Tasapainottelua taantuman ja korkosyklin välissä

    Jesse Järvinen / 12.01.2023

    Nykyisen pituista laskumarkkinaa täytyy hakea aina finanssikriisistä asti vuodelta 2008. Tuolloin finanssijärjestelmä ja erityisesti pankit ja rahoitusinstituutiot olivat kovan stressitestin partaalla. Syinä olivat muun muassa keskuspankin pitkään ajama matala korkotaso, holtiton asuntolainaus, asuntolainajohdannaiskaupan läpinäkymättömyys, pankkivalvonnan puute ja näitä koskevien pankkien sekä instituutioiden riskinotto- ja tuottohalukkuus.

    Rahoitussektori on kulkenut tuosta kriisistä pitkän matkan. Sääntelyn puutteellisuudesta aiheutunut kriisi on historiaa, ja sektori on kokenut täysimittaisen sääntelyvyöryn. Uudistusten tarkoitus olikin samankaltaisen systeemishokkien torjuminen tulevaisuudessa. Näiden yritysten pääoma- ja likviditeettivaatimuksia kohotettiin, jotta syklien nousut ja laskut olisivat pehmeämpiä.

    Tulevalle vuodelle monet talouden indikaattorit odottavat taantumaa niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Odotamme kuitenkin pankkien osoittavan vahvaa taloudellista tuloksentekolaatua tämän vuoden aikana taantumaa vastaan. Pankkien tekemät varaukset johtuvat suuremmilta osin makrotalouden odotusten heikentymisestä alhaisempien BKT-ennusteiden mukana.

    Lähitulevaisuus näyttää, kuinka suurena taantuma osuu pankkeihin ja minkälaisen jäljen se jättää. Lähtökohdat ovat kuitenkin täysin erilaiset kuin finanssikriisissä. Taseet ovat paremmassa kunnossa, mikä jättää suuremman varan luottotappiovarauksille.

    Uusi korkoympäristö – negatiivisista koroista positiivisiin

    Pankkien tärkein ansaintaa ja tuloksia paisuttava tekijä tulee olemaan vielä jonkin aikaa korkokate (NII, net interest income) korkeampien korkojen takia. Vuoteen 2022 lähdettiin vielä negatiivisten lyhyiden korkojen ympäristöstä, mutta vuoden 2023 alussa ympäristö on jo täysin muuttunut. Asuntolainoihin ja korkotuotteisiin sidotut korot ovat moninkertaistuneet keskuspankkien ajamana. Vaikka korkojen nopeusherkkyys heikkenee ajan myötä, korkojen odotetaan nousevan vielä maltillisesti ja samalla pysyvän pidempään positiivisena.

    Keskikorot ovat nousussa merkittävästi, erityisesti EKP:n osalta. Vuoden 2022 viimeisen ja vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen keskikorot ovat merkittävästi suuremmat verrattuna vuoden 2022 muihin kvartaalin keskikorkoihin. Tämän odotetaan siivittävän pankkien parempia tuloksia vuonna 2023. Ohjauskorkojen nostot rahapolitiikan välineenä ovat olleet historiallisesti merkittävän nopeita niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Keskikorkojen nopeusmuutos on suotuisin juuri vuoden 2022 Q4-tuloksiin nähden, mutta hidastuu vuoden 2023 aikana EKP:n tekemien koronnostojen mukana.

    Finlandia Laatuyhtiöt -rahastossa olemmekin lisänneet finanssisektorin painoa viimeisten kuukausien aikana. 

    Artikkelit

    Lisää artikkeleita

    Markkinakatsaus toukokuu 2024

    Lue lisää

    Finlandia Korkotuotto -rahastolle kaksi arvostettua Lipper-palkintoa Pohjoismaiden parhaana

    Lue lisää

    USA:n osakemarkkina kallis – ollako vai eikö olla?

    Lue lisää