Globaalien megatrendien huomioiminen sijoitusstrategiassa on ratkaisevan tärkeää pitkän aikavälin tuottojen kannalta. Finlandia 2030 -rahastoon valitaan toimialoja, jotka tulevat lähivuosikymmeninä hyötymään näistä megatrendeistä voimakkaan kasvun muodossa. Yksi näistä megatrendeistä on uusiutuva energia.
Uusiutuva energia on avainasemassa fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisessa. Luonnolliset energialähteet, kuten tuuli ja aurinko, voivat tuottaa edullista sähköä ilman haitallista saastumista tai hiilidioksidia. Monet yritykset etsivät uusia tapoja parantaa ja skaalata näitä teknologioita, mitkä kestävästi hidastaisivat ilmastonmuutosta. Uusiutuvat polttoaineet ohittivat ensimäistä kertaa uusiuumattomien polttoaineiden käytön vuonna 2020 ja trendi tulee jatkumaan vielä vuosia.
Korvaajat venäläiselle energialle
Vuosi 2022 toi kuitenkin mukanaan myllerryksen energiasektorille. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, asetti Venäläiselle fossiiliselle energialle merkittävät tuontikiellot Eurooppaan. Tuo Venäläinen energia korvattiin muualta, ja pienempään määrään energiaa kohdistui suurempi kysyntä. Tämä kysyntä ajoi energian hinnan merkittävään nousuun globaalisti. Energia olikin parhaiten tuottanut sektori vuonna 2022.
Venäjältä tulleita fossiilisia energian lähteitä korvattiin muualta saadulla fossiilisella energialla. Tarvittavaa uusiutuvan energian infrastruktuuria ei ollut saatavilla saman tien paikkaamaan tuota määrää. Vuosi 2022 osoitti kuitenkin kriittisen tarpeen hajauttaa energian lähteitä sekä nopeutti siirtymää uusiutuviin energian lähteisiin. Esimerkiksi Saksassa asuinrakennusten aurinkopaneeleita kysyttiin vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana yhtä paljon kuin koko vuonna 2021.
Uusiutuvan energian kehityksen vauhti materiaalisesti kiihtyy seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta keskittyen vuoteen 2023, edellä mainitut teemat voivat saada aikaan merkittäviä tulostarkistuksia ylöspäin.
Politiikasta ja regulaatiosta tukea vihreille investoinneille
Monet hallitukset eri puolilla maailmaa ovat ilmoittaneet suunnitelmistaan rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä ja pienentää ilmastojalanjälkeään. Yhdysvallat ja Eurooppa ovat asettaneet hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2050 mennessä. Vastaavasti Kiina, jolla on suurin matka kyseiseen tavoitteeseen ja on iso osa kokonaisuutta, on asettanut vastaavan hiilineutraalisuustavoitteen vasta vuoteen 2060 mennessä.
Pariisin sopimus on asettanut tavoitteeksi rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tämä tarkoittaisi IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan sitä, että Euroopan tulisi olla hiilineutraali jo vuonna 2030 ja koko maailman vuonna 2050. Hallitusten tavoitteet ovat siis vielä jäljessä vaadittavista tavoitteista.
Valtiot ja globaalit organisaatiot ajavat muutosta ja ohjaavat investointejaan enenevissä määrin kestäviin vaihtoehtoihin. Tämä ohjautuukin lopulta näitä ideoita ajavien yritysten haaviin.
Finlandia 2030 -rahastossa olemme sijoittaneet muun muassa Enphase Energyyn, joka valmistaa aurinkopaneeleissa tarvittavia mikroinverttereitä.
