Viimeisimmät puolitoista vuotta ovat tarjonneet sijoittajille haipakkaa kyytiä ja huikeita tuottoja. Markkina on kiivennyt tiukassa trendissä koronapandemian pahimman pelon keskeltä uusiin historiallisiin huippuihinsa. Usein kovien nousujen ja laskujen yhteydessä lisääntyvät kysymykset, onko nyt oikea aika ostaa lisää vai myydä aikaisempia sijoituksia.
Markkinan heiluminen väistämätön ilmiö, joka tarjoaa monelle sijoittajalle psykologisen tunteiden vuoristoradan. Kurssihuiput mielletään usein nimensä mukaisesti huippuina, joiden takana mäki kääntyy alaspäin. Tätä jäädäänkin usein odottelemaan paremman ostopaikan toivossa. Päinvastoin laskumarkkinassa pelko laskun jatkumisesta estää sijoittajaa lähtemästä mukaan markkinoille ja kannustaa myymään jo olemassa olevat omistukset pois halvempien hintojen perässä. Kun uusi nousevien kurssien tilanne vihdoin omaksutaan, markkina vaikuttaakin taas jo liian kalliilta.
Mitä lähihistoria kertoo?
Vuosi 2018 oli osakemarkkinoilla heikoin sitten vuoden 2008 asuntomarkkinakuplan. Loppuvuodesta nähtiin pitkään odotettu korjausliike globaalin talouden hiipumisen, pitkään jatkuneen kurssirallin, Brexitin sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisten jännitteiden valossa. Yhdysvaltalainen S&P 500 -indeksi laski noin 20 prosenttia loppuvuoden aikana. Moni liikettä pitkään odottanut oli myynyt omistuksiaan hyvissä ajoin ennen korjausliikettä, huippua matalammilta tasoilta, ja uskoi liikkeen olevan merkittävä käänne markkinoilla.
Markkinoilla pätee usein sääntö, jonka mukaan käänteentekevä hetki tapahtuu pahimman pelon hetkellä.
Vuosi 2019 potkaistiin käyntiin voimakkaalla nousulla, jonka moni sijoittaja koki vain viimeisenä sydämenlyöntinä markkinoille. Nousu osoittautuikin käänteentekeväksi trendiksi ja markkina päätyi historiallisille huipputasoille vuoden lopussa. Tässä vaiheessa moni oli jo ehtinyt takaisin markkinoille mukaan vain huomatakseen koronaviruksen levinneen Kiinasta myös Italiaan. Osakemarkkina syöksyi ennätysnopeasti 35 prosenttia ja moni myi paniikissa omistuksiaan.
Markkinoilla pätee usein sääntö, jonka mukaan käänteentekevä hetki tapahtuu pahimman pelon hetkellä. Mielenkiintoisesti näin tapahtui myös koronapandemian aikana globaaleille osakemarkkinoille. Kurssit kääntyivät takaisin ylöspäin samana päivänä, kun Japani ilmoitti lykkäävänsä kesäolympialaisia, Intia laittoi 1,3 miljardia ihmistä kotiarestiin ja maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti Yhdysvaltojen olevan pandemian uusi päämaja.
Samoihin aikoihin sijoittajien näkemyksiä mittaava sijoittajasentimentti oli ennätysalhaalla, Eurooppa oli tiukasti liikkumisrajoitettu ja yhtiöiden tulosennusteita leikattiin ennätyksellistä kyytiä alaspäin. Tässä vaiheessa omistuksiaan myyneet sijoittajat havahtuivat pian jääneensä osittain tai kokonaan pois aina tämän blogin kirjoituspäivään asti kestäneestä noin 100 prosentin kurssirallista.
Mitä voimme tästä oppia?
S&P 500 -indeksi on kirjoitushetkellä tuottanut vuoden 2018 laskumarkkinaa edeltäneistä huipputasoista noin 57 prosenttia, osingot huomioituna. Perinteinen osta ja pidä -strategia on tuonut siis sijoittajille huipputuotot kyseisen ajanjakson aikana, vaikka osakkeita olisi ostettu juuri ennen kurssien notkahdusta vuonna 2018. Toki onnistuneella markkinan ajoittamisella on ollut mahdollista parantaa näitä tuottoja entisestään, mutta oman kokemuksemme mukaan markkinan ajoittamiseen on turha käyttää liikaa resursseja, sillä se on lähes mahdotonta.
Yksi selittävä tekijä tälle on se, että markkina liikkuu välillä täysin irrallaan kokemastamme todellisuudesta. Lisäksi sijoittajan on hyvä miettiä, haluaako käyttää energiaansa alati jatkuvaan kurssien vahtaamiseen median kuuluttaessa markkinan uhkakuvista päivästä toiseen läpi lasku ja nousumarkkinoiden. Entä sopiiko se omaan persoonallisuuteen vai lisääkö se hätiköityjen päätösten tekemisen riskiä?
Oman kokemuksemme mukaan markkinan ajoittamiseen on turha käyttää liikaa resursseja, sillä se on lähes mahdotonta.
Moni sijoittaja tietää, että markkinalta poissa oleminen voi koitua kalliiksi potentiaalisten tuottojen menettämisen muodossa ja onkin todennäköisempää, että huippua seuraa alamäen sijasta uusi huippu. Lisäksi historiaan peilaten tuotoiltaan negatiivisia vuosia nähdään vain hieman yli yhtenä neljästä vuodesta. Odotusarvo on siis ylöspäin. Liiallinen kurssien kehityksen seuraaminen voi olla kohtalokasta ihmisen luonnon toimiessa meitä vastaan. Ajoittamisesta voi täten muodostua kallis noidankehä, kun laskumarkkinassa myydään liian myöhään ja vastaavasti ostohousut vedetään myöhässä jalkaan kurssien käännyttyä jo takaisin nousuun. Tarvitaan toisenlaista ajattelua ja sen systemaattista toteuttamista.
Sijoita tänään, sijoita huomenna
Osakemarkkinoilla nähdään yleisesti ottaen reilun vuoden välein 5–10 prosentin korjausliikkeitä, mutta näiden perässä ei pitkäjänteisen sijoittajan kannata juosta. Koska markkinaa on vaikea ajoittaa, kannattaa pitkän sijoitushorisontin omaavan sijoittajan pysyä mukana markkinan kyydissä, hyödyntäen samalla strategiassaan ajallista hajauttamista.
Yksinkertaisuudessaan ajallinen hajautus tarkoittaa investointien tekemisen jakamista eri ajankohdille tasaisin väliajoin yli ajan, jolloin riski markkinan väärästä ajoittamisesta pienenee. Ajallisen hajautuksen voi toteuttaa esimerkiksi piensijoittajille tutulla kuukausisäästämisellä. Mikäli kyseessä on suurempi kertaluontoinen erä, voi senkin jakaa sijoitettavaksi esimerkiksi neljässä osassa seuraavien 12 kuukauden aikana. Systemaattisesti toteutettuna ajallinen hajautus voi parantaa pitkäjänteisen sijoittajan riskikorjattua tuottoa merkittävästi.
Sijoita laatuun
Kriisi tuhoaa heikon yhtiön, säästää hyvän yhtiön ja parantaa loistavaa yhtiötä entisestään
Tällä kuuluisalla edeltäjänsä, Andy Groven, lausahduksella yhdysvaltalaisen teknologiayhtiö Intellin entinen toimitusjohtaja Robert Swan kuvaili yhtiönsä näkymiä keväällä 2020 analyytikkopuhelussa koronapandemian jälkeisessä maailmassa. Samaa mantraa kuuluttavat myös monet muut jättikorporaatioiden johtajat, kuten Niken toimitusjohtaja John Donahoe, joka on useasti koronapandemian aikana todennut vahvojen brändien vahvistuvan entisestään tällaisina ajanjaksoina.
Performanssin parantamiseksi sijoittajan kannattaa markkinan ajoittamisen sijasta keskittyä omistamiensa yhtiöiden laatuun.
Kuten koronapandemiassa, kriisit saavat usein alkunsa negatiivisesta kysyntäshokista. Todellisuudessa tarjontapuolella tapahtuvat muutokset vaikuttavat yhtiöihin pitkällä aikavälillä merkittävästi kysyntäpuolen muutoksia voimakkaammin. Esimerkiksi heikon taseen omaava yhtiö voi väliaikaisen negatiivisen kysyntäshokin vuoksi ajautua maksukyvyttömäksi, jolloin kysynnän palautuessa vahvempi kilpailija kahmii heikomman toimijan markkinaosuuden itselleen. Samalla poikkeukselliset olosuhteet pakottavat yhtiöt takaisin strategiapöydän ääreen luomaan nahkansa uudestaan ja turvautumaan kassavarantojensa turvin mitä innovatiivisimpiin ratkaisuihin. Valoisampien aikojen koittaessa innovatiivisimmat yhtiöt ovat asemoituneet uuteen normaaliin vahvempina kuin koskaan ennen.
Me Finlandialla uskomme, että performanssin parantamiseksi sijoittajan kannattaa markkinan ajoittamisen sijasta keskittyä omistamiensa yhtiöiden laatuun. Rahastomme pysyvätkin merkittävällä painolla mukana osakkeissa lähes kaikissa markkinatilanteissa. Finlandia laatuyhtiöstrategian mukaisesti luovumme yhtiöstä vain, mikäli havaitsemme sen toimintaan ja tulevaisuuden näkymiin vaikuttavia merkittäviä negatiivisia muutoksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhtiön toimialassa, kilpailukentässä tai kilpailuedussa tapahtuvat muutokset, johdon vaihtuminen tai ansaintamallin muutos. Lisäksi luovumme yhtiöstä, mikäli löydämme sen tilalle paremman liiketoiminnan.
Laadukkaat yhtiöt ovat historiassa tarjonneet sijoittajille merkittäviä ylituottoja mutta myös turvaa laskumarkkinan koetellessa sijoittajan hermoja. Laatuyhtiöt ovatkin sijoittajalle loistava työkalu oman salkun asemoimiseen siten, että mahdollisen markkinaturbulenssin kanssa on helpompi elää, sillä sen sietämisestä palkitaan.
