Trumpin politiikka ajaa maailmantaloutta vaarallisille vesille – kauppakumppanit kärsivät, mutta myös USA itse
Presidentti Trumpin astuessa virkaan sijoittajat odottivat uuden hallinnon ryhtyvän harjoittamaan yritysmyönteistä politiikkaa, jonka turvin osakemarkkinat voisivat jatkaa nousuaan. Uuden hallinnon sitoutuminen vahvasti tulleja priorisoivaan talousohjelmaan on kuitenkin saanut sijoitusmarkkinat hämmentymään. Presidentti Trump ei ole kiinnittänyt osakemarkkinoihin laisinkaan samanlaista huomiota kuin ensimmäisellä kaudellaan.
Osakemarkkinat ovat laskeneet ympäri maailmaa sen jälkeen, kun presidentti Trump alkoi puhua 2.4.2025 ”Vapautuksen päivästä”, jolloin uudet tullit kohdistuisivat kaikkiin maihin, ei vain niihin, joilla on suurimmat kauppataseen alijäämät USA:n kanssa. Huhtikuun alussa Trump veti liipaisimesta ja ilmoitti historiallisen laajoista tulleista ulkomailta tuotaville tuotteille. Valtion kassaan kilahtavilla tullituloilla Trump väittää rahoittavansa ennennäkemätöntä USA:n talouden elpymistä.
”Vapautuksen päivä” iskee ilmat pihalle kauppakumppaneista – tullit korkeimmilleen 130 vuoteen
Yritykset ja taloustieteilijät ovat huolissaan Trumpin kauppapolitiikan linjasta ja tullien laajuudesta. Esimerkiksi euroalueelle USA on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneista. ”Vapautuksen päivän” tullisanktioiden iskiessä euroalueen vienti USA:han vaikeutuu ja euroalueen talouskasvuennusteita joudutaan leikkaamaan tilanteessa, jossa talouden elpyminen on erittäin herkässä vaiheessa. Kauppasodan kiihtyessä toiveet euroalueen talouskasvun piristymisestä voidaan unohtaa. Euroalueella Trumpin tullien odotetaan leikaavan bruttokansantuotteen kasvuluvuista 1–1,5 %, mikä painaisi kokonaistuotannon nousun lähelle nollaa tänä vuonna. Koko maailman talouskasvusta tullisanktiot ovat syömässä vähintään prosentin verran. Tämä tarkoittaisi globaalin kokonaistuotannon nousun hidastumista tälle vuodelle aiemmin ennustetusta noin kolmesta prosentista kahteen prosenttiin. Tässä ympäristössä Suomen talouden elpyminen voidaan unohtaa.
Vaikka USA todennäköisesti kärsii vähemmän kuin Kiina, Kanada, Meksiko, euroalue ja koko muu maailma presidentti Trumpin masinoimista tullisanktioista, myös USA itse lukeutuu häviäjien joukkoon. Nykyisellä keskimääräisten 20 %:n tullien tasolla USA:n bruttokansantuotteen kasvusta leikkautuu yleisen konsensusarvion mukaan helpostikin 0,5–1,5 prosenttia. Samalla kohoavien tullien odotetaan kiihdyttävän inflaatiota huomattavasti ja maksavat vähintään puolesta miljoonasta miljoonaan työpaikkaa USA:ssa. Tämä on päinvastainen tarina sille, jota presidentti Trump myy kansalleen. Toimillaan Trump on näin ollen ampumassa osin omaan jalkaansa. Tutkimuslaitosten ja ekonomistien ohella tämä näyttää olevan tulkinta tilanteesta myös osakemarkkinoilla.
USA:n osakemarkkinat ovat reagoineet negatiivisesti tullitariffien nostoon jo helmikuusta lähtien. Sen sijaan Euroopan osakemarkkinoilla – mukaan lukien Suomi – kovenevien tullisanktioiden aiheuttamaan uhkaan talous- ja yritysten tuloskasvulle on herätty kunnolla vasta nyt. Samaan aikaan, kun USA:n osakemarkkinoiden kovin korjaus rauhoittui ainakin muutamaksi viikoksi ennen viimeisimpiä Trumpin hallinnon ilmoituksia ”vastavuoroisista” tulleista, Euroopassa ja myös meillä Suomessa alkuvuoden osakeralli kilpistyi ja taittui laskuksi vasta maaliskuun puolivälistä eteenpäin pyyhkien pois tammi-helmikuussa nähdyn nousun.
Trumpin hallinnon ”vapautuksen päivän” -toimenpiteet täydentävät jo aiemmin asetettuja tulleja. Ennen keskiviikkona 2.4. annettua julistusta Kanadalle ja Meksikolle oli asetettu lähes kaikkia tuontituotteita koskeva 25 % tullitariffi, Kiinalle 20 % sekä alumiinille teräkselle, autoille ja autojen osille 25 %. Nyt voimaan astuvat Trumpin sanojen mukaan ”vastavuoroiset” tullit ovat perustasoltaan 10 %, mutta monille maille sanktiot ovat huomattavasti korkeampia. Vastavuoroiset tullit ovat yleisesti ottaen alhaisempia Latinalaiselle Amerikalle, varsin korkealla 20 % tasolla EU:lle, mutta korkeimpia useille Aasian maille. Esimerkiksi Kiinalle vastavuoroinen tullitariffi on 34 %, mutta tähän päälle tulee jo aiemmin langetettu 20 %:n tariffi, jolloin Kiinan kokonaistullitaso on jatkossa 54 %.
”Vapautuksen päivänä” määrätyt vastavuoroiset tullit keskeisille talouksille
Lähde: Bloomberg
Kasvavat tullit ovat isku globaalille kauppajärjestelmälle. USA on kauppapolitiikallaan siirtymässä maailmaan, jossa yleisesti hyväksytyt säännöt korvataan yksipuolisilla toimilla, jotka näennäisesti edistävät oikeudenmukaista kauppajärjestelmää, mutta tosiasiallisesti luovat epävakautta ja epävarmuutta estäen tavaroiden ja rahoituspääoman vapaan liikkuvuuden kansallisten rajojen yli.
Monet USA:n keskeiset kauppakumppanit, kuten Euroopan unioni ja Kanada ovat jo ilmoittaneet valmistelevansa erilaisia kauppaa koskevia vastatoimia. Vaikka monella muulla maalla ja maantieteellisellä alueella – kuten vaikkapa Euroopan unionilla – on USA:han verrattuna enemmän hävittävää kauppasodassa, voivat ne silti aiheuttaa tuskaa amerikkalaisille yrityksille ja kuluttajille. Esimerkiksi perjantaina 4.4. Kiina ilmoitti 34 %:n vastatulleista USA:lle.
Sokeiden valtakunnassa myös yksisilmäinen voi olla kuningas
Presidentti Trump toistaa puheissaan näkemystä, jonka mukaan tullit tuottavat satoja miljardeja dollareita tuloja valtiolle ja auttavat luomaan uusia työpaikkoja. Valkoisen talon arvion mukaan suunnitellut tullit voisivat nostaa USA:n keskushallinon tuloja 600 miljardia dollaria vuodessa. Tämä vastaa noin viidennestä USA:n tavaratuonnin kokonaisarvosta. Presidentti Trumpin toimet globaalin kauppajärjestelmän muuttamiseksi voivat kuitenkin päätyä vaikuttamaan haitallisesti jokaiseen amerikkalaiseen tullien nostaessa yleistä hintatasoa aikana, jolloin monissa kotitalouksissa budjetit ovat jo ennestään tiukalla. Tämän ohella uuden hallinnon politiikka on pyyhkinyt toistaiseksi 10 000 miljardia dollaria USA:n osakemarkkinoiden arvosta. Tällä on ollut negatiivinen vaikutus amerikkalaisten markkinapohjaisiin eläkesäästöihin. Samalla toiminta on vieraannuttanut USA:n keskeisiä kansainvälisiä liittolaisia ja vaurioittanut länsimaista yhteistyöjärjestelmää.
Trump järkeilee, että asettamalla tulleja tuonnille hän pakottaa yritykset siirtämään valmistus- ja toimitusketjunsa USA:n maaperälle, mikä luo uusia työpaikkoja ja elvyttää globalisaation köyhdyttämiä alueita. Yhtälön heikkous on siinä, että tullit valuvat helposti kuluttajahintoihin, joita Trump lupasi alentaa presidentinvaalikampanjansa aikana. Tämän ohella ei ole myöskään mitään takeita siitä, että yritykset siirtäisivät tuotantoaan USA:han. Tällainen toimenpide voisi olla yrityksille taloudellisesti epäviisasta ja usein jopa mahdotonta tuotantoprosessien ollessa syvälle kansainvälisesti integroituja. Tuotannon siirtäminen vaatisi useinkin mittavia uusia investointeja ja useita vuosia aikaa. Kaiken kaikkiaan presidentti Trump on ottamassa toimillaan merkittävän taloudellisen ja poliittisen riskin.
Voittajia ja häviäjiä – haaveissa 1950–60 -lukujen idylli
Donald Trump voitti Valkoisen talon takaisin lupauksella muuttaa USA:n taloutta. Miljoonat amerikkalaiset, jotka kamppailevat korkeampien hintojen ja suurempien laskujen kanssa, valitsivat presidentin, joka lupasi elvyttää maansa teolliset sydänmaat ja joka laittaa muun maailman maksamaan laskun. Trumpin hallinto mainitsee tullisanktiovetoisen kauppapolitiikan tavoitteena olevan oikeudenmukaisemmat kauppasuhteet. Presidentti Trump näyttää pelaavan peliä, jossa hän uskoo tullien avulla kykenevänsä palauttamaan vuosikymmenien takaisen USA:n vaurauden ja itsenäisyyden kulta-ajan. Tässä vaarallisessa pelissä panoksena on tuhansien amerikkalaisten yritysten ja miljoonien kotitalouksien hyvinvointi ja laajemmin koko maailmantalouden ja kansainvälisen kaupan menestys.
Presidentti Trump näkee tullit – jotka tosiasiallisesti USA:n tuontiyritykset ja lopulta kuluttajat maksavat – keinona suojella USA:n taloutta epäreilulta kilpailulta ja pelinappulana parempien kaupankäyntiehtojen saamiseksi. Tämä ei ole varsinaisesti rauhoittanut yrityksiä, sijoittajia tai kuluttajia, jotka kaikki ovat enemmänkin hämmentyneitä asetetuista tulleista, muuttuvista täytäntöönpanoista, neuvotteluista ja tullien viivästyttämisestä.
Trump kieltäytyy hyväksymästä taloustieteilijöiden konsensusta siitä, että tullit aiheuttavat korkeampia hintoja, koska maahantuojat siirtävät tullien kustannukset kuluttajille. Sen sijaan Valkoinen talo on loihtinut utopistisen skenaarion, jossa tuontitullit tuottavat valtavasti hyvää rahoittamalla veronalennuksia, alennettuja hintoja ja välitöntä työpaikkojen luomista. Monen sijoittajan ja kuluttajan luottamus on jo järkkynyt presidentti Trumpin epävakaan politiikan seurauksena.
Presidentti Trumpin usko tullien lähes mystiseen voimaan juontaa juurensa hänen maailmankuvaansa voittajista ja häviäjistä sekä hänen vakaumukseensa siitä, että eurooppalaiset ja aasialaiset vallat, jotka suojelevat teollisuuttaan, ovat jo pitkään käyttäneet hyväkseen USA:ta.
USA:ssa tullipolitiikka on kokeiltu aikaisemminkin ja huonoin tuloksin. Monet taloustieteilijät syyttävät rajoittavaa kauppapolitiikkaa muun muassa valtavien vaikeuksien aiheuttamisesta 1930-luvun suuren laman aikana. Tällä hetkellä USA on ylittämässä tullisanktioiden tasoa, joka nähtiin nimenomaisella 1930-luvulla. Tuolloin USA otti käyttöön tulleja tuhansille tavaroille, mikä sai aikaan enemmän vahinkoa kuin tuotti hyötyä taloudelle. Sen sijaan toisen maailmansodan jälkeisenä aikana kaupan esteiden purkamisen ja kansainvälisen kaupan laajenemisen on katsottu yleisesti ottaen vaurastuttaneen talouksia ja lisänneen hyvinvointia. Tosin totta on myös se, että globalisaation aiheuttama taloudellinen muutos on ollut tietyille alueille, toimialoille ja ammattiryhmille tuskallista. Tapahtunutta muutosta on kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta peruuttaa ja pyrkimys tällaiseen aiheuttaa helposti enemmän haittaa taloudelle ja yhteiskunnalle kuin siitä on hyötyä. Sopeutuminen vallitsevaan tilaan voisi olla varteenotettavampi vaihtoehto kuin yritykset kääntää kelloa taaksepäin.
Presidentti Trumpin idealisoitu näkemys USA:n tulevasta taloudesta on jokseenkin epärealistinen. 1950–60-lukujen tyylisen amerikkalaisen teollisuuden idyllin luominen ei kuulosta kovinkaan järkevältä aikana, jolloin USA:n kilpailuetu ja taloudellinen mahti perustuvat palveluteollisuuteen, teknologiaan sekä tekoälyyn nojaaviin työpaikkoihin ja kauppaan.
Huoli kauppasodasta painaa markkinoita ja kasvattaa pelkoa taantumasta
USA:n talous- ja yritysten tuloskasvunäkymät ovat edelleen suotuisat vuodelle 2025, joskin presidentti Trumpin tempoilevan toiminnan ja tullitariffivetoisen politiikan seurauksena epävarmuus tulevasta talouskehityksestä on lisääntynyt. Tämä on näkynyt osakemarkkinoiden heilunnan lisääntymisenä. Presidentti Trumpin hallinnon käyttöönottamat tullisanktiot ovat varmastikin jo osittain osakkeiden hinnoissa, mutta markkinat voivat painua vielä lisää alas, ellei politiikkatoimien ennakoitavuus kohennu. Tähän mennessä nähty osakemarkkinoiden korjausliike voi pahentua varsinaiseksi laskumarkkinaksi, mikäli tullisanktioista pidetään kiinni, ja USA:n sekä koko muun maailman talous ajautuu taantumaan.
Parin viime kuukauden aikana USA:n talouskasvuennusteita kuluvalle vuodelle on hieman laskettu, mutta kokonaistuotannon uskotaan silti nousevan 1,5–2 % vuotta aiemmasta, joten toistaiseksi ei vielä olla maalaamassa taantumakuvaa. S&P500-yhtiöiden tulosennusteet ovat pitäneet varsin hyvin pintansa ja tulosten ennakoidaan kohoavan 10–11 % tänä vuonna. Nähdyn korjausliikkeen myötä osakemarkkinoiden arvostustaso on maltillistunut. Tällä hetkellä S&P500-indeksin P/E-kerroin 12kk:n rullaavilla tulosennusteilla on 18 tuntumassa, mikä ylittää enää vajaat 10 % pitkän aikavälin keskiarvon.
Kauppasota kurittaa todennäköisesti enemmän muita maita kuin USA:ta. Esimerkiksi euroalueella ja varsinkin meillä Suomessa talouskasvu on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Tähän saakka odotuksissa on ollut euroalueen ja Suomen talous- ja yritysten tuloskehityksen käänne parempaan kuluvana vuonna. Nyt asetetut verrattain raskaat tullisanktiot luovat ikävän varjon tämän toiveikkaan näkymän ylle. Riskinä on, että euroalueen ja siinä ohessa myös Suomen talouden elpyminen ei tapahdu odotetulla tavalla ja pahimmillaan edessä voi on taantuma. Vallitsevassa ympäristössä katsommekin, että Euroopassa alkuvuodesta nähdyltä osakemarkkinoiden tukevalta nousulta on toistaiseksi puhti poissa.
Emme usko, että Eurooppa voisi tarjota erityistä turvasatamaa osakesijoittajalle, vaan pikemminkin odotamme USA:n talouden ja osakemarkkinoiden olevan dynaamisempia ja sopeutuvan vanhaa mannerta nopeammin käsillä olevaan kansainvälisen kaupan murrokseen. Tämän takia emme katso aiheelliseksi ryhtyä siirtämään osakepainoa USA:sta Eurooppaan tai muille markkinoille. Pitäydymme näin ollen osakkeissa nykyisessä allokaatiossamme ja pidämme USA:n osakemarkkinan neutraalina suhteessa maailmanmarkkinaan. Korkoallokaatiossamme ylipainotamme eurooppalaisia yrityslainoja. Pidämme sekä korkean luottoluokituksen että matalamman luottoluokituksen ns. high yield -lainat vahvassa painossa. Valtionlainat ovat korkoallokaatiossamme toistaiseksi alipainossa. Korkosijoituksissa säilytämme duraation lyhyenä. Osake–korko–allokaatiossamme osakkeet ovat alipainossa.
.jpg)
