Korkotason "normalisoituminen" ja riskilisien kaventuminen tekivät viime vuodesta korkosijoittajalle poikkeuksellisen hyvän erityisesti yrityslainapuolella. Ei vain verrattuna vuoteen 2022, vaan pitkään aikaan. Tuottopotentiaalia riittää silti myös alkaneelle vuodelle.
Vaikka vuodesta 2023 kehkeytyi korkosijoittajalle vahva, oli se hyvin kaksijakoinen markkinasentimentin osalta. Alkuvuodesta inflaatio oli edelleen erittäin korkealla tasolla ja keskuspankit nostivat ohjauskorkoja voimakkaasti. Vuoden toisella puoliskolla inflaatiohuolet kuitenkin hälvenivät ja samalla loppuivat ohjauskorkojen nostot. Vuoden alussa myös pelättiin pahimmillaan syvää taantumaa Euroopassa ja taantumaa Yhdysvalloissa, mutta kesän tullen tunnelma muuttui positiivisemmaksi odotettua vahvempien makrolukujen myötä.
Sama kaksijakoisuus näkyi myös yrityslainojen tuottoon vaikuttavissa riskilisissä, joissa nähtiin voimakasta volatiliteettia vuoden aikana. Tammikuun alussa riskilisät (XOVER) olivat 450 pistettä, ja leveimmillään ne kävivät maaliskuussa ollen 510. Maaliskuun huiput johtuivat Yhdysvaltojen minipankkikriisistä, joka oli seurausta rahapolitiikan ennätysvoimakkaasta kiristämisestä ja Yhdysvaltojen Eurooppaa löyhemmästä pankkisektorin sääntelystä. Muutama yhdysvaltalainen paikallispankki joutui vaikeuksiin talletuspaon vuoksi, isoimpana kaatujana silloin Silicon Valley Bank. Euroopassa samoihin aikoihin vaikeuksissa oli Credit Suisse, joka pakkonaitettiin nopeaan tahtiin UBS:lle. Credit Suissen ongelmat eivät kuitenkaan oleet merkki yleisistä haasteista Euroopan pankkisektorilla, vaan kyseessä oli yksittäinen huonoja liiketoimia tehnyt kannattamaton pankki. Markkinat rauhoittuivat lopulta varsin nopeasti, koska riskiä ongelmien leviämisestä koko läntisen maailman pankkisektoriin ei ollut. Vuoden loppuun mennessä riskilisät kaventuivat 310 pisteeseen, mikä vauhditti yrityslainojen tuottoja.
Korkosijoittajan juna ei ole vielä mennyt
Tuottavia aikoja on edelleen edessä, vaikkakin viime vuosi oli erittäin hyvä. Pitkillä koroilla on edelleen tilaa tulla alaspäin ja riskilisillä on varaa kaventua. Kummallakin on käänteinen vaikutus korkosijoitusten tuottoon, eli laskiessaan ne nostavat sijoituksen hintaa. Etenkin korkojen lasku näyttää todennäköiseltä ottaen huomioon näkymät euroalueen lähivuosien talouskasvulle. On väläytelty jopa deflaation mahdollisuutta, joka toteutuessaan vauhdittaisi korkojen laskua entisestään.
Entä jos korot eivät laskekaan?
Vaikka kävisi niin, että korot eivät liikkuisi mihinkään tänä vuonna eivätkä riskilisät kaventuisi, on esimerkiksi Finlandia Korkotuotto -rahastolla mukava tuottopotentiaali rahaston juoksevan tuoton* ollessa edelleen erittäin hyvä – noin 7,7 %. Kun samalla otetaan huomioon hidastuva inflaatio, olisi reaalituotto tässä tapauksessa vähintäänkin yhtä hyvä kuin viime vuonna.
Viime vuonna Finlandia Korkotuotto -rahaston tuotto oli 8,9 %. Keskimääräisen inflaation oltua 4,4 % reaalituotto oli 5,5 %. Kuluvan vuoden inflaationäkymät ovat noin 2 % ja jopa sen alle, eli rahaston juoksevan tuoton huomioiden reaalituottopotentiaali on vähintään samalla tasolla.
Markkinoilla ei odoteta lähitulevaisuudessa ns. nollakorkomarkkinaa, joka vallitsi euroalueella vuosia ennen korkojen nousua. Näillä näkymin korkosijoituksista on siis mahdollista saada mukavaa tuottoa jatkossakin.
Viiden tähden 10-vuotissyntymäpäivä Finlandia Korkotuotolle
Finlandia Korkotuotto -rahasto juhli vuodenvaihteessa 10-vuotispäiväänsä ja sai samalla Morningstarilta viiden tähden luokituksen kymmenen vuoden ajanjaksolle. Rahasto lukeutuu parhaaseen prosenttiin 764 eurooppalaisen yhdistelmäkorkorahaston joukosta kymmenen vuoden jaksolla. Nyt rahastolla on viiden tähden luokitus kaikilla Morningstarin arvioimilla ajanjaksoilla: kolmen, viiden ja kymmenen vuoden osalta.**
