Toisiaan seuraavien kriisien keskellä uhkien alta paljastuu myös mahdollisuuksia. Oman taloudellisen turvan rakentaminen kannattaa aloittaa viimeistään nyt.
Maailma yleensä ja Eurooppa erityisesti on viime vuosina kulkenut kriisistä toiseen. Ensin tuli pandemia, joka pysäytti koko maailman. Kun toipuminen pandemiasta alkoi, tilalle tuli Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Keskuspankit vastasivat kriiseihin painamalla lisää rahaa. Lyhyellä tähtäimellä lääke oli toimiva, mutta pitkällä tähtäimellä kohtalokasta. Jo ennestään lääkeriippuvaisille kansantalouksille annoskoon moninkertaistaminen pahensi riippuvuutta entisestään. Jatkuva lisärahan työntäminen markkinoille saattaa hetkellisesti olla oikea vastaus pandemian ja sodan kaltaisiin yllättäviin kriiseihin, mutta kansantalouksien rakenteellisia ongelmia niillä ei ratkaista – päinvastoin, olemassa olevat valuviat jykevöityvät entisestään.
Juuri tällä hetkellä tuskailemme kiihtyvän inflaation kanssa. Jos inflaatiota ei saada kuriin, korkoja joudutaan nostamaan ja se jarruttaa talouskasvua. Inflaatiosta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti vain energian hintaan, mutta pohjimmiltaan inflaatio on vakava ja koko talouselämän sekä yhteiskunnan läpi kulkeva rahapoliittinen kysymys. Rahapolitiikkaa pitäisi tiukentaa, mutta mikä on täsmälleen oikea kiristystaso, ettei maailmantalous lähde sakkaamaan? Kansankielellä käännettynä kuinka paljon rahaa voidaan painaa lisää julkisen talouden alijäämien kattamiseen ja kuinka paljon ohjauskorkoja on mahdollista nostaa?
Se on kuvaannollisesti tuhannen taalan kysymys keskuspankeille, mutta kirjaimellisesti puhutaan monta desimaalipilkkua edeltävää nollaa isommasta asiasta.
Nykyinen inflaatio on suurelta osin seurausta viimeaikaisesta löysästä rahapolitiikasta, jolla reagoitiin nopeasti ja voimallisesti Covid19-pandemiaan. Koronat ja sodat ovat kuitenkin vain jäävuoren näkyvä osa. Pinnan alla on vielä isompia rakenteellisia ongelmia, kuten valtioiden velkaantuminen ja erityisesti länsimaita uhkaava, väestön ikääntymisestä johtuva huoltosuhteen dramaattinen muutos.
Nykyinen inflaatio on suurelta osin seurausta viimeaikaisesta löysästä rahapolitiikasta.
Suomessa nojataan voimallisesti julkiseen sektoriin ja poliitikkojen antamiin lupauksiin tulevista eläkkeistä. Näihin puheisiin kannattaa suhtautua varauksella. Suomen ja lähes koko Euroopan rahoitusvaje on merkittävä. Nykymenolla valtioilla ei yksinkertaisesti ole varaa lunastaa kaikkia lupauksiaan sen paremmin eläkkeistä kuin ihmisille elintärkeistä ilmaisista julkisista palveluista. Taloutta ei saada normaalille kasvu-uralle, mikäli rakenteellisiin ongelmiin ei puututa.
Suomessa valtionbudjetin alijäämää on helppo selittää koronalla ja sodalla, mutta kova velkaantumistahti on ollut päällä jo pidemmän aikaa. Kriisit ovat olleet vain triggereitä. Avainkysymys onkin, miten keskuspankin tasetta voidaan hallitusti pienentää. Vai onko kohtalonamme ikuinen alijäämä? Valtiontalouden tervehdyttäminen on hankala aihe, johon ei ole olemassa yksioikoisia vastauksia. Ilmassa on uhkaa, mutta uhka luo aina myös mahdollisuuksia.
Markkinareaktiot toistuviin kriiseihin ja keskuspankkien avokätiseen rahapolitiikkaan ovat tähän saakka olleet jopa kohtuullisen maltillisia. Alaspäin on tultu, mutta osakkeiden valuminen vieläkin alemmas on vähintäänkin mahdollista. Voisi jopa sanoa, että huonomminkin asiat voisivat olla ja pohjan ennustaminen on vaikeaa kuten aina. Pudotusvaraa on kuitenkin edelleen, varsinkin jos talous ajautuu taantumaan.
Pörssistä löytyy jo nyt mielenkiintoista ostettavaa. Nyt jos koskaan onkin oikea aika laatia ja päivittää omaa henkilökohtaista omistamisen ja varautumisen suunnitelmaa. Osakemarkkinoilta löytyy aina sitä parempia ostonkohteita mitä synkemmäksi talousuutisointi kääntyy. Nämä mahdollisuudet kannattaa hyödyntää!
Suomalainen yrittäjä on kekseliäs.
Se joka tulee kriiseistä läpi on entistä vahvempi. Yrittäjän kannattaa pelata omilla vahvuuksillaan ja olla muuttuvissa tilanteissa hereillä. Omaa osaamistaan kannattaa jatkuvasti kehittää ja säilyttää kriisien keskelläkin positiivinen mieli. Kriisit avaavat aina mahdollisuuksia myös yritystoiminnassa. Objektiivisuus ja avarakatseisuus yhdistettynä rohkeaan tekemiseen tuottaa yleensä hyviä tuloksia tilanteessa kuin tilanteessa.
Eläkejärjestelmä pitää rakentaa itse eikä heittäytyä järjestelmän huomaan ja toivoa parasta.
Yrittäjän oma eläkesuunnittelu on olennainen osa tätä selviytymisstrategiaa. Eläkejärjestelmä pitää rakentaa itse eikä heittäytyä järjestelmän huomaan ja toivoa parasta. On odotettavissa, että lähitulevaisuudessa jokainen joutuu kantamaan itsestään vastuuta nykyistä enemmän.
Osakesalkkuaan eläketurvaksi rakentavan kannattaa olla hereillä kun osakemarkkina on selkeästi murrosvaiheessa. Ostettavia yhtiöitä valittaessa liiketoiminnan laatu on olennaisin kriteeri: kuinka kannattavaa se on, mikä on yhtiön velkataso, löytyykö yritykseltä aitoa kilpailuetua? Samaan aikaan markkinareaktiot voivat olla joidenkin hyvien yhtiöiden kohdalla myös ylimitoitettuja. Laadukasta kasvua hyvällä hinnalla omaan salkkuun voisi olla hyvinkin tämän vuoden tuoma mahdollisuus.
Omalle lompakolle sopivan alkupanostuksen jälkeen kannattaa tehdä selkeä kuukausittainen ostosuunnitelma loppuvuodelle. Mikäli arvostuksissa tullaan vielä alaspäin, omaa osto-ohjelmaa kannattaa nopeuttaa.
Raha pitää laittaa tekemään tuottavaa työtä – ja turvaamaan yrittäjän vanhuudenpäiviä.