Finlandian 2030-rahastoon etsitään yhtiöitä, jotka ovat jo nyt toimialansa markkinajohtajia ja joilla on valtava kasvupotentiaali tulevaisuudessa. Norjalainen Tomra keksi 1970-luvulla maailman ensimmäisen panttijärjestelmään perustuvan pullonpalautusautomaatin ja hallitsee alati kasvavaa markkinaa. Salkunhoitaja Tomi Paavilainen tapasi toimitusjohtaja Stefan Ranstrandin Oslossa.

Finlandian Laatuyhtiöstrategialla seulotaan globaalisti kolmivaiheisella prosessilla yritysten joukko, joista valitaan markkinatilanteen mukaan yhtiöitä Finlandian 2030- ja Laatuyhtiöt-rahastoihin.

– Ensimmäisessä vaiheessa karsimme pois suurimman osan yhtiöistä muun muassa kasvun, kannattavuuden, velkaisuuden ja osinkojen kasvun perusteella. Jäljelle jää paras viidennes, joista valitsemme potentiaalisimmat muun muassa kasvunäkymien ja kilpailuetujen perusteella. Lopputuloksena meillä on joukko yhtiöitä, joilla kaikilla on hyvä liiketoimintahistoria yhdistettynä lupaaviin tulevaisuuden näkymiin, Finlandian salkunhoitaja Tomi Paavilainen kertoo.

Norjalainen Tomra on läpäissyt Laatuyhtiöstrategiaprosessin pullonkaulan ja päässyt Finlandian 2030-rahastoon. Yhtiöllä on poikkeuksellisen mielenkiintoiset tulevaisuudennäkymät ja mahdollisuudet muuttuvassa maailmassa. Siksi salkunhoitaja Paavilainen päätti matkustaa Osloon, keskustelemaan yhtiön edustajien kanssa ja tutustumaan Tomraan pintaa syvemmältä.

Pullo-ongelma ja sen ratkaisu

Vuonna 1972 lähikaupan hoitaja Askerissa, Oslon esikaupunkialueella, kaipasi ratkaisua ongelmaansa. Hän tarvitsi liikkeeseensä koneen, joka osaisi käsitellä nopeasti ja vaivatta asiakkaiden palautuspullot, joita alkoi tulla kauppaan jatkuvasti enemmän. Veljekset Petter ja Tore Planke tekivät työtä käskettyä ja kehittivät kauppiaalle maailman ensimmäisen pullonpalautusautomaatin – ja näin perustivat Tomran. Vielä saman vuoden aikana pulloautomaatteja myytiin Norjassa 29 kappaletta, ja seuraavana vuonna muuallakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Menestystarina oli saanut alkunsa.

Yhtiön nimellä on oma tarinansa. Veljekset pitivät kahdestaan aivoriihi-illanvieton paikallisessa ravintolassa ja miettivät sopivaa nimeä yritykselleen. He kirjoittivat nimivaihtoehtoja ylös koko illan. Aamulla miehet palasivat muistiinpanojensa äärelle ja kertasivat tuotoksiaan. Paperista erottuivat kirjaimet T-O-M (’tyhjä’) R-A (’returautomat’). Näin kaikki oli valmista, vain tekemistä vaille.

Tomrassa ollaan ylpeitä juurista ja muistetaan, mistä kaikki oikein lähti. Vielä tänäkin päivänä yhtiön pääkonttori sijaitsee samalla Askerin alueella, vaikka kasvu on ollut hurjaa ja toiminta muuttunut globaaliksi. Liikevaihto on noussut noin 700 miljoonaan euroon. Työntekijöitä on kolme ja puoli tuhatta. Markkinaosuus maailmalla on käsittämätön 75 prosenttia, eikä se ole edes välttämättä pienenemään päin. Lyhyesti sanottuna Tomra kerää ja lajittelee. Kerää muovia, metallia ja lasia; lajittelee metallien lisäksi jätettä ja ruokaa. Yhtiö on toisin sanoen aivan ytimessä, kun mietitään keinoja maapallon sietokyvyn säilyttämiseksi.

Pullomeripainajainen

Pullojen panttijärjestelmä ei ole käytössä kuin murto-osassa maailman maista. Meristä on tulossa kovaa vauhtia pullomeriä. Neljä viidesosaa merien muovista tulee maalta, ja suurin osa siitä on muovipulloja. Onkin laskettu, että tätä menoa vuonna 2050 maailman merissä on yhtä paljon kaloja ja muovipulloja.

Onneksemme asiaan on herätty viime vuosina, ja yhä useampi maa harkitsee pullojen panttimaksujärjestelmän käyttöönottoa. Pantti on kuitenkin todistetusti ainoa tapa saada ihmiset kierrättämään pullonsa. Tomra toimii tällä hetkellä Pohjoismaissa, Baltiassa, Saksassa, Hollannissa, Kroatiassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Keskusteluita pullopanttijärjestelmästä käydään parhaillaan muun muassa Skotlannissa ja Englannissa.

Aasiassa pullopantin on ottanut käyttöönsä ainakin Etelä-Korea. Aasian keskiluokkaistuminen tuo maailmaan lähivuosikymmeninä 3 miljardia vakavaraista kuluttajaa lisää, joten muovipullojenkin myynti kasvaa eksponentiaalisesti. Tomralle tämä tarkoittaa kasvavaa liiketoimintaa, maailman sietokyvylle äärimmäistä haastetta. Asiat eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan tilanne voi olla win-win.

– Olemme pystyneet yhdistämään bisneksen ja hyvän tekemisen maapallolle. Olemme tehneet kuusi vuotta peräkkäin yli 20 prosentin voittoa. Samaan aikaan jokainen myymämme palautusautomaatti auttaa vähentämään muovin, metallin ja lasin määrää meristä ja luonnosta. Keräämme 35 miljardia pulloa joka vuosi, mutta silti vain 2 prosenttia kaikista pulloista maailmalla menee keräykseen, joten työtä piisaa, Tomran toimitusjohtaja Stefan Stranstrand kertoo Paavilaiselle esitellessään samalla vuoden 1972 palautusautomaattia, sitä ensimmäistä, josta kaikki alkoi.

Ruokalajittelu toiseksi kivijalaksi

Pelkästään pullojen palauttamisessa riittää työsarkaa, mutta Tomra ei ole tyytynyt siihen. Vuonna 2011, yritysostojen kautta, yhtiö laajensi ruoanlajittelubisnekseen. Tomra tekee laitteita, jotka lukevat optisesti esimerkiksi hedelmiä erittäin tarkasti: koneet ottavat jopa 500 kuvaa ja rakentavat 3D-mallin jokaisesta yksilöstä. Tämän jälkeen ne erottelevat kolhiintuneet kappaleet – perunat, porkkanat tai vaikkapa omenat – priimatavarasta. Äkkiseltään tämä bisnes ei kuulosta välttämättä niin mullistavalta, mutta kuunnellaanpa, mitä Tomra asiasta ajattelee.

– Olemme markkinajohtaja myös tällä puolella. Meillä on paitsi erittäin vahva asema myös suuret panostukset tuotekehitykseen. Näemme bisneksessä valtavan potentiaalin. Vuonna 2050 maailman pitää tuottaa kiihtyvän väestönkasvun vuoksi 70 prosenttia enemmän ruokaa kuin tänä päivänä. Aasian keskiluokkaistuminen vaikuttaa suuresti tähänkin. Koska maa-alaa ei voi merkittävästi lisätä, ratkaisuja on kolme: mietimme, mitä syömme, lisäämme kasvun tehokkuutta ja vähennämme hävikkiä. Me olemme vahvasti mukana jälkimmäisessä.

Tomran lajitteluautomaatit pystyvät analysoimaan kaiken mahdollisen kappaletavarasta. Mikä on perunan koko? Entä omenan väri tai happamuus? Onko siemenkodissa matoja? Laitteiden avulla Tomra pystyy tarjoamaan viljelijöille kaiken mahdollisen datan ja varmistamaan, että tuotteet päätyvät laatunsa mukaiseen paikkaan. Näin ruoan hävikkiä voidaan vähentää merkittävällä tavalla.

E-commerce leviää ruokamarkkinoille

Tomran aluevaltaus ruokatuotantoon sisältää vielä yhden makrotason ulottuvuuden, joka mullistaa elintarvikkeiden myyntiä ja ostamista. Sähköinen kaupankäynti tekee vahvasti tuloaan myös ruokapuolelle. Marketit eivät välttämättä ole enää ainoita paikkoja ostaa vaikkapa perunoita, hedelmiä tai pähkinöitä, vaan niitä voi tilata suoraan nettikaupasta omalle kotiovelleen. Siihen tarkoitukseen tarvitaan ne koneet, jotka lajittelevat oikeaa laatua ja määrää asiakkaille.

– Digitalisoimme ruoan kaupankäyntiä. Koska marketissa voi katsoa ja tunnustella tuotteita ennen ostopäätöstä, verkkokaupassa tarvitaan kone tekemään se puolestamme. Verkkokauppajättiläiset Amazon ja Alibaba ja monet muut toimijat ovat hyvin todennäköisesti mukana toimittamassa ruokaa lähitulevaisuudessa, ja siinä vaiheessa tästä tulee isoa.

Ruoan verkkokauppa -revoluutio ei todennäköisesti ala Oslosta tai Helsingistä, vaan pikemminkin Shanghaista tai Pekingistä, kaupungeista, joissa ei ole totuttu käymään automarketeissa, vaan eletään kymmenien miljoonien ihmisten kaupungeissa, kiireistä elämää, jossa teknologia on läsnä kaikessa mitä tehdään. Tämän jälkeen siitä voi tulla vähitellen globaali ilmiö.

Ja kun toimitetaan ruokaa, kaikki pitää pakata omiin kääreisiinsä. Tässäkin Tomra voi astua kuvaan mukaan. Heillä on tekniikka pakkausmateriaalien kierrätykseen. Täyden palvelun paketti, siis. Ei ihme, että Askerin-pääkonttorilla eletään mielenkiintoisia aikoja.

– Tomran vinkkelistä maailma on menossa erittäin kiinnostavaan suuntaan. Meillä on luonnollisesti lyhytaikaisia suunnitelmia, mutta katsomme ennen kaikkea 20 vuoden päähän ja pidemmällekin. Maailma muuttuu kovaa vauhtia, ja me haluamme olla muutoksen tekijöitä omalla alallamme. Kiertotalous on avainsana nyt ja tulevaisuudessa, jotta voimme selviytyä edellä mainituista haasteista. Olemme tässä mielessä suunnannäyttäjiä koko maailmalle, emmekä ajatelleet jättää asiaa tähän, vaan lisätä vauhtia entisestään.

”Lopputuloksena on joukko yhtiöitä, joilla kaikilla on hyvä liiketoimintahistoria yhdistettynä lupaaviin tulevaisuuden näkymiin. Norjalainen Tomra on läpäissyt pullonkaulan ja päätyi Finlandian 2030-rahastoon. Yhtiöllä on poikkeuksellisen mielenkiintoiset tulevaisuudennäkymät ja mahdollisuudet muuttuvassa maailmassa.”

Teksti: Antti Pohja
Kuvat: Touko Hujanen