Hollolan Tiilijärvi aukeaa Päijät-Hämeelle tyypillisen kangasmetsän keskeltä helmikuiseen valkeuteensa. Aurinko käy matalalla toivotonta taisteluaan sankkaa pilviverhoa vastaan. Se saa vain harvoin laiskan säteensä pilkahtamaan puuskaisen tuulen rytmittämään talvipäivään. Järven takaa nousevan harjumaiseman keskeltä taivasta piirtää huurteisena puikkona jylhä TV-masto.

Pari sataa metriä rannasta on jäähän sahattu kolmion muotoinen avanto. Sen viereen nostetun jääharkon päällä istuu mustaan sukelluspukuun sonnustautunut henkilö. Kolme muuta ihmistä selvittävät avannon huulilla köysinippuja. Hetken kuluttua sukeltaja pudottautuu avantoon. Hän kelluu vedessä tarkastellen laitteitaan ja huuhdellen maskiaan. Sitten hän nostaa hengityssäätimen suulleen ja painuu veden tumman pinnan alle jättäen vain kuplat jälkeensä.

Vain kompassin turvin

Avantoon pulahtanut sukeltaja on hyytävistä olosuhteista huolimatta etuoikeutetussa asemassa. Hän nimittäin tietää sukelluksen aikana tarkan sijaintinsa ja pystyy dokumentoimaan piipahduksensa pinnan alla millintarkasti. Vedenpinnan yläpuolinen navigointiteknologia on jo kaiken kansan käsissä. GPS-signaalit kuitenkin läpäisevät veden pintaa vain reilun millimetrin verran, eikä sukeltajille ole vielä näihin päiviin asti ollut tarjolla teknistä navigointijärjestelmää. Markkinoilla on sukellustietokoneita, joissa saattaa olla kompassi, ajanotto, veden lämpötilan mittaus, syvyysmittari ja erilaisia sukeltajan turvallisuutta lisääviä ominaisuuksia. Kenelläkään ei kuitenkaan ole ollut tietoa siitä, missä sukeltaja on käynyt. Edes sukeltajalla itsellään ei ole ollut selvää käsitystä reitistään. Näkyvyys vedessä vastaa kirkasvetisimmissäkin paratiiseissa hernerokkasumua maan päällä. Lisäksi suunnistaminen kompassin avulla vedenalaisessa maailmassa on kiintopisteiden puuttuessa äärimmäisen hankalaa. Kompassi on tähän asti ollut sukeltajan tärkein navigaattori, ja ainoa.

Navigointiteknologia kaiken pohjana

Tämä oli tyhjiö, jota viisi vuotta sitten lähdettiin täyttämään. Missiona oli yksinkertaisesti kehittää navigointijärjestelmä, joka estäisi sukeltajaa eksymästä. Kehityshankkeen tuloksena patentoitiin teknologia, jonka avulla sukeltaja tietää reaaliaikaisesti missä hän liikkuu. Pinnan alle mentäessä järjestelmä tunnistaa sukeltajan liikkumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä anturijoukon avulla. Matemaattisten laskentamallien kautta järjestelmä mallintaa sukeltajan liikkeen veden alla kokonaisuudessaan. Pinnalla laite käyttää GPS-signaaleja referenssipisteinä, joiden avulla sukeltajan reitti löytää paikkansa kartalla.

Käytännön testit muuttivat tuotekehityksen suunnan

Teknologian testivaiheessa saatiin oivallus, jonka johdosta tuotekehitys lähti alkuperäisestä poikkeavaan suuntaan. Huomattiin, ettei laitteen varsinainen syömähammas olekaan estää sukeltajaa eksymästä. Sen todellinen hienous piilee siinä, että laitteen avulla sukeltaja voi saada reittinsä dokumentoitua kartalle välittömästi pintaan noustuaan. Missä sukeltaja on ollut, mitä hän on nähnyt ja missä sijainnissa? Navigointiteknologia mahdollistaa reittipisteiden käyttämisen. Sukeltaja voi itse lisätä reittipisteitä löytämistään mielenkiintoisista kohteista ja hän voi suunnitella reittinsä muiden merkitsemien pisteiden avulla. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia niin ammatti- kuin virkistyskäyttöön. Nyt sukeltaja voi helposti löytää uudestaan paikkaan, jossa joku on jo aiemmin käynyt.

Navigointimahdollisuus lisää merkittävästi myös sukeltajan turvallisuutta

Laite puhuu samaa kieltä myös kameran kanssa. Sukelluksen aikana otetut kuvat tallentuvat automaattisesti reittipisteiksi niihin kohtiin, joissa ne on otettu. Matkapuhelimeen ladattavan sovelluksen avulla kokemuksen voi jakaa välittömästi kaikissa käytössä olevissa palveluissa, esimerkiksi Google Earthissa.
Elektronisen laitteen varaan ei ihmishenkeä pidä tietenkään laskea. Navigointimahdollisuus lisää kuitenkin merkittävästi myös sukeltajan turvallisuutta. Tietoisuus siitä missä sukeltaja on, kuinka pitkän matkan hän on edennyt, missä kohde sijaitsee, ja kuinka kauan aikaa on kulunut auttaa luomaan kokonaisturvallisuutta ja vähentää sukeltajan stressiä.

Suomella nousuun

Innovaation takana oleva lahtelainen Ariadna Tech Oy tietää, että uuden teknologian vieminen maailmanmarkkinoille vaatii pitkäjänteistä työtä. Ensimmäinen teknologian kehityshanke alkoi vuonna 2013. Pelkästään liikekaappaukseen, liikehahmon tunnistamiseen ja sukeltajan mallinnukseen tehdyt matemaattiset yhtälöt veivät yli kymmenen henkilötyövuotta. Vuoden 2015 loppuun mennessä saatiin rahoitus-, jakelu- ja liiketoimintamalli sementoitua. Siitä lähtien projektin pääpaino on ollut kaupallisen tuotteen tuotannollistamisessa. Tänä vuonna Ariadna Techillä oli Euroopan suurimmilla sukellusalan messuilla Düsseldorfissa jo valmis laite mukanaan.

Laitteet kootaan laadun ja aikataulujen hallinnan, sekä pienen tuotantovolyymin takia Suomessa. Vaikka se lähtökohtaisesti pitää hinnan hieman korkeampana, on tuotteen alkuperällä myös arvonsa. Aluksi Ariadna Tech ei tehnyt suomalaisuudesta juurikaan numeroa. Messuilla yritysten kansallisuus kuitenkin kiinnostaa ja siniristilipulla huomattiin olevan sukelluspiireissä erityisen hyvä maine. Suomalaiset yritykset ovat vuosikymmenten ajan tehneet luotettavia tarvikkeita sukeltajien käyttöön. Nyt pohjoisen kansamme maine on taas suurten mahdollisuuksien äärellä, kun sukeltajat ympäri maailman totuttelevat ajatukseen innovaatiosta, joka saattaa muuttaa koko lajikulttuurin. Ariadna Techin taustoilla uskotaan, että heidän järjestelmällään on samanlainen vaikutus sukeltajayhteisöön, kuin esimerkiksi GPS:lla ja älypuhelimilla on ollut jokapäiväisessä elämässämme.

Huipputeknologiaa moneen käyttöön

Maailmassa arvioidaan olevan 10 miljoonaa aktiivista laitesukeltajaa, jotka kaikki ovat navigointijärjestelmän potentiaalisia käyttäjiä. Tutkimussukeltajayhteisöt ovat olleet laitteen pilotointivaiheessa eturintamassa. Myös pelastussukeltajien ja rikospaikkatutkijoiden keskuudessa uusi teknologia on otettu suurella mielenkiinnolla vastaan. Vuoden 2018 aikana laitteita tulee käyttöön tutkija- ja ammattipiireissä noin tuhat kappaletta.

Kuluttajamarkkinoille ensimmäiset erät pyritään saamaan myyntiin vuoden 2019 alussa. Viiden vuoden tavoitteena on, että tuotteen hinta saataisiin laskettua samalle tasolle muiden sukellustietokoneiden kanssa, eli käytännössä jokaisen sukeltajan saataville.

Navigointiteknologian käyttömahdollisuuksia tarkastellaan jatkuvasti muihinkin käyttötarkoituksiin, myös maan pinnalla. Esimerkiksi pelastustoiminta myös kuivalla maalla saattaa kokea hyödylliseksi järjestelmän, joka ei ainoastaan näytä missä ihminen liikkuu, vaan oppii myös tunnistamaan ihmisen liikkeet. Laitteeseen on myös kehitetty vedenalaista painike-, näyttö- ja kommunikointiteknologiaa, joiden käyttöön muissakin yhteyksissä on virinnyt kiinnostusta.

Jos tämä laite toimii jäisessä Tiilijärvessä talvikäyttöön tarkoitetuilla neopreenihanskoilla näppäillen, ajaa se varmasti asiansa myös turkoosien vesien äärellä.

Tumma hahmo nousee avannon hyhmäiseen pintaan Tiilijärvellä. Hänen lenkkinsä ei ollut pitkä, koska avantosukellukseen liittyvät turvallisuusmääräykset eivät mahdollista pitkiä pinnanalaisia sessioita. Sukellus on kuitenkin dokumentoitu. Jäällä päivystäneet köysimiehet ovat valppaina auttamaan kaverinsa ylös avannosta. He alkavat pakkaamaan köysiä ja sukeltajan riisumia varusteita ahkioihin. Pian seurue jo asteleekin kohti rantaa siellä täällä pönöttävien pilkkimiesten tarkastelevien katseiden ohi.

Ariadna Techille tämä oli vain yksi testisukellus muiden joukossa. Isossa kuvassa jokainen sukellus kuitenkin muodostaa elementin, jolla rakennetaan uutta näkökulmaa koko maailmanlaajuiselle sukeltajayhteisölle. Jos tämä laite toimii jäisessä Tiilijärvessä talvikäyttöön tarkoitetuilla neopreenihanskoilla näppäillen, ajaa se varmasti asiansa myös turkoosien vesien äärellä.

Teksti: Jani Uhrman
Kuvat: Konsta Linkola