Finlandian menestyvää korkorahastoa luotsataan rauhallisesti, mutta tuottohakuisesti

    Finlandia Group / 26.09.2023

    Finlandia Korkotuotto -rahasto on luokkansa priimus, joka kiinnostaa sijoittajia hyvästä syystä 

    Finlandia Korkotuotto suorittaa erinomaisesti, kuten Morningstarin vertailu osoittaa. Rahaston Morningstar rating on täydet viisi tähteä eurooppalaisessa vertailussa yhdistelmäkorkorahastojen luokassa. Viiden tähden ratingin saavat vain luokkansa parhaat 10 % rahastoista, joilla on vähintään kolmen vuoden tuottohistoria. Rating perustuu menneeseen tuottoon ja riskiin sekä rahaston voimassa oleviin palkkioihin.

    Kolmen vuoden vertailujaksolla 1260 rahaston joukosta Korkotuotto kuuluu luokkansa parhaaseen prosenttiin, ja viiden vuoden jaksolla parhaaseen kahteen prosenttiin 1066 rahaston joukosta. Korkotason nousun jäljiltä rahaston sijoitusten juokseva tuotto on tällä hetkellä noin 7,7 %*.

    Finlandia Korkotuotto -rahasto juhli vuodenvaihteessa 10-vuotispäiväänsä ja sai samalla Morningstarilta viiden tähden luokituksen kymmenen vuoden ajanjaksolle. Rahasto lukeutuu parhaaseen prosenttiin 764 eurooppalaisen yhdistelmäkorkorahaston joukosta kymmenen vuoden jaksolla. Nyt rahastolla on viiden tähden luokitus kaikilla Morningstarin arvioimilla ajanjaksoilla: kolmen, viiden ja kymmenen vuoden osalta.

    Haastattelimme Finlandia Korkotuotto -rahaston pitkäaikaista salkunhoitajaa Tommi Pietarista kysyäksemme mitkä asiat ovat menestyksen taustalla ja mikä on hänen lähestymistapansa korkosalkunhoitoon.

    En ikinä tee äkkiliikkeitä tai heitä kolikkoa siitä, missä on huippu tai missä on pohja. Haluan nähdä, että se liike on tapahtunut. Esimerkiksi korkoriskiä nostetaan vähitellen.

    -Tommi Pietarinen, salkunhoitaja Finlandia Korkotuotto Sijotusrahasto

     

    Korkosijoittaminen toimii perinteisesti varallisuuden turvasatamana, mutta tarjoaa vallitsevassa taloustilanteessa myös erittäin kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia. Viimeisen 20 vuoden aikana tämän kaltaisia tuottoja on korkomarkkinassa ollut mahdollista saada vain muutaman kerran: vuosien 2008–2009 finanssikriisin aikana, Euroopan velkakriisin yhteydessä vuosina 2010–2011 sekä koronapandemian jyllätessä vuonna 2020. 

    ”En ikinä tee äkkiliikkeitä tai heitä kolikkoa siitä, missä on huippu tai missä on pohja. Haluan nähdä, että se liike on tapahtunut. Esimerkiksi korkoriskiä nostetaan vähitellen”, kuvailee sijoitusfilosofiaansa Finlandia Korkotuoton salkunhoitaja Tommi Pietarinen. Juuri maltillisissa liikkeissä on hänen hoitamansa rahaston pitkäaikaisen menestyksen salaisuus. 

    Rahasto perustettiin kymmenen vuotta sitten asiakkaiden toiveesta

    ”Asiakkaat kyselivät, olisiko korkomarkkinoilla sellaista vaihtoehtoa, mistä saisi tuottoa enemmän kuin pankkitililtä. Tuolloin korot olivat erittäin alhaisella tasolla”, Pietarinen kertoo. Korkotuottoa perustettaessa ei haluttu luoda samanlaista perinteistä, tiukasti esimerkiksi vain valtionobligaatioihin sijoittavaa korkorahastoa kuin markkinoilla on yleisesti tarjolla. Sen sijaan rahastolle laadittiin säännöt, joiden mukaan se voi sijoittaa laajalti melkeinpä mihin tahansa korkoinstrumenttiin. 

    Koska sijoitusvaihtoehdot ovat keskimääräistä runsaammat, rahasto pystyy reagoimaan muuttuviin markkinatilanteisiin. Tyypillisesti korkorahastot voivat sääntöjensä puitteissa sijoittaa vain tietyn kategorian korkosijoituksiin ja se tekee rahasto-osuuden omistajan tilanteen hankalaksi, koska asiakkaan pitäisi aina ymmärtää siirtyä korkosegmentistä toiseen markkinatilanteen muuttuessa.

    Jo tuolloin pohjoismainen yrityslainamarkkina oli mielenkiintoinen. Juuri mikään rahasto ei sijoittanut sinne. Pohjoismaisen yrityslainamarkkinan tuottoriskisuhde oli kuitenkin parempi kuin muualla euroalueella.

     

    ”Jo tuolloin pohjoismainen yrityslainamarkkina oli mielenkiintoinen. Juuri mikään rahasto ei sijoittanut sinne. Pohjoismaisen yrityslainamarkkinan tuottoriskisuhde oli kuitenkin parempi kuin muualla euroalueella. Lainojen hinnoissa ei ollut yhtä paljon heiluntaa, koska emissiot olivat pienemmät ja kaupankäynti vähäisempää”, sanoo Pietarinen. Pohjoismainen yrityslainamarkkina reagoi myös rauhallisemmin, jos markkinoilla rytisee. Huolelliselle sijoittajalle tämä avaa kiinnostavia mahdollisuuksia. ”Pitkällä aikajaksolla sen volatiliteetti on matala, mutta tuotto on samalla tasolla kuin muuallakin euroalueella.” 

    Korkotuoton näkymät

    Nyt korkoympäristö on muuttunut. Korot ovat nousseet viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana, mutta Korkotuotto ei ole tehnyt äkkinäisiä peliliikkeitä – ja on sen ansiosta pärjännyt paremmin kuin verrokkiryhmänsä.

    ”On ollut perusteltua pitäytyä rahaston alkuperäisessä filosofiassa. Pohjoismaissa on edelleen suuri paino, noin 75 %, mutta korkoympäristön muuttuessa se alkaa pienenemään. Alamme jossain vaiheessa tekemään sijoituksia muun muassa kehittyville markkinoille”, Tommi Pietarinen kertoo.

    Kehittyville markkinoille tullaan sijoittamaan pikkuhiljaa ja sijoitusten paino rahastossa tulee olemaan hyvin maltillinen. Kehittyviltä markkinoilta Korkotuotto ei kuitenkaan tule noukkimaan yksittäisiä joukkovelkakirjalainoja, vaan tekee sijoitukset ETF-instrumenteilla. 

    Tämäkin kuvastaa hyvin Tommi Pietarisen maltillista salkunhoitotapaa. Hän ei hae yksittäisillä riskisijoituksilla jännitystä omaan ja asiakkaidensa elämään, vaan keskittyy turvaamaan asiakkaiden jo kertynyttä varallisuutta ja kasvattamaan sitä rauhallisesti, mutta varmasti.

    Olemme olleet hyvin lyhyessä duraatiossa. Korkojen nousulla on ollut minimaalinen vaikutus rahaston performanssiin. Olemme onnistuneet myös salkun sisällössä, kuten joukkovelkakirjalainojen poiminnassa.

     

    Korona-pandemian jälkeisessä maailmassa Finlandia Korkotuotto on pärjännyt erityisen hyvin. Yksittäinen iso selittäjä sille on rahaston alhainen korkoriski. Korkoriski kuvaa korkosijoituksen hinnan herkkyyttä korkotason muutoksille. Korkotason muutokset vaikuttavat käänteisesti korkosijoituksen hintaan eli korkotason noustessa korkosijoituksen hinta laskee ja päinvastoin.

    ”Olemme olleet hyvin lyhyessä duraatiossa. Korkojen nousulla on ollut minimaalinen vaikutus rahaston performanssiin. Olemme onnistuneet myös salkun sisällössä, kuten joukkovelkakirjalainojen poiminnassa.”

    Korkosykli kääntyy

    Korkotuoton salkunhoitaja seuraa korkosykliä tarkalla silmällä. Näkymä lähitulevaisuuteen on verrattain kirkas: ”Pitkät korot ovat kiivenneet puolitoista vuotta ylöspäin. Nousu on tasaantunut, mutta Saksan valtionobligaatiot ovat hiukan vielä nousussa, joskin huippu häämöttää jo. Inflaatio on tasaantumassa. Looginen este korkotason tuntuvalle nousulle jatkossa on euroalueen valtioiden velkaisuus. Valtioilla ei ole varaa maksaa lainoistaan merkittävästi nykyistä korkeampaa korkoa”, sanoo Tommi Pietarinen.

    ”Nyt haetaan pidemmän maturiteetin lainoja. Rahaston korkoriskiä tulen nostamaan high yield -lainojen lisäksi myös hyvän luottoluokituksen omaavien yritysten yrityslainoilla ja mahdollisesti valtionobligaatioilla. Hajautusta tulee aikaisempaa enemmän”, Pietarinen kertoo.

    Looginen este korkotason tuntuvalle nousulle jatkossa on euroalueen valtioiden velkaisuus. Valtioilla ei ole varaa maksaa lainoistaan merkittävästi nykyistä korkeampaa korkoa.

     

    Lyhyiden korkojen osalta Euroopan keskuspankin ohjauskoron uusista nostoista pidättäytymistä voidaan perustella euroalueen talousnäkymisen viimeaikaisella heikentymisellä, joka on tapahtunut jo tehdyn rahapolitiikan kiristyksen seurauksena. 

    ”Euroalueen talouden toimeliaisuuden heiketessä myös inflaatiopaineet hellittävät ilman, että rahapolitiikkaa tiukennettaisiin entisestään. Oma arviomme on, että nyt tehdyn liikkeen myötä EKP:n koronnostosykli on ohi, mikäli inflaatiokehitys jatkuu lasku-urallaan.”

    ”Yhdysvalloissa korkosykli lyhyissä koroissa kääntyy ensi kevään tai kesän tienoilla. Sen jälkeen on luvassa koronlaskuja syksyllä ja talvella muutama lisää. Euroalueella ohjauskorot laskevat vasta ensi syksynä tai alkutalvesta edellyttäen, että talouden pohja ei petä pahasti ja inflaatio jatkaa laskuaan. Nollakorkomaailmaan ei näillä näkymin kuitenkaan ole paluuta useaan vuoteen”, Tommi Pietarinen arvioi.

    Tuottomahdollisuus yrityksen ylimääräiselle puskurirahalle

    Monella sijoittajalla korkosijoittaminen on sijoitussalkun kivijalka. Koroista haetaan vakaata tuottoa eikä yksittäisiä pikavoittoja. Tommi Pietarisen mukaan korkosijoitusrahasto sopii erityisen hyvin sellaisille asiakkaille, jotka ovat vaurastuneet yritystoiminnalla ja ottaneet yrittäjinä toimiessaan riskiä, mutta eivät halua ottaa enää samanlaista riskiä sijoituksillaan.

    Monella yrityksellä on kassavaroja, josta osa on sellaista puskurirahaa, jota ei tarvita päivittäiseen toimintaan. Jos tällaisille varoille ei ole investointejakaan suunnitteilla, voisi olla järkevää hakea niille tuottoa sijoittamalla. Korkotuotto sopii tällaisen varallisuuden sijoittamiseen.

     

    Korkomarkkina soveltuu mainiosti myös yritysasiakkaille: ”Monella yrityksellä on kassavaroja, josta osa on sellaista puskurirahaa, jota ei tarvita päivittäiseen toimintaan. Jos tällaisille varoille ei ole investointejakaan suunnitteilla, voisi olla järkevää hakea niille tuottoa sijoittamalla. Korkotuotto sopii tällaisen varallisuuden sijoittamiseen.”

    Koroissa sijoitushorisontti on tyypillisesti lyhyempi kuin osakesijoittamisessa.  ”Horisontti voi olla vain vuoden mittainen, mutta se on ääripää. Toinen ääripää on kehittyvien maiden joukkovelkakirjarahasto, jossa sijoitushorisontti on viisi vuotta ja ylikin”, Tommi Pietarinen sanoo.

    Mutta olipa horisontti lyhyt tai pitkä ja sijoituskohteet lähimarkkinoilla tai toisella puolella maapalloa, Finlandian Korkotuotto-rahaston salkunhoitaja pitää kiinni perimmäisestä sijoitusfilosofiastaan: asiakkaan varallisuus pyritään turvaamaan ja sitä kasvatetaan maltillisella riskinotolla, jolloin sekä asiakas että salkunhoitaja nukkuvat yönsä rauhassa.

    ”Toiset tykkäävät ajaa formulaa ja siellä on vauhtia sekä vaarallisia tilanteita. Meikäläinen ajaa VR:n junaa. Kiihdyttäminen kestää pitkään ja välillä pysähdytään asemalle.”

    Artikkeliin päivitetty 21.1.2024 rahaston juokseva tuotto (31.12.2023), Morningstar-tähtiluokitus 10 vuoden osalta sekä Suomen Sijoitustutkimuksen 31.12.2023 rahastoraportin mukaan 10 vuoden ranking.
     
    Viittaukset(*)
    Rahaston Morningstar-vertailuluokka: Morningstar rahastoluokka TM, Korko pitkä yhdistelmä, euro.
    Morningstar Rating sekä rahaston prosentuaalinen ranking vertailuluokassaan kolmen, viiden ja kymmenen vuoden vertailujaksoilla per 31.12.2023, lähde: Morningstar.
    Vertailuluokka Suomen Sijoitustutkimuksen rahastoraportissa: Pitkä korko: luokitellut yrityslainat euroalue.

    Rahaston juokseva tuotto per 31.12.2023, lähde: Finlandia Rahastoyhtiö Oy 
     
    Tämä kirjoitus ei ole eikä sitä ei pidä käsittää sijoitussuositukseksi tai -neuvoksi, eikä kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Sijoittaja vastaa aina itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta ja näiden vaikutuksesta verotukseen. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä sijoittajan tulee tästä syystä huolellisesti perehtyä kaikkiin tuotekohtaisiin materiaaleihin sekä tarvittaessa hankkia kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että rahoitusvälineiden tuottojen historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista.

    Juokseva tuotto on vuotuinen tuotto, jonka sijoittaja saisi sijoittaessaan korkoinstrumenttiin sen markkinahinnalla ja pitäessään sen eräpäivään asti. Rahaston sijoitusten juokseva tuotto ei ole sama kuin rahaston tuotto, koska rahastolla ei ole eräpäivää ja sen salkku muuttuu ajan kuluessa esim. sijoitusten erääntyessä ja osuudenomistajien merkintöjen ja lunastusten vuoksi. Juokseva tuotto ei sisällä rahastoon kohdistuvia kuluja.

    Kiinnostaako korkosijoittaminen?

    Jätä meille yhteystietosi ja asiantuntijamme ottavat sinuun yhteyttä mahdollisimman pian. Voit myös katsoa alueesi asiantuntijat tästä.

    Finlandia rahastoyhtiöllä on kaksi eri profiilin korkorahastoa. Finlandia Korkotuotto sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin yrityslainoihin ja hakee markkinoilta korkeampaa tuottoa riskiä sietävälle sijoittajalle. Tutustu rahastoon

    Matalamman riskin ja lyhyemmän sijoitushorisontin korkosijoittajalle tarjoamme Finlandia Korkostrategia -rahastoa, joka sijoittaa eri korkoluokkiin sijoittaen yrityslainoihin, valtion obligaatioihin sekä rahamarkkinasijoituksiin.  Tutustu rahastoon

     

    Lisää artikkeleitamme sijoittamisesta

    Lisää artikkeleita

    Markkinakatsaus kesäkuu 2024

    Lue lisää

    Kiinteistörahastojen tuottopotentiaali jäämässä korkosijoitusten jalkoihin

    Lue lisää

    Markkinakatsaus toukokuu 2024

    Lue lisää