkameren keskellä. Isä Saulilla on pari numeroa liian iso tumma puku, äiti Kaisalla täydellisesti istuva farkkumekko, tytär Emilialla krepatut hiukset ja Timo-pojalla kivipestyt farkut. Kuva on otettu maaliskuussa 1988 tässä samassa toimistossa, missä nyt ollaan. Silloin täällä juhlittiin yrityksen uusien tilojen avajaisia ja tässä sittemmin laajennetussa rakennuksessa Kalajoen Kumikorjaamo toimii edelleen. ”Kai sitä voisi jossain etelämpänä tehdä isompaa bisnestä, mutta tämä on riittänyt meille. Me ollaan nimenomaan kalajokilaaksolainen yritys. Isäni Urho, joka yrityksen kesällä 1945 perusti, mielikappalekin oli Keski-Pohjanmaan maakuntalaulu”, Sauli Saari sanoo. Jukeboksi soittaa seuraavaksi Frediä.
Sauli Saari kasvoi rintamiestalossa, vain 500 metrin päässä paikasta, jossa Kalajoen Kumikorjaamo nykyisin sijaitsee. Isä Urho teki pitkää päivää yrityksensä kanssa, äiti hoiti työkseen perheen kanoja, lampaita ja puutarhaa. Sauli oli liikunnallinen poika, joka pyöräili kesäisin, luisteli talvisin ja pyöri viikosta toiseen perheen rengasyrityksen tontilla. Lukion hän jätti kesken, käväisi Raahessa kauppaopistossa, tapasi siellä tulevan vaimonsa ja yhtiökumppaninsa Kaisan ja palasi takaisin Kalajoelle. Vuonna 1975 isä Urho jäi eläkkeelle, jonka seurauksena yrityksen koneet ja kalusto myytiin naapurikunnan yrittäjälle. Viisi vuotta myöhemmin osa kalustosta ja koneista ostettiin velkarahalla takaisin ja Saarten perheyritys aloitti toimintansa uudelleen. Samana vuonna 1980 tapahtui myös jotain surullista. Ikäisekseen fyysisesti huippukunnossa ollut ja kilpapyöräilyä harrastanut yrityksen perustaja Urho-vaari kuoli liikenneonnettomuudessa vain 70-vuotiaana jäätyään Monarchyllaan rekan alle.
Kun isä jäi eläkkeelle, ei käynyt edes mielessä, että olisimme lähteneet jatkamaan
Vuodesta 1980 lähtien Sauli Saari on toiminut, yhdessä vaimonsa Kaisan kanssa, yrityksen johdossa. ”Kun isä jäi eläkkeelle, ei käynyt edes mielessä, että olisimme lähteneet jatkamaan. Mutta kun uusi omistaja ilmoitti lopettavansa yrityksen toiminnan Kalajoella, jäin työttömäksi. Monet kyläläisetkin vetosivat, että kyllähän tässä pitäisi vielä yrittää. Vanha nimikin löytyi vielä kaupparekisteristä”, Sauli Saari sanoo.
Saaren perheyrityksen tarina on siis jo 70 vuotta vanha. Ihan alussa 40-luvun lopulla merkittävä osa sen liikevaihdosta syntyi paitsi polkupyörien niin myös hevosrattaiden renkaiden myynnistä ja vaihdosta. 50- ja 60-lukua sävytti niukkuus, kun laman uhriksi joutuneet ammattikuorma-autoilijat eivät aina pystyneet hoitamaan velkojaan ajallaan. 70-luvun alkua määritti, vuosien 1975-1980 välivaiheen lisäksi se, että lainan saaminen pankista oli vaikeaa. 80-luvun keskeisimpiä tapahtumia oli, Urho-vaarin kuoleman ohella, yrityksen uudelleenaloittaminen ja Saulin siirtyminen sen toimitusjohtajaksi. 90-luku muistetaan Kalajoellakin lamasta. ”Velkoja oli maksettu pois 500 000 markalla ja yhdessä yössä oltiin devalvaation takia samassa tilanteessa kuin 10 vuotta aikaisemmin.
Kalajoenlaaksosta meni nurin suuriakin yrityksiä ja oli meilläkin valuuttalainojen kanssa kamppailemista. Oli päiviä, jolloin aamulla ei ollut rahaa laskuihin, mutta alkuillasta kaupalle ilmestyi käteisellä maksanut asiakas”, Sauli Saari muistelee. 2000-luvulla siirryttiin atk-aikaan. Sitä puolta hoitamaan tuli perheen poika Timo Saari, joka samalla alkoi monipuolistamaan tuotevalikoimaa.
Nykyisinkin kauppa on sesonkiluonteista. Maalis-huhtikuussa myydään ja vaihdetaan kesärenkaita. Sitten alkaa viljelyskausi traktoreineen. Kesällä työllistävät matkailijat, syksyllä talvirengasrumba, sydäntalvella on hiljaisempaa. Noin 40 % liikevaihdosta tulee kevyen liikenteen renkaista, toiset 40 % raskaan liikenteen renkaista ja loput 20 % esimerkiksi mönkijöissä käytettävistä off roads -renkaista. Nettimyynnin osuus on parikymmentä prosenttia.
Sauli Saari on myymälänsä oloinen mies, joka nauraa paljon ja kertoilee tarinoitaan polveilevasti. Ja kun Sauli, Kaisa ja Timo Saarta kuuntelee yhden iltapäivän verran, ymmärtää, että kyseessä todella on keskenään hyvin toimeen tulevan perheen yhteinen yritys. Kolmikon kemia on paikoin hämmästyttävää. Sauli aloittaa lauseen, Kaisa jatkaa sitä ja Timo täydentää virkkeen loppuun. Ei ihme, että Sauli ja Kaisa Saari ovat olleet naimisissa jo 45 epäilemättä leppoisaa vuotta.
”Tuntuu mukavalta katsella tätä kaikkea iltavalaistuksessa ja ajatella, että tämä on meidän paikka.”
Yrityksen ydinporukkaan kuuluu lisäksi alun perin Lapista kotoisin oleva ”luottomies” Jukka Anneberg. Uusi sukupolvenvaihdos on edessä jo lähitulevaisuudessa, kun yritystään 35 vuotta johtaneet Sauli ja Kaisa Saari vetäytyvät taustalle. Silloin firman johtoon nousee vuonna 1976 syntynyt Timo, joka aikoo lisätä verkkokauppaa ja kasvattaa erikoistuotteiden myyntiä. Myymälän nurkassa olevaa jukeboksia hänkään ei ole aikeissa siirtää minnekään. Mutta mitä ajattelee yrityksestään nyt, kaikkien näiden vuosikymmenten jälkeen, Sauli Saari? ”Että tämä on ollut elämäntyö ja harrastus. Tuntuu mukavalta katsella tätä kaikkea iltavalaistuksessa ja ajatella, että tämä on meidän paikka. Ja kyllä se lämmittää, kun joku perhe Helsingistä laittaa postikortin, että ’kiitos kun pelastitte meidät rengasrikon jälkeen’. Siitä minä nämä kaikki vuodet olen eniten tykännyt. Auttaa ihmisiä tuolla tien poskessa.”