Väestön demografinen muutos haastaa ja kehittää lääketeollisuutta

    Jesse Järvinen / 31.01.2023

    Väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikentyminen aiheuttavat huolta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Eläkeikäisten osuus väestöstä kasvaa voimakkaasti 2020- ja 2030-luvuilla, kun suuret ikäluokat (baby boomers) tulevat eläkeikään ja näin työikäisten osuus väestöstä vähenee.

    Samaan aikaan elinajanodote on kasvanut huimasti lääketieteen ja teknologisten kehitysten ansiosta. Väestönkehitys on syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehityksen tulos. Tässä yhtälössä Suomi ja muu Eurooppa on suhteellinen häviäjä.

    Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa yli 40 prosenttia maailmassa vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2018 yli 65-vuotiaiden määrä maailmassa ylitti ensimmäistä kertaa historiassa alle 5-vuotiaiden määrän.

     

    Väestön ikääntymisen, uusien hoitomuotojen ja lääketieteellisen teknologian jatkuvan kehityksen myötä lääke- ja terveydenhuoltoteollisuuden odotetaan kasvavan eksponentiaalisesti. Maailman väestön ennustetaan kasvavan 1,2 miljardilla vuoteen 2030 mennessä, joten terveydenhuollon tarve kasvaa, mikä tarkoittaa myös enemmän mahdollisuuksia sijoittajille.

    Teknologia ja uudet innovaatiot vauhdittavat muutosta

    Vuosi 2022 oli ennennäkemättömien globaalien haasteiden vuosi, mutta samalla aikaa, jolloin terveydenhuollon sektori tarjosi turvapaikan sijoittajille. Epävarmuuden vallitessa sijoittajat arvostavat vakaita kassavirtoja. Monet lääkeyritykset saavat tuloja patentoitujen lääkkeiden myynnistä, mikä tarjoaa yritykselle tasaisen tulovirran. Maslown tarvehierarkian (Maslow’s Hierarchy of Needs) mukaan terveys ja lääkkeet sekä hoidot ovat viimeisimpiä asioita mistä ihmiset luopuvat epävarmuuden vallitessa.

    Vaikka COVID-19 jatkaa edelleen kaikkien lääkeviranomaisten prioriteettien kärjessä, tuo se vuonna 2023 yli 75 miljardin dollarin vastatuulen lääketeollisuudelle, kun koronarokotteiden, -hoitojen ja -lääkkeiden myynti heikkenee.

    Uusia hoitoja, kuten geeni- ja immunoterapioita kehitetään, ja niiden odotetaan tulevan yleisön saataville lähivuosina, mikä paikkaa valtavaa kysyntää. Lisäksi digitaalisen terveysteknologian, kuten telelääketieteen ja terveydenhuollon etävalvonnan lisääntyvä saatavuus luo mahdollisuuksia. Ohjelmistojen ja tietojenkäsittelyn parannusten ansiosta lääkekehityksen ala uudistuu totaalisesti. Satojen miljoonien harvinaisia sairauksia sairastavien ihmisten elämä tuleekin paranemaan nopeammin teknologian ja lääketieteen uusien innovaatioiden myötä.

    Painonhallintatuotteiden valtava markkina

    Vuonna 2023 markkinoilla uusimpia ja kovimmat odotukset omaavia lääkkeitä ovat painonpudotuksen hoitoon luotu Novo Nordiskin Wegovy sekä Eli Lillyn liikalihavuuteen tarkoitettu tritsepatidi. Novo Nordisk sai jo tammikuussa Euroopan komission myöntämän myyntiluvan, mutta sen saaminen suomalaisapteekkeihin on viivästynyt. Eli Lillyn lääkkeelle odotetaan vielä hyväksyntää.

    Seuraavien viiden vuoden aikana maailmanlaajuiset suuret lääkeyhtiöt tuottavat arviolta 310 miljardia dollaria vielä kohdentamatonta rahaa. Lääkeyhtiöt ovatkin hyvä esimerkki yritysostojen tekemisestä: täydennetään sisäisiä investointeja ulkoisilla. Suurille lääketiedeyrityksille kertynyt käteinen allokoidaankin tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi varmasti uusiin innovatiivisiin yrityksiin. Samalla lääkejätti Johnson & Johnson irtaannuttaa kuluttajaliiketoimintansa terveydenhuoltopuolestaan.

    Finlandia 2030 -rahastossa on sijoitettu isolla painolla lääketeollisuuden sektorille. Perinteisiin lääkkeitä ja rokotuksia valmistaviin yrityksiin, kuten Novo Nordisk ja AstraZeneca. Samalla rahastosta löytyy innovatiivisia terveysteknologian yrityksiä kuten InMode ja ResMed. 

    Artikkelit

    Lisää artikkeleita

    Markkinakatsaus heinäkuu 2024

    Lue lisää

    Markkinakatsaus kesäkuu 2024

    Lue lisää

    Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen 24.6.2024

    Lue lisää