Markkinakatsaus syyskuu 2026

Sijoitussää edelleen poutainen, joskin taivaanrannassa ajelehtii tummia pilviä

Alkaneen syksyn markkinaympäristöä määrittävät keskeisesti kolme samanaikaista voimaa: Yhdysvaltojen talouden sitkeys, tekoälyyn liittyvä voimakas investointisykli ja Lähi-idän kriisin aiheuttama epävarmuus. Presidentti Trumpin tempoilevasta talous- ja kauppapolitiikasta huolimatta Yhdysvaltojen talous on jatkanut vakaata kasvuaan ja yritysten tuloskasvu on ennätyksellisen kovaa. Tällä hetkellä Yhdysvaltojen taloutta ajavat erityisesti massiiviset investoinnit teknologiaan, tekoälyyn ja datakeskuksiin. Aikanaan tämä sykli vääjäämättä taittuu, millä on vaikutuksia sekä reaalitalouden että osakemarkkinoiden kehitykseen.

Länsimaisia talouksia varjostaa julkisen talouden nopea velkaantuminen. Erityisesti Yhdysvaltojen julkinen talous on kestämättömällä tiellä ja markkinoita on alkanut kalvaa epäilys siitä, saadaanko velan kasvu hillittyä. Tämä on näkynyt viime kuukausina Yhdysvaltojen pitkien korkojen nousuna. Lähi-idän kriisi puolestaan uhkaa nostaa energiakustannuksia ja kiihdyttää inflaatiota ympäri maailmaa. Toistaiseksi maailmantalous on kuitenkin osoittanut huomattavaa vastustuskykyä Lähi-idän sodan, kauppapoliittisten jännitteiden ja korkeana pysyvän poliittisen epävarmuuden keskellä.

Osakemarkkinoiden ajurit paikallaan, mutta Lähi-idän kriisin pitkittyminen ja Yhdysvaltojen velkaantuminen varjostavat näkymiä

Sijoittajan näkökulmasta toimintaympäristö on kaikkiaan voimakkaan kaksijakoinen. Yhtäältä yritysten tulokset, erityisesti teknologia- ja tekoälysektorilla, ovat kovassa kasvussa. Toisaalta taas öljyn hinnan nousu, keskuspankkien tarve kiristää rahapolitiikkaa kasvavan inflaatioriskin edessä sekä Yhdysvaltojen ylisuurten julkisen talouden alijäämien ruokkima pitkien korkojen nousu rajoittavat osakemarkkinoiden nousuvaraa. Perusnäkemyksemme on, että osakemarkkinoiden näkymät ensi talvelle ovat edelleen myönteiset, mutta aiempaa suuremman markkinaheilunnan riski on kasvanut. Uskomme samalla, että osakemarkkinoiden tuotot tulevat selvemmin yritysten tuloskasvusta, eikä arvostuskertoimien venymisestä.

USA:n julkisen talouden velka suhteessa kansantalouden kokoon on paisumassa nopeasti

 Lähde: Statista 

USA – talouskasvu hyvä, yritysten tuloskehitys erinomainen

Yhdysvaltain talous on osoittanut vuonna 2026 huomattavaa kestokykyä. Kuluttajien ja yritysten taloudellinen aktiviteetti on säilynyt verrattain hyvänä ja yritysten tuloskasvutahti on historiallisesti jopa poikkeuksellisen kovaa. Erityisesti teknologian ja tekoälyn kehittämiseen liittyvät investoinnit ovat tukeneet Yhdysvaltojen talouskasvua. Työmarkkinatilanne on edelleen kohtuullisen vankka, joskin viimeaikainen kehitys on alkanut viitata talouden asteittaiseen jäähtymiseen. Keskuspankin kannalta tämä on hankala yhdistelmä: kasvun hidastuminen puoltaa rahapolitiikan keventämistä, mutta energia- ja muiden kustannusten nousu lisää inflaatiopaineita peräänkuuluttaen ohjauskorkojen nostoja.

USA:n talouskasvu yllättävän vakaata tempoilevasta talous- ja kauppapolitiikasta huolimatta

Mikäli Yhdysvaltojen työmarkkinoiden jäähtyminen jatkuu ja energian hinnan nousu jää tilapäiseksi, keskuspankin paine kiristää rahapolitiikkaa on vähäinen. Jos taas Lähi-idän kriisi pitkittyy ja energian kallistuminen siirtyy laajasti kuluttajahintoihin ja pidemmän aikavälin inflaatio-odotuksiin, keskuspankki voi joutua nostamaan korkoja selvästi. Elokuun lopulla Jackson Holen symposiumissa pitämässään puheessa Fedin pääjohtaja Kevin Warsh korosti, että keskuspankki on valmis nostamaan ohjauskorkoja, ellei inflaatio hidastu pysyvämmin. Markkinat odottavat Fediltä yhtä tai kahta koronnostoa syksyn ja tulevan talven aikana.

Uusien työpaikkojen kasvun hidastuminen kertoo Yhdysvaltojen työmarkkinoiden ja talouden asteittaisesta jäähtymisestä

Lähde: Macrobond

Energian kallistuminen puskee inflaatiota ylöspäin Yhdysvalloissa

Lähde: Macrobond

Euroalue – talouskasvu hidasta, mutta yritysten tulokunto hyvä

Euroalueen talouskasvu on huomattavasti USA:n kasvua heikompaa. Euroalueelle teollisuuden, viennin ja erityisesti Saksan talouskehityksen merkitys on suuri. Euroalue ei ole päässyt hyötymään teknologiasektorin voittokulusta samassa mitassa kuin USA, mutta viimeisen vuoden aikana Euroopan talouteen on ilmaantunut joukko myönteisiä tekijöitä, jotka ovat tukeneet yritysten tuloskasvua ja johtaneet tuloskunnon laaja-alaiseen parantumiseen läpi toimialojen. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat hyödyttäneet sekä kuluttajia että yrityksiä, kotitalouksien reaalitulot ovat kohonneet ja julkiset investoinnit tukevat kysyntää. Varsinkin turvallisuus- ja puolustusmenojen kasvu on vahvistamassa eurooppalaista teollisuustuotantoa ja investointeja.

Euroalueen talouskasvu pysyy vaatimattomana, mutta yritysten tuloskunto on kohentunut

Tällä hetkellä euroalueen suurin haaste on korkea riippuvuus tuontienergiasta. Lähi-idän konfliktin pitkittyminen ja Hormuzinsalmen liikenteen häiriöt nostavat eurooppalaisen teollisuuden ja kuluttajien kustannuksia. Lähi-idän tilanteen seurauksena euroalueen inflaatio-odotukset ovat kohoamaan päin. Tässä ympäristössä Euroopan keskuspankin haasteena on tasapainoilla talouskasvun tukemisen ja kasvavien inflaatiopaineiden välillä. Mikäli energiahintojen nousu jää väliaikaiseksi, rahapolitiikalla on tilaa säilyä kasvua tukevana, mutta pitkittyvä energiashokki kaventaa väkisinkin keskuspankin liikkumavaraa.

Lähi-idän kriisin seurauksena inflaatio on kiihtynyt euroalueella, mikä lisää keskuspankille painetta kiristää rahapolitiikkaa

Lähde: Macrobond

Korkea geopoliittinen epävarmuus uusi normaali

Yhdysvaltojen ja Iranin välinen konflikti Lähi-idässä on muuttunut ennen kaikkea energiashokiksi ja inflaatioriskiksi. Hormuzinsalmi on maailman energiatalouden kannalta kriittinen kuljetusreitti. Laivaliikenteen häiriöt Hormuzinsalmessa nostavat paitsi raakaöljyn hintaa myös jalostettujen tuotteiden, kuljetusten, lentoliikenteen ja lannoitteiden kustannuksia. Kerrannaisvaikutukset eri toimialoille ja tuotteiden hintoihin voivat kriisin pitkittyessä olla erittäin laajoja.

Konfliktin vaikutus markkinoille riippuukin ennen kaikkea sen kestosta:

1) lyhyehkö konflikti näkyisi lähinnä väliaikaisena öljyn hinnan nousuna ja riskin poistuminen toisi todennäköisesti helpotusrallin osakkeille

2) pitkittyvän konfliktin seurauksena öljy hinta säilyy korkeana kauemmin ja negatiiviset hintavaikutukset leviävät laajemmalle talouteen, yleinen hintatason nousu kiihtyy ja keskuspankit joutuvat kiristämään rahapolitiikkaa. Osakkeille ja korkosijoituksille tämä on selvästi haastavampi skenaario

3) Hormuzinsalmen liikenteen pitkäaikainen tyrehtyminen toisi mukanaan maailmanlaajuisen stagflaatioshokin, joka heikentäisi talouskasvua ja nostaisi inflaatiota samanaikaisesti. Vuosien mittaiseksi venyvä konflikti nostaisi raaka-ainehintoja, kiristäisi rahoitusolosuhteita ja heikentäisi erityisesti energiaa tuovia talouksia. Sijoitusmarkkinoille tämä kehityskulku olisi myrkkyä

 Lähi-idän kriisiin ei pikaista ratkaisua – geopoliittiset riskit säilyvät korkeina 

Korkea geopoliittinen epävarmuus on noussut pysyväksi osaksi sijoitusympäristöä. Lähi-idän kriisin lisäksi keskeisiä riskejä ovat Yhdysvaltojen ja Kiinan strateginen kilpailu, presidentti Trumpin ympäri maailmaa lietsomat tullisanktiot ja kauppapoliittiset konfliktit, Venäjän ja Ukrainan sota, Taiwanin ja Kiinan välinen jännittynyt tilanne, maailman energiamarkkinoiden ja merikuljetusten häiriöt, valtioiden korkea velkaantuneisuus sekä teknologia- ja puolijohdealojen tuotantoketjujen maantieteellinen pirstoutuneisuus.

On selvää, että pitkittyessään tai laajentuessaan Lähi-idän konflikti, kauppasodat tai voimakas korjaus tekoälyyn liittyvissä kasvuodotuksissa ovat kaikki uhkakuvia yritysten tuloksenteolle, maailmantalouden kasvulle ja kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakaudelle. Samalla geopoliittiset jännitteet synnyttävät myös uusia investointiteemoja. Varsinkin puolustus-, kyberturvallisuus-, energia- ja infrastruktuurisektorit voivat hyötyä kasvavista julkisista ja yksityisistä investoinneista.

USA:n osakemarkkinoiden hyvä veto jatkuu – myös Eurooppa päässyt vauhtiin

Osakemarkkinoiden kehitys on ollut tänä vuonna huomattavan vahvaa ottaen huomioon kauppapolitiikkaan ja geopoliittisen ympäristön liittyvät riskit. Elokuun loppuun mennessä Yhdysvaltain S&P500-indeksin kokonaistuotto vuoden alusta oli 13,1 % dollareissa ja teknologiayhtiöiden kehitystä kuvaavan Nasdaq-indeksin 13,9 %. Samalla jaksolla Euroopan Stoxx600-indeksin kokonaistuotto ylsi 12,9 %:iin. Markkinan vahvuutta selittää erityisesti yritysten erittäin kova tuloskunto. Sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa vuoden toisen neljänneksen tulosjulkistuskausi oli historiallisesti poikkeuksellisen hyvä ja yhtiöt raportoivat valtaosin ennusteita parempia tuloksia.

 Yritysten vahva tuloskasvu tärkein osakemarkkinoita tukeva tekijä 

Yritysten tuloskasvun odotetaan jatkuvan vankkana yli talven molemmin puolin Atlanttia ja tulosennusteita loppuvuodelle on ennemminkin nostettu kuin laskettu. Hyvän tuloskasvun ohella osakemarkkinoita on tukenut massiivisena jatkuvat tekoälyinvestoinnit, jotka ovat nostaneet näistä investoinneista hyötyvien yhtiöiden, kuten puolijohdevalmistajien, osakekursseja, Yhdysvaltojen talouden hyvä suoriutuminen ja euroalueen näkymien kohentuminen sekä odotukset uuden teknologian tuottavuushyödyistä.

Vuoden 2023 alusta USA:n markkina ollut voittaja, mutta tänä vuonna myös Euroopan markkina on päässyt hyvään nousuvauhtiin yritysten tuloskasvun kohentuessa

Lähde: Macrobond

Teknologia ajaa USA:n osakemarkkinaa – Euroopassa nousu laaja-alaisempaa

Yhdysvalloissa osakemarkkinoiden suurimpia haasteita ovat osittain koholla olevat arvostukset ja markkinoiden keskittyneisyys. Viime vuosina Yhdysvaltain osakemarkkinaa on ajanut teknologiasektorin nousu ja erityisesti muutamat suuret teknologiajätit. Nousun seurauksena näiden yhtiöiden arvostukset ovat kohonneet varsin korkeiksi nostaen samalla yleistä osakemarkkinakehitystä kuvaavien indeksien arvostuskertoimia. Esimerkiksi S&P500-indeksin 12kk:n liukuvilla tulosennusteilla laskettu P/E-kerroin on tällä hetkellä 15–20 % pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla, mutta ilman suurimpia megateknoja, niin sanottuja "Magnificent 7" -yhtiöitä (Alphabet Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia, ja Tesla), arvostus vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa.

Yhdysvaltain osakemarkkina nykyisellään poikkeuksellisen keskittynyt – vastaava tilanne valitsi neljännesvuosisata sitten

Yhdysvaltojen 500 suuryritystä sisältävässä S&P500-indeksissä kymmenen suurimman yhtiön yhteenlaskettu paino on tällä hetkellä noin 40 %. Keskittymistä ajavat erityisesti suuret teknologia- ja tekoälyjätit. Sen lisäksi, että pieni joukko yrityksiä muodostaa suuren osan indeksistä, painottuu indeksi korostuneesti yhteen toimialaan, nimenomaisesti teknologiaan. Virallisen sektoriluokituksen mukaan informaatioteknologia muodostaa S&P500-indeksin markkina-arvosta reilut 37 %. Jos mukaan lasketaan viestintäpalvelut ja harkinnanvarainen kulutus, joihin luokitellaan useita suuria teknologiayhtiöitä, kuten Meta, Alphabet ja Amazon, teknologia- ja digitaalisten alustojen todellinen yhteispaino nousee 50 % tuntumaan. Vallitseva keskittyneisyys on poikkeuksellista ja vastaa aiempaa huippua vuosituhannen vaihteen teknokuplan ajoilta.

Toisin kuin Yhdysvalloissa, Euroopassa haasteena eivät ole olleet osakemarkkinoiden korkeahkot arvostuskertoimet, eivätkä markkinoiden painotuksen ja tuottojen keskittyminen yhdelle toimialalle. Yhdysvaltain markkinoilla tuottoja metsästäessään sijoittaja on joutunut panostamaan vahvasti teknologiaan, kun taas Euroopassa sijoittajalle on ollut kannattavaa hajauttaa sijoituksia laajemmin eri toimialoille. Toimialahajautuksen näkökulmasta Eurooppa onkin tarjonnut Yhdysvaltoja enemmän varteenotettavia mahdollisuuksia.

Euroopan haasteena on sen sijaan jo pitkään ollut yleisesti ottaen heikko taloussuhdanne ja yritysten aneeminen tuloskasvu. Yhdysvalloissa koettiin lyhyt tulostaantuma vuosien 2022–2023 taitteessa, mutta Eurooppa juuttui heikkoon tulossykliin kahdeksi vuodeksi keväästä 2023 vuoden 2025 kevääseen. Euroopan Stoxx600-yhtiöiden vuotuinen tuloskasvu oli tuolla jaksolla lähes yhtäjaksoisesti pakkasella ja vasta viimeisen vuoden ajan yritysten tuloskasvu on noussut kunnolla plussalle ajaen osakemarkkinoita ylös.

Yhdysvalloissa pörssinousu on ollut korostuneesti yhden toimialan varassa, Euroopassa laajempi toimialahajautus ollut kannattavampaa 

Tällä hetkellä Euroopan Stoxx600-yhtiöiden vuotuinen tuloskasvu on vahvaa ja sen odotetaan säilyvän erittäin hyvänä yli tulevan talven. Mielenkiintoiseksi Euroopan markkinan tekeekin se, että kuluvana vuonna Euroopan osakemarkkina on tarjonnut Yhdysvaltain osakemarkkinaa vastaavan tuoton, mutta se ei ole ollut korostuneesti yhden toimialan varassa. Eurooppalainen sijoittaja on voinut ja hänen on kannattanut hajauttaa sijoituksiaan laajemmin eri toimialoille, kuten teollisuuteen, pankkeihin ja rahoitukseen sekä energiaan ja julkishyödykkeisiin.

Tänä vuonna Eurooppa on tarjonnut jopa ilman teknologia-altistusta USA:n S&P500-yhtiöiden kokonaistuottoa vastaavan tuoton 

Konkreettisena esimerkkinä Euroopan viimeaikaisesta hyvästä vedosta voitaneen mainita viime vuoden joulukuussa liikkeelle lähtenyt Finlandia Eurooppa Osinko -rahasto, joka sijoittaa nimensä mukaisesti eurooppalaisiin hyviin osingonmaksajayhtiöihin. Toimintansa alusta kyseinen rahastomme on yltänyt USA:n osakemarkkinan kokonaistuottoon huomattavasti S&P500-indeksiä tasapainoisemmalla toimialahajautuksella ja lähes olemattomalla teknologiapainolla. Näin ollen, vaikka teknologia on ollut kuuma sijoituskohde ja sitä on pidetty ainoana tuottavana teemana, erittäin hyviä tuottoja on ollut saatavilla tänä vuonna myös teknologiatoimialan ulkopuolelta ja jopa tutuilta eurooppalaisilta markkinoilta.

USA:ssa S&P500-indeksin arvostus on koholla – Euroopassa markkina arvostettu pitkän aikavälin keskiarvoon

Lähde: Bloomberg

USA:n S&P500-yhtiöiden tuloskasvu historiallisesti kovaa ajaen osakemarkkinoita ylös 

Lähde: Bloomberg

Eurooppaa pitkään rasittanut tulostaantuma on väistynyt ja Stoxx600-yhtiöiden tuloskasvu on kiihtynyt merkittävästi 

Lähde: Bloomberg

Huomioita valikoiduista toimialoista

Teknologia ja puolijohteet: Teknologia on tällä hetkellä markkinoiden tärkein kasvusektori. Pilvipalvelut, tekoälyn kehitys, kyberturvallisuus ja ohjelmistot ajavat vahvaa investointisykliä. Suurin riski liittyy teknologiayhtiöiden arvostustasoon ja siihen, kuinka pitkälle meneillään oleva investointiaalto kantaa. Puolijohdesektori hyötyy kaikkein eniten tekoälyinfrastruktuuriin liittyvistä investoinneista. Puolijohdeala on kuitenkin erittäin syklinen. Nykyisellään olemme tilanteessa, jossa kysyntä on vahvaa, mutta odotukset ovat myös erittäin korkealla.

Kysymys kuuluu, kuinka kauan tekoälyboomi jatkuu ja milloin markkinat ryhtyvät hinnoittelemaan investointisyklin käännettä 

Suurimmat tekoälysijoittamisen riskit ovat:

1) korkeat arvostuskertoimet,

2) hyperscaler-yhtiöiden tekoälyinvestointien hidastuminen,

3) kilpailun kiristyminen,

4) tekoälyinvestointien tuoton jääminen odotettua pienemmäksi,

5) energiankulutuksen ja datakeskusten kapasiteettirajoitteet,

6) geopoliittiset vientirajoitukset ja

7) mahdollinen sijoittajien sentimentin nopea kääntyminen.

Kaiken kaikkiaan teknologia ja puolijohteet ovat edelleen houkutteleva toimiala, mutta sijoittajan on syytä varautua suuriin kurssiheilahteluihin. Tekoälyyn ja puolijohteisiin kannattaa suhtautua ennen kaikkea pitkän aikavälin rakenteellisena kasvuteemana, ei lyhyen aikavälin varmana sijoituksena. Sijoittajan kannalta kiinnostavimpia ovat sellaiset yhtiöt, joiden tekoälyyn liittyvä liiketoiminta näkyy jo konkreettisesti liikevaihdossa ja kassavirrassa. Pelkkä tekoälyyn liittyvä tarina ei riitä perustelemaan korkeita arvostuksia.

Energia: Energiasektori on yksi selkeimmistä hyötyjistä Lähi-idän konfliktin pitkittyessä. Öljyn hinnan nousu tukee energiayhtiöiden kassavirtoja ja kannattavuutta. Toisaalta korkea öljyn hinta voi heikentää globaalia talouskasvua, mikä pitkällä aikavälillä rajoittaa kysyntää. Näkemyksemme energiasta on positiivinen nykyinen geopoliittinen tilanne huomioiden, joskin energiaan liittyy suhdanneriski.

Lähi-idän konfliktin pitkittyessä ja öljyn hinnan säilyessä korkeana energiayhtiöt ovat voittajia 

Pankit ja rahoitus: Pankit ja vakuutusyhtiöt hyötyvät osittain korkeammasta korkotasosta, mikä tukee korkokatetta ja sijoitustuottoja. Toisaalta talouskasvun hidastuminen voi kasvattaa luottotappioita. Vakuutusyhtiöille korkotaso on yleensä rakenteellisesti myönteisempi kuin erittäin matalien korkojen ympäristö.

Korkotason nousu hyödyttää perinteisesti pankkeja ja rahoitusalaa niin kauan kun syvä taantuma ja merkittävä luottotappioiden kasvu on vältettävissä

Teollisuus: Teollisuussektori saa tukea infrastruktuuri- ja puolustusinvestoinneista sekä Yhdysvaltojen että Euroopan pyrkimyksistä vahvistaa omaa tuotantokapasiteettiaan. Etenkin Euroopassa puolustusmenojen kasvu voi synnyttää useamman vuoden investointisyklin.

Terveydenhuolto: Terveydenhuolto tarjoaa hajautushyötyä tilanteessa, jossa kasvu hidastuu. Sektorin kysyntä on suhteellisen suhdannevakaata. Toisaalta lääkkeiden hinnoitteluun ja julkisen sektorin kustannuksiin liittyvä poliittinen riski säilyy.

 Terveydenhuolto koetaan defensiiviseksi toimialaksi, joskin lääkeyhtiöiden hinnoittelu on yhä tiukemman sääntelyn ja poliittisten toimien ristitulessa erityisesti Yhdysvalloissa

Kuluttajasektorit: Peruskulutustavaroiden kysyntä on suhteellisen vakaata, mutta korkeat energiakustannukset ja mahdollinen inflaation kiihtyminen voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa. Harkintaperusteinen kulutus on puolestaan herkempi korkojen, työllisyyden ja luottamuksen muutoksille. Kuluttajasektorin osalta näkemyksemme on neutraali tai jopa hieman varovainen.

Koroista asianmukaista hajautusta ja tuottoa sijoitussalkkuun

Korkomarkkinoiden merkitys on kasvanut selvästi viime aikoina. Pitkissä koroissa tapahtunut nousu muodostaa tuplahaasteen osakkeille: nousevat korot kasvattavat yritysten rahoituskustannuksia ja samalla laskevat yritysten tulevien kassavirtojen nykyarvoa.

Itse korkosijoituksissa tuotto-riski-suhde on kuitenkin nykyisessä ympäristössä aiempaa kiinnostavampi. Korkeampi tuottotaso tarjoaa salkulle parempaa juoksevaa tuottoa, jota matalien korkojen aikana ei ollut saatavilla. Mikäli talouskasvu hidastuu ja inflaatio saadaan rauhoittumaan jossain vaiheessa, pitkien korkojen lasku voi tarjota lisäksi merkittävää pääomatuottoa. Toisaalta pitkittyvä energiashokki olisi korkosijoittajalle haastava – inflaatio kiihtyisi ja talouskasvu hidastuisi. Tällaisessa stagflaatiossa pitkät valtionlainat eivät välttämättä tarjoa perinteistä suojaa osakekurssien laskulta.

Omassa allokaatiossamme suosimme eurooppalaisia yrityslainoja, joiden tuottotasoa pidämme erittäin houkuttelevana. Samalla pidämme korkosalkkujemme duraation verrattain lyhyenä.

 Korkosijoituksissa suosimme eurooppalaisia yrityslainoja ja lyhyehköä duraatiota 

USA:n 30 v. korko kohonnut selvästi yli 5 %:iin – nousu tarttunut myös eurooppalaisiin pitkiin korkoihin

Lähde: Macrobond

Osakkeissa edelleen nousupotentiaalia, mutta hajautuksen ja riskienhallinnan asema korostuu

Perusskenaariossamme maailmantalous jatkaa kasvuaan, mutta inflaatio pysyy keskuspankkien tavoitetasoja korkeampana, jolloin sekä Fed että EKP joutuvat nostamaan ohjauskorkojaan. Inflaation ja velkaongelmien takia pitkät korot voivat nousta Yhdysvalloissa edelleen, joka heijastuu myös euroalueen vastaaviin korkoihin. Vaikka markkinat hinnoittelevat jo paljon hyvää sisään, katsomme osakkeilla olevan edelleen nousupotentiaalia yritysten tulosten kohentuessa reipasta vauhtia.

Lähi-idän konfliktiin emme odota pikaista ratkaisua, joten öljyn hinta pysyy suhteellisen korkealla. Tekoälyinvestoinnit jatkuvat toistaiseksi korkeina, mutta arvuuttelu investointisyklin kestävyydestä lisääntyy ajan myötä aiheuttaen kasvavaa kurssiheiluntaa. Tässä ympäristössä laadukkaat, tukevasti positiivisen kassavirran ja tuloskasvun yhtiöt ovat todennäköisesti parhaassa asemassa, kun taas haavoittuvampia ovat korkealle arvostetut kasvuyhtiöt ja voimakkaasti velkaantuneet yritykset. Riskienhallinnan merkitys on ehdottomasti kasvamassa ensi vuotta kohti kuljettaessa.

Talous- ja tulossyklin kypsyessä riskienhallinta ja riittävä sijoitussalkun hajautus ovat avainasemassa 

Sijoituspäätöksenteossa painotamme osakkeiden osalta erityisesti laadukkaita ja vahvan taseen yhtiöitä, hyvää tuloskasvua, hinnoitteluvoimaa ja koroissa sijoituksia, joiden juokseva tuotto on nykyisessä ympäristössä houkutteleva. Keskeinen sijoitusajatus onkin, että riskejä tulee arvioida aiempaa tarkemmin ja hajauttaa sijoitussalkku riittävällä tavalla sekä eri omaisuuslajeihin että toimialoihin ja maantieteellisille alueille.