Eurooppalaiset pienyhtiöt ovat olleet jo useita vuosia yksi maailman osakemarkkinoiden unohdetuimmista omaisuusluokista. Sijoittajien huomio on keskittynyt Yhdysvaltain teknologiayhtiöihin, tekoälyyn ja mega cap -osakkeisiin, minkä seurauksena eurooppalaisten pienyhtiöiden arvostukset ovat jääneet historiallisesti houkutteleville tasoille.
Ilmiö on samanlainen rapakon molemmin puolin: suuryhtiöiden arvostukset ja kurssit ovat ennätyslukemissa, kun taas pienyhtiöt ovat jääneet monin paikoin hyvin erilaiseen tilanteeseen kuin ennen koronaa. Valuaatiot ovat edelleen pohjilla.
Oheisessa kuvassa sininen viiva kuvaa Yhdysvaltain pien- ja keskisuurten yhtiöiden (S&P 600) arvostustasoa ja punainen Euroopan pienyhtiöitä. Arvostukset ovat poikkeuksellisen matalalla varsinkin suhteessa suuryhtiöihin.
Pienyhtiöiden arvostukset ovat sekä Yhdysvalloissa (S&P 600) että Euroopassa historiallisen alhaiset suhteessa suuryhtiöihin.
Lähde: Bloomberg
Yhdysvalloissa pienyhtiöt ovat tehneet hyviäkin tuottoja jo muutaman vuoden putkeen arvostustasojen pysyessä maltillisina – toisin sanoen tuloskasvu on ollut erinomaista myös pienemmän pään yhtiöissä. Euroopassa tuotot ovat osin puuttuneet, koska tuloskasvu on ollut erittäin aneemista. Useat merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Euroopan talouden suunta on vähitellen paranemassa, mikä voisi luoda pienyhtiöille aiempaa suotuisamman toimintaympäristön myös täällä.
Näemme pienyhtiöiden osalta Yhdysvaltain markkinan edelleen houkuttelevampana. Globaalisti pienyhtiöihin sijoittavassa Finlandia 2050 -rahastossa olemme kuitenkin viimeisen kahden vuoden aikana lisänneet maltillisesti eurooppalaisia pienyhtiöitä – yhtäältä heikentyvän dollarin vuoksi, toisaalta siksi, että talouden asteittainen piristyminen voi vähitellen näkyä myös eurooppalaisyhtiöiden tuloksissa.
Euroalueen talous ei vielä kasva voimakkaasti, mutta suunta on muuttunut parempaan. Epävarmuus on vähentynyt ja taantumapelot ovat hellittäneet.
Epävarmuutta tuovat kuitenkin Hormuzin tilanteen myötä energian hinta, inflaatio ja korkomarkkina – etenkin Euroopalle. Kuluttajien ostovoima on siis koetuksella, ja sijoittajat ovatkin suhtautuneet varauksella juuri siihen, miten pienyhtiöt suoriutuvat nousevien korkojen ympäristössä. Pienyhtiöillä on luontaisesti enemmän velkaa suhteessa suuryhtiöihin ja myös enemmän vaihtuvakorkoista velkaa.
Juuri tällaisten markkinaskenaarioiden jälkeinen aika on tyypillisesti se, jolloin pienyhtiöiden suhteellinen menestys kääntyy vahvemmaksi. Pienyhtiöiden liiketoiminta on usein kotimarkkinapainotteisempaa kuin suurilla kansainvälisillä yhtiöillä. Kun talouden aktiviteetti piristyy, korkotaso laskee ja luottamus paranee, vaikutukset näkyvät usein suhteellisesti voimakkaammin pienempien yritysten tuloksissa. Lisäksi pienyhtiöt ovat yleensä velkaherkempiä kuin suuret yhtiöt, joten korkojen lasku voi parantaa niiden kannattavuutta nopeasti.
Pidämme korkojen laskua ja talouskasvun asteittaista vahvistumista keskeisimpinä syinä siihen, miksi eurooppalaiset small cap -osakkeet voivat olla houkuttelevassa asemassa vuosina 2026–2027. Kun Hormuzin tilanteen yli päästään ja markkina saa vahvempaa viestiä siitä, etteivät inflaatio ja korot muodostu ongelmaksi, voi koittaa vaihe, jossa eurooppalaiset pienyhtiöt kirivät kiinni suuryhtiöiden etumatkaa.
Pienyhtiöiden laatuvaihtelu on huomattavasti suurempaa kuin suuryhtiöissä, eikä pelkkä halpa arvostus riitä sijoitusperusteeksi. Parhaat mahdollisuudet löytyvät tyypillisesti yhtiöistä, joilla on vahva tase, hyvä kilpailuetu ja selkeä kyky kasvattaa tulostaan talousympäristön parantuessa. Finlandian laatupainotteinen näkemys pienyhtiöistä perustuu juuri tähän ajatukseen.
Eurooppalaiset pienyhtiöt näyttävät tällä hetkellä yhdistävän kolme tekijää, joita sijoittajat harvoin saavat samaan aikaan: houkuttelevat arvostukset, paranevan talousympäristön ja sijoittajien vielä varovaisen sentimentin.
Jos Euroopan talous jatkaa asteittaista elpymistään vuosina 2026–2027 ja koronlaskut nousevat keskuspankkien puheisiin, pienyhtiöillä voi olla edellytykset nousta yhdeksi seuraavan markkinasyklin kiinnostavimmista sijoituskohteista.
Tämä kirjoitus ei ole eikä sitä ei pidä käsittää sijoitussuositukseksi tai -neuvoksi, eikä kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Sijoittaja vastaa aina itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta ja näiden vaikutuksesta verotukseen. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tästä syystä huolellisesti perehtyä kaikkiin tuotekohtaisiin materiaaleihin sekä tarvittaessa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että rahoitusvälineiden tuottojen historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.
Artikkelissa mainittua Finlandia 2050 -rahastoa hallinnoi Finlandia Rahastoyhtiö Oy.