Pienyritykset ja kotitaloudet ahdingossa
Pehmeästä makrodatasta ja kasvavasta taantuman uhasta huolimatta keskuspankit näyttävät pelkäävän enemmän inflaatiota kuin taantumariskiä. Saadakseen inflaation kuriin keskuspankit ovat valmiita ajamaan talouden nopeaan ja lievään taantumaan. Taantumaan mentäessä inflaatio rauhoittuu kuin itsestään, kun kysyntä heikkenee.
Tälle viestille saatiin pohjustusta, kun Yhdysvaltain keskuspankin johtaja Jerome Powell lausui 26.8. pitämässään puheessa, että korkeammat korot, hiljaisempi talouskasvu ja pehmeämmät työmarkkinaolosuhteet tuovat inflaation alas, mutta samalla aiheuttavat kipua kotitalouksille ja yrityksille.
” While higher interest rates, slower growth, and softer labor market conditions will bring down inflation, they will also bring some pain to households and businesses.”
– Fed Chair Jerome Powell, 26.8.2022.
Euroopassa yleisimpänä asuntolainan korkona käytetty 12 kuukauden Euribor on kivunnut 2,1 prosentin tuntumaan, mikä sattuu monen lainanmaksajan lompakkoon. Korkokulut ovat käytännössä viisinkertaistuneet vuoden alusta. Samalla sähkölaskut ovat noin kuusinkertaistuneet, mikä luonnollisesti vaikuttaa kuluttajien maksuhalukkuuteen ja -kykyyn muihin ylimääräisiin kestokulutustavaroihin. Pakolliset asumisen menot on kuitenkin katettava ensin.
Lähde: Bloomberg, 14.9.2022.
Toistaiseksi työmarkkina on pysynyt vahvana. Mutta yritykset kertovat kasvavissa määrin työvoiman kevennyksistä ja rekrytointien siirtymisestä. Tämän vuoksi on selvää, että työmarkkinat tulevat myös hiljentymään lähitulevaisuudessa, millä on vaikutus myös pienyrittäjiin sekä kotitalouksiin.
Euroopan energiakriisi
Energianhinnan raju kallistuminen tekee kipeää kuluttajan lompakolle etenkin suurissa EU-maissa. Maakaasun ja sähkön hinnat ovat monin paikoin nousseet jopa korkeammalle kuin öljyn hinta 70-luvun öljykriisissä. Öljykriisi sai silloin aikaan merkittävän taloudenseisauksen, sillä muulle taloudelle kuin itse öljyteollisuudelle hinnanmuutos ja etenkin sen nopeus oli suurempi asia kuin kalliit hinnat itsessään.
Nyt energiakriisi on pitkälti maakaasun- ja sähkönhinnan ajamaa. Se on pitkälti sidoksissa Venäjän ja Ukrainan sodan aiheuttamaan poikkeustilaan, jonka aikana suuri osa energiasta ei ole enää tarjolla. Kysyntä siirtyy siis muualle. EU koittaa korvata Venäjän energiariippuvuuttaan kaikin tavoin.
Mikä ratkaisuksi energiakriisiin? Poliitikot olivat alkuvuodesta tyytyväisiä tuontikieltoihin ja talouspakotteisiin, kun yksityinen sektori alkoi tekemään energiasiirtymää toisaalle ja varoittivat tulevasta energiakriisistä. Erilaisia ratkaisuja on ehdoteltu eri tahoilta. Jotain kuitenkin on tehtävä, jotta energiakriisi saataisiin hallintaan ilman suurempia tuhoja kotitalouksille.
Bloombergille vuotaneen EU:n energiapakettiehdotuksen mukaan komissio aikoo ehdottaa öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostusteollisuuden yrityksille väliaikaista ”maksua”. Kyseessä on veronomainen maksu, joka on vähintään 33 prosenttia näiden energiayritysten ylimääräisestä voitosta. Lähtökohtana maksulle olisi "tilivuoden 2022 voitto ennen veroja, mikä on yli 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019 alkavan kolmen vuoden keskiarvo."
Toisessa ehdotuksessa mietitään sähkölle hintakattoa. Euroopan komissio harkitsee alustavasti 200 euron ylärajaa megawattitunnilta. Tämä on alle nykyisen Saksan 2023 termiinihinnan 580 euroa/MWh. Se on kuitenkin selvästi korkeampi kuin Espanjassa ja Italiassa jo käytössä olevat enimmäishinnat, 67 euroa/MWh ja 60 euroa/MWh. On epäselvää, saadaanko asettaa alle 200 euroa/MWh -hintakattoa samalla, jos Italia ja Espanja voivat säilyttää nykyiset enimmäishintansa.
Hintakattoa on myös mietitty Venäjän kaasulle ja öljylle. Lopputulema tälle olisi kuitenkin se, että Putin lopettaisi toimitukset hintakaton käyttöön ottaviin maihin saman tien.
Samalla monet maat ovat itsenäisesti ehdottaneet keinotekoisia tukipaketteja kuluttajille. Esimerkiksi Suomessa ehdotetaan kuluttajien sähkölaskujen maksamista 500 euron omavastuulla sekä 3000 euron katolla. Yli 500 euron menevästä osuudesta voisi vähentää verotuksessa 60 prosenttia. Tukea voitaisiin antaa joulu-, tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuulta.
Näiden ja kaikkien muidenkin ehdotusten osalta vain aika näyttää, miten niiden vaikutukset voimaan tullessaan aiheuttaisivat. Vaikutuksia ja päätöksiä on vaikea tietää etukäteen. Kaikilla tukipaketeilla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia sähkönhintaan. Samalla niiden mallintaminen on erittäin vaikeaa globaalilla tasolla, mutta yrityskohtaisesti voi vaikutuksen suunnan ymmärtää. Kokonaisvaikutus Euroopan talouteen on moninkertainen ja monisyinen. Lopullisten kustannusten suuruus on vaikea ymmärtää ja kuten politiikassa yleensä: se jää seuraavien sukupolvien maksettavaksi.
Tukitoimia on kuitenkin tulossa, se on varma. Energiakriisin tulemana on kannettu huolta räjähdysmäisesti kasvaneista johdannaisten vakuusvaatimuksista energia- ja sähköyhtiöille. Pelko vakuusvaatimuksista ja velkarahan käyttämisestä näiden kattamiseen on aiheuttanut jopa finanssikriisin kaltaisen pelon talouden lamaantumisesta. EU onkin valmiina tekemään tukipaketteja ja ehdotuksia, jotta finanssikriisin kaltaista shokkia ei pääse käymään.
Nyt EU:n sähkönhintakaton eteneminen on tuonut euroalueella sähkön hintaa merkittävästi alas, vaikka mitään päätöksiä ei vielä olla saatu. Samalla mahdollisten veronomaisten maksujen vaatiminen paineistaa energiayhtiöitä, jotka ovat vuoden voittajia osakekursseilla mitattuna. Vielä on epäselvää, mikä on lopullinen päätös ja minkälaisia vaikutuksia EU:n ehdotuksella on energiayhtiöiden tuloksiin ja täten kursseihin.
Euroopan energiayhtiöt ovat aivan uudenlaisessa tilanteessa. Vaihtoehtoja maakaasulle ja öljylle on etsitty. Ydinvoimaloita on ajettu alas ja käyttöönotto takaisin on hidasta. Uusiutuvat energiamuodot eivät kata vielä kaikkea energiantarvetta, joka on huipussaan etenkin talven lähestyessä.
Saksassa maakaasun kulutus on pienentynyt 20 prosenttia keskikulutusta pienemmäksi. Näin ollen vaihtoehtoisia energianlähteitä joudutaan ottamaan käyttöön, kuten hetkellisesti öljyä ja kivihiiltä, mutta pidemmällä aikavälillä uusiutuvaa energiaa.
Uusiutuva energia onkin yksi vuoden 2022 voittajista osakemarkkinoilla. Venäjän hyökkäyssota on vain kiihdyttänyt siirtymää pois fossiilisista energian lähteistä. Finlandian rahastoilla olemmekin mukana energiasiirtymässä Yhdysvaltalaisissa Enphase Energyssä ja Nextera Energyssä, Hollantilaisessa Alfen Beheerissä, Kiinalaisessa Xinyi Solarissa, Tanskalaisessa Orstedissa sekä Suomalaisessa Nesteessä.
Europariteetti
Euron arvo suhteessa Yhdysvaltain dollariin on heikentynyt tänä vuonna huomattavasti muun muassa euroalueen energiansaantiin ja mahdolliseen taantumaan liittyvien pelkojen vuoksi. Euro on heikentynyt dollaria vastaan tänä vuonna 12 prosentilla. EKP:n rahapolitiikan kiristäminen tukee euroa.
Lähde: Bloomberg, 14.9.2022.
EKP nosti ohjauskorkojaan historiallisen suuresti, mutta kuitenkin sijoittajien odotusten mukaisesti, 0,75 prosenttiyksiköllä. EKP tulee jatkamaan koronnostoja tulevissa kokouksissa. Koronnostot ovat taistelua euroalueen yli yhdeksään prosenttiin noussutta inflaatiota vastaan. Koronnostojen odotetaan jatkuvan kaikissa loppuvuoden korkokokouksissa.
Euron valuminen tasakurssiin Yhdysvaltain dollarin kanssa eli pariteettiin heijastelee sijoittajien huolia Euroopan taloudellisesta tilasta. Myös kasvava korkoero Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on painanut euroa. Euroalueen näkymät ovat siis heikot verrattuna Yhdysvaltoihin. Tuleva talvi ja energian riittävyys ovat suurena murheena. Euroopan etelävaltioiden korkea velkaisuus painaa toisessa vaakakupissa, minkä vuoksi korkojen nousu ei voi karata kuitenkaan liian suureksi.
Euron heikkeneminen tuottaa euroalueelle lisää inflaatiopaineita, sillä tuontitavaroiden hinnat nousevat. Toisaalta heikkeneminen on hyväksi euroalueen vientiyrityksille, koska niiden suhteellinen hintakilpailukyky kansainvälisessä kaupassa paranee. Samalla valuutan heikkeneminen tuottaa edelleen tuskaa pienyrityksille ja kotitalouksille, koska euroalueen ulkopuolelta tuotavien tavaroiden hinnat kallistuvat.
