Ville Hälinen nousi isänsä perustaman LVI-yrityksen johtoon jo 31-vuotiaana. Ensi töik­seen hän muutti yrityksen nimen ja brändin sekä tuplasi henkilömäärän ja liikevaihdon. Yksi asia on silti varma. Firman kotipaikkana pysyy jatkossakin Kajaani.

Farmariauto on väriltään sininen, merkiltään ruotsalainen ja sitä kuljettaa kajaanilaisen LVI-Aittan toimitusjohtaja Ville Hälinen. Hänen ajotapansa on sekä määrätietoinen että kärsimätön. Hälinen kiihdyttää ketterästi ja jarruttaa myöhään, mutta pitää silti koko ajan ajoneuvonsa kontrol­lissa. Samanlainen mies on myös yrittäjänä. Johtaja, joka tekee nopeita päätöksiä ja ottaa joskus isojakin riskejä, mutta ainoastaan harkittuja sellaisia. ”Hys, kuunnellaan hetki”, 42-vuotias Hälinen sanoo kohteliaasti ja säätää autoradiota kovemmalle. Käynnissä on uutislähetys, joka käsittelee rakenteilla olevan Kainuun keskussairaalan kilpailutusvaiheeseen liittyviä epäselvyysepäilyjä, jotka kuntayhtymän hallitus tosin sittemmin totesi perusteet­tomiksi. ”Oltiinhan mekin siinä kilpailutuksessa mukana, mutta urakka meni lopulta Kainuun ulkopuolelta tulevalle toimijalle”, Hälinen sanoo ja kuulostaa pettyneeltä.

Kuluu vartti, auto pysähtyy Oulujärven rantaan. Hälinen vaihtaa talvisaappaat jalkaansa ja astelee keskelle ulappaa. Siellä hän katselee hiljaa horisonttia ja on tovin itsekseen. Tämä on Hälisen tapa rauhoittua, päästä yli pettymyksistä. Het­keen liittyy myös symboliikkaa. Järven jäällä yksin seistes­sään Ville Hälinen on tavallaan samassa tilanteessa kuin on myös yrityksensä toimitusjohtajana. Täällä Kainuun sydämessä kun ollaan aika eristyksissä. Etelään on matkaa satoja kilometrejä. Pohjoisessa ei ole oikeastaan mitään. Idässä tulee vastaan Venäjä, lännessä Perämeri. Ouluun ja Kuopioonkin on molempiin parin tunnin ajomatka. Siksi LVI-Aittan markkina-alue on pakostakin rajallinen. Kauppaa tehdään toki jonkin verran Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, mutta pääosin asiakkaat löytyvät Ka­jaanista ja Sotkamosta. ”Olisihan se kiva, että olisi suuria kasvukeskuksia lähempänä, jonne suuntautua. Mutta kun ei ole, niin näillä on tultava toimeen”, Hälinen sanoo. Pet­tyneeltä hän ei enää kuulosta.

Toimitusjohtajaksi vain kolmekymppisenä

Ville Hälinen asui elämänsä ensimmäiset vuodet puolen kilometrin päässä LVI-Aittan nykyisistä toimitiloista si­jainneessa 60-luvun omakotitalossa. Äiti työskenteli vaa­tetusalalla, mutta ryhtyi 1973 perustetun perheyrityksen kirjanpitäjäksi jo 70-luvun puolessa välissä. Ville oli vilkas joskin hieman omapäinen poika, joka kävi lähikoulua, pe­lasi pihapelejä, kilpaili alppihiihdossa 16-vuotiaaksi asti ja kouluttautui myöhemmin hiihdonopettajaksi. Iso osa lap­suudesta kului kotitalon saunan pukuhuoneessa alkuun sijainneen perheyrityksen tiloissa puuhatessa. Lukion Hälinen jätti (yhdessä lähimpien ystäviensä kanssa) kes­ken, siirtyi ammattikouluun, muutti pääkaupunkiseudulle, valmistui LVI-insinööriksi ja meni töihin helsinkiläiseen suunnittelutoimistoon.

Yhtenä päivänä lankapuhelin pirisi. Linjan toisessa päässä oli isä Tauno, joka esitti yksinker­taisen kysymyksen: ”Tuletko tänne harjoittelemaan yri­tyksen johtamista vai laitetaanko toimitusjohtajan paikka julkiseen hakuun.” Poika Hälinen mietti hetken, vastasi myöntävästi ja muutti takaisin Kajaaniin. Silloin elettiin vuotta 1997. Alkuun Ville Hälinen oppi ja opiskeli, pian hänestä tehtiin – yhdessä yrityksen taloushallintoa edel­leen johtavan sisarensa kanssa – osakas ja vain 31-vuoti­aana yrityksen toimitusjohtaja.

Parissa vuodessa Hälinen selkeytti liikeideaa, vähensi toimihenkilöitä, vahvisti palveluliiketoimintaa, teki mer­kittävän yritysoston ja tuplasi sen myötä sekä henkilös­tömäärän (LVI-Aitta työllistää nyt noin 30 henkeä) että liikevaihdon, uudisti brändin ja lyhensi yrityksen nimen­kin ytimekkäästi nykymuotoon LVI-Aitta. Kaikki tämä oli harkittua. ”Sukupolvenvaihdos ei voi onnistua, jos sen toteutumisesta ei ota vastuuta. Halusin tehdä yritykses­tä itseni näköisen. Mutta vaikka vanhempani ovat olleet eläkkeellä jo lähes 10 vuotta, he vaikuttavat yhä taustalla ja isä istuu hallituksessakin. Niin, ja onhan isäni mukana myös kiinteistönomistajana. Yritti hän myydä minulle tätä liiketilaa, mutta vuokra on niin halpa, että en ostanut”, Hälinen sanoo hymyillen.

Vääränlaisen kunnianhimon vaarat

Kun Suomen karttaa katsoo, Kainuu löytyy aika tarkkaan sen keskeltä. Millaista on toimia yrittäjänä työttömyydes­tä ja muuttotappiosta kärsivällä seudulla, joka todellakin on kaukana lähes kaikesta? ”Erittäin haasteellista. Kyllä­hän se hankaloittaa kilpailutilannetta, että valtakunnallisia yrityksiä ei ole. Toisaalta poliittinen ilmapiiri on muuttunut suopeammaksi yrittämistä kohtaan, eikä ainakaan meidän nuorempien keskuudessa sitä kuuluisaa kainuulaista ka­teuttakaan ole. Jos täällä tarvitsee autoja tai lääkäripalve­luita, niin tietää heti, keneen kannattaa olla yhteydessä. Siinä mielessä tilanne lienee jopa helpompi kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla.” Hälisen aikakaudella LVI-Aittalla onkin mennyt erinomaisesti. Esimerkiksi 2013 se valittiin Suomen parhaaksi lämpö-, vesi- ja ilmastointialan yrityk­seksi. Urakat ja asiakkuudet vaihtelevat 50 senttiä mak­savista tiivisteistä miljoonaluokan tilauksiin. Mihin näissä oloissa saavutettu menestys perustuu? ”Positiiviseen asenteeseen, sitoutuneeseen henkilökuntaan ja oikean­laiseen kunnianhimoon”, Hälinen sanoo ja tarkentaa sit­ten. ”Mutta siinäkin on rajansa. Vääränlainen kunnianhimo johtaa usein liialliseen työmäärään, joka vaarantaa tervey­denkin. Sitä paitsi, ei yrityksen kasvattaminen ole kovin vai­keaa. Kunhan tekee halvalla töitä ja löytää uutta rahoitusta. Vaikeampaa on pitää toiminta pitkäkestoisena.”

"Vaikka kas­vaisimme Euroopan laajuiseksi, niin yrityksen kotipaikkana säilyisi aina Kajaani.”

Filosofia yrittämisestä ja Kainuulaisuudesta 

Hälisen filosofiassa yritys on lopulta ainoastaan työkalu, joka palvelee sen omistajia ja työntekijöitä. Kuin jakoavain, jota pitää toki rasvata ja kunnostaa, mutta ei liikaa. ”Yri­tykseen ei pitäisi muodostaa tunnesidettä. Myös oikeita valintoja pitää osata tehdä. Jos markkinaosuuden kasvat­taminen viidellä prosentilla vaatii sadan prosentin panos­tuksen työmäärässä, voidaan miettiä, onko järkevämpää keskittyä markkinoiden pitämiseen uudistumalla ja kehit­tymällä”, Hälinen sanoo. Mutta vaikka työelämä pääkau­punkiseudulla tarjoaisi LVI-Aittalle parempia kasvumah­dollisuuksia, niin muutosta etelään Hälinen ei tosissaan edes haaveile. ”Kyllä me ollaan identiteetiltämme nimen­omaan kainuulainen yritys. Näkeehän sen siitäkin, että 30 työntekijästämme 29 on täältä Kainuusta syntyisin ja se yksikin on Savosta. Olen joskus sanonut, että vaikka kas­vaisimme Euroopan laajuiseksi, niin yrityksen kotipaikkana säilyisi aina Kajaani.”

Lviaitta.fi