Ovatko pienyhtiöt ponnistamassa suurempiensa varjoista? Kolme vahvaa ajuria tukee käännettä.
Lähestyessämme vuoden loppua 2024 suurten teknologiayhtiöiden, niin sanotun "Suurenmoisen seitsikon", osakkeet ovat edelleen S&P 500 -indeksin vahvimpia ajureita. Niiden osuus indeksin kokonaistuotosta on merkittävä. Samalla suuryhtiöiden arvostuskertoimet ovat kasvaneet huomattavan korkeiksi, mikä on herättänyt sijoittajien keskuudessa huolta arvostuskuplasta ja markkinoiden keskittymisestä vain muutamiin osakkeisiin. Samalla kun seitsemän yhtiötä ovat tuottaneet valtaosan markkinoiden tuotoista, loput S&P 500 -indeksin yrityksistä ovat jääneet kauas niiden taakse. Onnittelut siis kaikille, joilla nämä erittäin hyvin suoriutuneet suuryhtiöosakkeet ovat löytyneet salkusta systemaattisesti nousun aikana.
Markkinoilla on kuitenkin nähtävissä merkkejä rotaatiosta, jossa suuryhtiöiden ja talouden menestys voi ”tarttua” laajempaan joukkoon yhtiöitä, joiden arvostustasot ovat selkeästi maltillisempia. Pienyhtiöt ovat historiallisesti hyötyneet tilanteista, joissa inflaatio hidastuu ja keskuspankit aloittavat rahapolitiikan keventämisen. Tällä hetkellä inflaatio on saatu kuriin sekä Yhdysvalloissa – ainakin joksikin aikaa – että Euroopassa, ja keskuspankit ovat aloittaneet koronlaskut. Tämä luo mahdollisuuksia myös vähemmälle huomiolle jääneille – ja indeksitasolla toki vähemmän tuottaneille omaisuusluokille – kuten globaalin mittakaavan pienyhtiöille.
Koronlaskut ensimmäinen katalyytti
Ensimmäinen merkittävä katalyytti pienyhtiöiden potentiaalin paranemiselle nähtiin jo kesäkuussa Yhdysvaltojen positiivisen inflaatioraportin myötä, mikä lisäsi odotuksia rahapolitiikan kevennyksestä syyskuun FOMC-kokouksessa. Yhdysvaltain keskuspankki (FED) aloitti koronlaskut syyskuussa, ja jatkoi niitä edelleen marraskuussa. Tällä hetkellä odotukset ovat, että koronlaskut jatkuvat vielä joulukuussa sekä edelleen vuonna 2025.
Pienyhtiöillä on yleensä enemmän velkaa kuin suuryrityksillä, ja ne hyötyvät erityisesti koronlaskuista. Niiden velkaantuneisuus on lähes kolminkertainen suhteessa suuryhtiöihin, ja suurempi osa velasta on vaihtuvakorkoista. Tämä tuo pienyhtiöille enemmän vipuvaikutusta, kun taloudellinen tilanne paranee ja korot laskevat. Vastaavasti heikossa talousympäristössä ja nousevien korkojen aikana pienyhtiöiden suorituskyky jää usein heikommaksi.
Lähde, Bloomberg, 30.10.2024.
Pienyhtiöillä suhteellisesti enemmän vaihtuvakorkoista velkaa
Lähde: Bloomberg ja Finlandia, 30.10.2024.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että pienyhtiöiden laajassa joukossa on merkittävää hajontaa velkaisuudessa ja muissakin tunnusluvuissa. Esimerkiksi puolet Russell 2000 -indeksin velkataakasta on keskittynyt vain kymmenykseen sen yrityksistä. Samalla noin 43 % tämän indeksin yhtiöistä on tappiollisia. Sijoitusstrategian ja yhtiöpoiminnan merkitys siis korostuu myös pienyhtiökentässä melkeinpä markkinaolosuhteista riippumatta.
Toinen katalyytti – arvostustasot pienyhtiöt vs. suuryhtiöt
Toinen katalyytti tulee arvostustasojen merkittävästä venymisestä suur- ja pienyhtiöiden välillä. Pienyhtiöt ovat tällä hetkellä arvostustasoltaan 25,7 % halvempia kuin Yhdysvaltain suuryhtiöt (S&P 500), ja myös omaa 30 vuoden keskiarvoaan halvempia. Samalla S&P 500 -indeksin arvostus on 28 % korkeampi kuin sen 30 vuoden keskiarvo. Suhdannenäkymät ja arvostukset indikoivatkin potentiaalia pienyhtiöiden ylituottoon suuryhtiöihin verrattuna seuraaville vuosille.
Lähde Bloomberg, 30.10.2024.
Kuten alla olevasta kaaviosta käy ilmi, näin suuri arvostusero verrattuna suuryhtiöihin on historiallisesti johtanut vähintään kuuden prosentin vuotuiseen ylituottoon pienyhtiöiden eduksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Sekä suhdannetekijät että fundamentaaliset perusteet viittaavat vahvasti pienyhtiöiden ylituottopotentiaaliin tulevina vuosina. On kuitenkin syytä huomioida, että vaikka markkinoiden käännekohta vaikuttaa olevan lähellä, sen tarkkaa ajoitusta on mahdoton määrittää. Sijoituksen aloitushetkellä on merkittävä vaikutus lopullisiin tuottoihin, ja kuten sijoittamisessa aina, historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta.
Pienyhtiöiden ja suuryhtiöiden relatiivinen arvostustaso ja seuraavan 10 vuoden tuottoero historiallisesti välillä 1990-2024
Kaavion lukuohje:
Vaaka-akseli (X) kuvaa pienyhtiöiden ja suuryhtiöiden välistä relatiivista arvostustasoa (P/E-lukua), jossa pienyhtiöiden arvostus on suhteutettu suuryhtiöihin. Esimerkiksi arvo 0,743 tarkoittaa, että pienyhtiöt ovat arvostustasoltaan 25,7 % halvempia kuin suuryhtiöt.
Pystyakseli (Y) puolestaan kuvaa seuraavan 10 vuoden annualisoitua tuottoeroa pienyhtiöiden ja suuryhtiöiden välillä. Tuottoero on esitetty vuositasolla suhteutettuna, eli se osoittaa, kuinka paljon pienyhtiöt tai suuryhtiöt ovat tuottaneet suhteessa toisiinsa seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Pisteet edustavat toteutuneita tuottoja vuodesta 1990 alkaen. Kukin piste esittää, kuinka arvostuserot ovat vaikuttaneet seuraavien 10 vuoden tuottoihin. Esimerkiksi, jos x-akselin arvo on on ollut 1 (pienyhtiöt ovat käyneet kauppaa samalla arvostustasolla kuin suuryhtiöt), seuraavien 10 vuoden aikana pienyhtiöt ovat yleensä tuottaneet n. 4 % paremmin vuodessa, kuten pystyakselin arvo osoittaa.
Kaavion yläkulmassa oleva R²-arvo kuvaa relatiivisen arvostustason ja tuottoeron välistä yhteyttä. Mitä lähempänä arvo on 1:ä, sitä vahvempi ja merkittävämpi suhde on havaittu. R²-arvon ollessa esimerkiksi 0,8 voidaan todeta, että relatiivisella arvostuksella on erittäin merkittävä vaikutus seuraavan 10 vuoden tuottoeroon.
Graafissa käytetty data kattaa aikavälin 1990–2024, ja pienyhtiöitä kuvaamaan on käytetty S&P 600 -indeksiä. Suuryhtiöitä kuvaava indeksi on S&P 500.
Lähde: Bloomberg, 30.10.2024.
Kolmas katalyytti: tuloskasvu
Aiemmin mainitun ”Suurenmoisen seitsikon” tulokset ovat kasvaneet yli kahdenkymmenen prosentin tahtia vuositasolla viimeisten vuosien aikana. Yhdysvaltain talouden porskuttaessa eteenpäin, alkaa tuloskasvu tarttua myös pien- ja keskisuuriin yrityksiin. Pien- ja keskisuurten yritysten tuloskasvu onkin kääntymässä positiiviseksi käynnissä olevalla tuloskaudella, osittain pienentyneen korkokustannuksen vuoksi. Tuloskauden aikana pienyhtiöiltä odotetaan noin 5 % tuloskasvua, mikä on merkittävä parannus aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vaikka se jää vielä kauas "Suurenmoisen seitsikon" 35,6 %:n odotetusta tuloskasvusta, kehitys tarjoaa kuitenkin kolmannen selkeän katalyytin pienyhtiöiden tuottopotentiaalille.
Vuosivertailtu kvartaalittainen osakekohtaisen tuloksen kasvu vertailtuna pien- ja suuryhtiöitä kuvaavin indeksein
(YoY EPS)
Pienyhtiöosakkeilta (esim. Russell 2000 -indeksi) odotetaan noin 5 % tuloskasvua Q3-tuloskaudella 2024, mikä ei ole kaukana suuryhtiöitä kuvaavan S&P 500 -indeksin tuloskasvuennusteesta ilman Suurenmoisen seitsikon vaikutusta
Lähde: Bloomberg, 30.10.2024.
Pienyhtiöt pitkän aikavälin sijoituskohteena
Pienyhtiöt tarjoavat mahdollisuuden pitkän aikavälin pääoman arvonnousuun. Niiden tuloskasvu, laskevat korot ja edulliset arvostustasot luovat hyvän pohjan tuleville tuotoille. Nyt voi olla hyvä aika harkita laadukkaiden pienten ja keskisuurten yhtiöiden lisäämistä salkkuun. Finlandian varainhoidossa olemme nostaneet pienyhtiöiden painoa suhteessa suuryhtiöihin.
Finlandia Rahastoyhtiön hallinnoima Finlandia 2050 -rahasto tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää pienyhtiöiden potentiaalia myös rahastosijoittajalle.
Finlandia 2050 – laadukas vaihtoehto pienyhtiöiden hyödyntämiseen
Sijoittaminen pienyhtiöihin menestyksekkäästi vaatii asiantuntemusta ja tarkkaa seulontaa.
Finlandia 2050 -rahasto tarjoaa tähän ammattimaisesti hoidetun ratkaisun, joka poikkeaa merkittävästi tavallisista pienyhtiöindekseistä.
Rahaston sijoituskohteina olevat yhtiöt ovat keskimäärin noin yhdeksän kertaa vähemmän velkaisia kuin pienyhtiöt yleisesti. Lisäksi rahaston yhtiöt käyttävät maltillisemmin vaihtuvakorkoisia lainoja. Muun muassa nämä tekijät ovat tukeneet rahaston tuottoa haastavassa korkoympäristössä. Globaalin mittakaavan pienyhtiöihin sijoittava Finlandia 2050 -rahasto hyötyy tällä hetkellä positiivisesta sentimentin muutoksesta pienyhtiöihin, joka on seurausta keskuspankkien rahapolitiikan keventämisestä ja korkojen laskusta.
Finlandia 2050 -rahaston tuotto vuoden alusta on 30 % sisältäen kulut (28.11.2024). Rahaston melko defensiivinen allokaatio huomioiden – noin 60 % sijoituksista teollisuuden aloilla ja vain 20 % teknologiassa – voi tätä pitää hyvänä suorituksena markkinassa, jossa tuottoja ovat pääosin ohjanneet suuret teknologiayhtiöt. Rahaston vuotuinen tuotto toiminnan alusta on 8,8 % (31.5.2016–28.11.2024).
Rahaston omistukset ovat suhteellisen keskittyneet sen omistaessa tällä hetkellä 68:n yhtiön osaketta. Tästä huolimatta Finlandia 2050 -rahasto on huomattavasti vähemmän volatiili kuin pienyhtiöindeksit keskimäärin. Beta-kerrointa 1,07 ja Sharpen-lukua 2,10 viimeisen vuoden ajalta voidaan pitää merkkeinä hallitusta riskinotosta ja erittäin hyvästä riskikorjatusta tuotosta pienyhtiökentässä.
Rahasto omistaa laadukkaita yhtiöitä (ROE eli oman pääoman tuotto 27 %) järkevään hintaan (P/E 20,1). Q3-tuloskaudella rahaston yhtiöiltä odotetaan keskimäärin 15,1 %:n tuloskasvua.
Voit tutustua Finlandia 2050 -rahastoon tarkemmin tästä
