”Suurin riski on usein se, jota sijoittaja ei itse näe” – Finlandian salkunhoitotiimi kertoo, mitä ammattimainen varainhoito todella tarkoittaa

Moni sijoittaja pitää itseään maltillisena, mutta salkku kertoo toista. Finlandia Groupin päästrategi Vesa Engdahl, seniorisalkunhoitaja Harri Kojonen ja osakespesialisti Jesse Järvinen avaavat, miksi varainhoidon tärkein tehtävä ei ole markkinoiden ennustaminen, vaan kokonaisuuden hallinta.

Suomalaisen sijoittajan varallisuus on tyypillisesti keskittynyt kotimaahan. Osakkeet ovat Helsingin pörssistä, kiinteistöt Suomessa, ja usein myös työpaikka ja oma liiketoiminta nojaavat samaan talouteen. Kun tähän lisätään vuosien varrella kertyneet rahasto-omistukset, joiden sisältöä harva enää muistaa tarkasti, kokonaiskuva hämärtyy helposti.

Hajautuksen tärkeys ymmärretään yleensä teorian tasolla, mutta käytännön toteutus saattaa olla toinen. Vasta salkun tarkempi läpikäynti paljastaa, miltä hajautus todellisuudessa näyttää.

Valtaosa sijoittajista kuvaa riskiprofiiliaan maltilliseksi. Kun salkku käydään läpi, todellisuus näyttää usein toisenlaiselta. Osakepaino on saattanut nousta markkinoiden mukana huomattavasti korkeammaksi kuin sijoittaja olettaa, eikä salkkua ole tasapainotettu vuosiin. 

– Finlandia Groupin päästrategi Vesa Engdahl

Engdahlin mukaan kyse ei ole sijoittajien osaamattomuudesta, vaan siitä, että kokonaisriskin hahmottaminen on aidosti vaikeaa. Yksittäiset sijoitukset voivat vaikuttaa maltillisilta, mutta yhdessä ne muodostavat odotettua suuremman riskikeskittymän.

Ero oman riskikäsityksen ja salkun todellisen riskitason välillä paljastuu yleensä vasta, kun joku käy kokonaisuuden järjestelmällisesti läpi. Seniorisalkunhoitaja Harri Kojosen mukaan juuri tästä varainhoitosuhde useimmiten alkaa.

”Ensimmäinen kysymys ei ole, mitä pitäisi ostaa, vaan mitä sijoittaja jo omistaa. Kun nykyiset omistukset puretaan auki omaisuusluokittain ja maantieteellisesti, nähdään, missä hajautus toimii ja missä on aukkoja. Vasta sen jälkeen on mielekästä puhua ratkaisuista”, Kojonen sanoo.

Riskin hallinta tulee ennen tuoton tavoittelua

Ammattimaisen varainhoidon ytimessä on Engdahlin mukaan yksinkertainen periaate: riskin hallinta tulee ennen tuoton tavoittelua.

”Hajautusta kutsutaan usein sijoitusmarkkinoiden ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi, ja syystä. Kun varallisuus on hajautettu globaalisti eri omaisuusluokkiin, yksittäisen virhearvion vaikutus pienenee eikä yksi huono sijoitus romahduta koko salkun arvoa. Talouden, korkojen ja geopolitiikan muutokset osuvat eri omaisuusluokkiin eri tavoin, ja hajautettu salkku kestää muuttuvia olosuhteita keskittynyttä paremmin”, Engdahl sanoo.

Osakespesialisti Jesse Järvisen mukaan hajautuksen mittari ei kuitenkaan ole omistusten määrä. Finlandian osakesijoittaminen perustuu laatuyhtiöstrategiaan, jossa salkkuun valitaan järjestelmällisesti yhtiöitä, joilla on vahva tase, vakaa kassavirta ja kestävät kilpailuedut, ja joiden arvostus on kohtuullinen suhteessa liiketoiminnan laatuun.

Jokainen yhtiö käy läpi saman seulan. Emme rakenna salkkua yksittäisten osakeideoiden varaan, vaan toistettavalla prosessilla, jossa laatu ja hinta arvioidaan aina yhdessä. Kun jokaisella omistuksella on selkeä rooli, salkusta tietää tarkalleen, mitä omistaa ja miksi. Sekin on riskienhallintaa.

– Finlandia Groupin osakespesialisti Jesse Järvinen

Tuoton rinnalla Järvinen puhuu mieluummin riskikorjatusta tuotosta eli siitä, paljonko tuottoa on saatu suhteessa otettuun riskiin.

”Juuri siinä hallitusti koottu laatusalkku on vahvimmillaan. Ero laadukkaiden ja muiden yhtiöiden välillä korostuu markkinoiden vaikeina aikoina, ja maltillisempi arvonvaihtelu auttaa sijoittajaa pysymään suunnitelmassaan silloinkin, kun tunnelma markkinoilla on synkkä”, Järvinen toteaa.

Kurinalaisuus voittaa markkina-ajoituksen

Kojosen mukaan sijoittamisen suurin haaste ei useimmiten ole tiedon puute, vaan tunteiden hallinta. Voimakkaat arvonvaihtelut johtavat helposti hätiköityihin päätöksiin juuri väärällä hetkellä.

Ammattimainen varainhoito perustuu ennalta määriteltyyn sijoitusprosessiin. Meillä salkunhoidon sijoitustoimikunta kokoontuu viikoittain ja käy läpi laajan aineiston globaalista talous- ja markkinadatasta. Allokaatiopäätökset, kuten osakepainon nosto tai lasku, tehdään tämän keskustelun pohjalta, jos siihen on aihetta.

– Finlandia Groupin seniorisalkunhoitaja Harri Kojonen

Sama periaate koskee sijoitusten ajoittamista. Koska markkinoiden pohjan ennustaminen on käytännössä mahdotonta, suurempi sijoitettava summa kannattaa usein jakaa eriin ja sijoittaa ennalta sovitun aikataulun mukaisesti.

”Ajallinen hajautus tasaa hankintahintaa ja pienentää ajoittamisen riskiä. Vähintään yhtä tärkeä on sen psykologinen hyöty: kun päätökset on tehty etukäteen, markkinoiden heilunta ei ohjaa toimintaa. Howard Marksin sanoin: et voi ennustaa, mutta voit varautua”, Kojonen tiivistää.

Likviditeetti on aliarvostettu ominaisuus

Kojonen nostaa esiin myös ominaisuuden, joka jää sijoituskeskusteluissa usein tuottolukujen varjoon: likviditeetin. Finlandian täyden valtakirjan varainhoitosalkuissa sijoitukset tehdään likvideihin kohteisiin, jotka voidaan tarvittaessa myydä nopeasti tai muuttaa käteiseksi.

”Elämäntilanteet voivat muuttua nopeasti, ja taloudellinen joustavuus on silloin arvokasta. Likvidi salkku antaa myös mahdollisuuden reagoida markkinatilanteisiin, esimerkiksi lisätä osakesijoituksia markkinalaskussa. Jos sijoitusta ei voi myydä kohtuulliseen hintaan silloin kun pitäisi, riski kasvaa merkittävästi”, Kojonen sanoo.

Hänen mukaansa hyvä hajautus kattaa eri sijoituskohteiden lisäksi myös eri likviditeettitasot.

”Jos liian suuri osa salkusta on kiinni kohteissa, joista ei pääse irti vuosiin, koko salkun hallittavuus heikkenee”, Kojonen toteaa.

Finlandian täyden valtakirjan varainhoitosalkku on lähtökohtaisesti likvidi, mutta sen rinnalle kannattaa harkita myös epälikvidejä vaihtoehtoisia sijoituskohteita, kuten kiinteistörahastoja. Heikommasta likviditeetistä sijoittaja saa korvauksen korkeamman tuotto-odotuksen muodossa, ja lisäksi tällaiset sijoituskohteet korreloivat heikosti perinteisten osakkeiden ja korkosijoitusten kanssa, ja täten parantavat salkun riski-tuottosuhdetta.

"Koska näitä sijoituksia on vaikea realisoida nopeasti rahaksi, sijoittaja tekee niistä aina tapauskohtaisen, erillisen sijoituspäätöksen. Kaikkiaan vaihtoehtoiset sijoituskohteet kuitenkin puolustavat paikkaansa hyvin hajautetun salkun satelliittisijoituksena", Kojonen sanoo. 

Ammattimaisesti hoidettu ydin, jonka ympärille kokonaisuus rakentuu

Finlandian varainhoito rakentuu viiden strategian varaan, joiden osake- ja korkopainot vaihtelevat täydestä korkopainosta täyteen osakepainoon. Allokaatio, eli tässä tapauksessa osake- ja korkosijoitusten keskinäinen suhde, määrittää pitkälti salkun tuotto-odotuksen ja riskitason. Sijoittaja valitsee tavoitteisiinsa sopivan riskitason yhdessä varainhoitajan kanssa.

Täyden valtakirjan varainhoitosalkku toimii parhaimmillaan sijoitusvarallisuuden pitkäaikaisena ytimenä, jonka riskitaso on määritetty sijoittajan todellisten tavoitteiden mukaan. Tällainen ydin ei sulje pois harkittuja täydentäviä sijoituksia sen ympärillä, mutta se varmistaa, että kokonaisuus pysyy hallinnassa.

 – Vesa Engdahl

Salkunhoito on vasta toinen puoli palvelua

Vaikka haastattelu on tähän asti käsitellyt salkunhoitoa, Engdahl muistuttaa, että kyse on vasta puolesta ammattimaista varainhoitoa. Toinen puoli on jatkuva asiakastyö: jokaisella asiakkaalla on oma pankkiiri, joka vastaa asiakkuudesta, tuntee asiakkaan tilanteen ja pitää yhteyttä ennalta sovitulla tavalla.

”Salkunhoitotiimi vastaa siitä, että salkkuja hoidetaan kurinalaisesti. Pankkiiri sen sijaan vastaa siitä, että ratkaisu vastaa asiakkaan elämää myös silloin, kun tilanne muuttuu. Yrityskauppa, sukupolvenvaihdos tai eläkkeelle jääminen voi muuttaa tavoitteita olennaisesti, ja silloin salkun on muututtava mukana. Ilman tätä keskusteluyhteyttä paraskin salkunhoito jää irralliseksi”, Engdahl sanoo.

Syvimmillään yhteistyö laajenee varallisuudenhoidoksi, jossa asiakkaan kokonaisuutta tarkastellaan sijoitussalkkua laajemmin. Silloin käydään läpi esimerkiksi se, missä puitteissa varallisuutta on järkevintä hallita ja tarvitaanko sijoittamista varten vakuutuskuorta tai holding-yhtiötä. Samalla varmistetaan, että perheen juridiset asiakirjat, kuten testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset, ovat ajan tasalla.

”Mitä suurempi ja monimuotoisempi varallisuus on, sitä suurempi hyöty palvelusta voi syntyä salkun ulkopuolella. Rakenteet ja asiakirjat eivät ole sijoituspäätöksiä, mutta ne voivat olla kriittisessä asemassa siinä, kuinka hyvin varallisuus lopulta palvelee omistajaansa ja tämän perhettä”, Engdahl toteaa.

Aika tekee suurimman työn

Pitkä sijoitushorisontti tekee Engdahlin mukaan lopulta suurimman osan työstä sijoittajan puolesta. Korkoa korolle -ilmiö kasvattaa varallisuutta vuosien mittaan, ja historiallisesti tuottojen vaihtelu on tasoittunut aikavälin pidentyessä.

”Pitkäjänteisessä sijoittamisessa ajan merkitys on tärkeämpi kuin täydellinen ajoitus. Emme väitä tietävämme, mitä markkinoilla tapahtuu ensi vuonna. Sen sijaan rakennamme salkut niin, että ne kestävät erilaisia markkinaympäristöjä ja palvelevat asiakkaan tavoitteita vuosikymmenten yli”, Engdahl päättää.

Tätä kirjoitusta ei pidä käsittää sijoitussuositukseksi tai -neuvoksi, eikä kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoitustoimintaan liittyy aina taloudellinen riski. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä.