Lähi-idän kriisi runtelee sijoitusmarkkinoita
Vuoden 2026 alku on ollut poikkeuksellisen monisyinen sijoitusmarkkinoilla. Maailmantalous on tilanteessa, jossa inflaatio on rauhoittunut, rahapolitiikka ja korot ovat tasapainottuneet ja talouskasvu on vakaata, joskin maltillista, mutta samalla geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt jyrkästi. USA:n ja Iranin välinen konflikti on nostanut öljyn hinnan korkealle tasolle ja lisännyt epävarmuutta globaalissa taloudessa. Geopoliittisten riskien ja energiamarkkinoiden epävarmuuden ohella talous- ja sijoitusympäristöön heijastuvat vahvasti myös tekoälyn tuoma vahva teknologinen murros sekä valtioiden kasvavat velkatasot.
Energiamarkkinat kriisin polttopisteessä
Yksi vuoden 2026 merkittävimmistä taloudellisista riskeistä on Lähi-idän geopoliittinen tilanne. USA:n ja Iranin välinen konflikti on lisännyt jännitteitä koko Lähi-idän alueella ja nostanut öljyn sekä maakaasun hintaa. Energian hinnan raju kohoaminen on lattamassa maailmantalouden monella tapaa ahtaalle. Korkeammat öljyn ja maakaasun hinnat kasvattavat yritysten kustannuksia ja vähentävät kuluttajien käytettävissä olevia reaalituloja. Toisaalta energian hinnan nousu hyödyttää energia-alan yrityksiä ja voi lisätä pidemmällä aikavälillä investointeja energiantuotantoon ja uusiutuvaan energiaan.
”Lähi-idän kriisi sotkee maailman energiamarkkinoita ja varjostaa maailmantalouden kasvunäkymiä”
Energian ollessa keskeinen tuotantopanosten ja kulutuksen komponentti, sen kallistuminen lisää inflaatiopaineita. Korkea energianhinta hidastaa myös talouskasvua. Historiallisesti monet talouden taantumat ovat liittyneet öljyn ja muun energian hintojen voimakkaaseen nousuun. Tämän ohella energiamarkkinoiden epävarmuus lisää sijoitusmarkkinoiden volatiliteettia. Sijoittajat reagoivat nopeasti geopoliittisiin tapahtumiin, mikä johtaa usein voimakkaisiin tuottoheilahteluihin niin osake- kuin korkomarkkinoillakin.
Lähi-itä on keskeinen alue globaalissa energiajärjestelmässä, ja kriisit siellä heijastuvat nopeasti maailman talouteen. USA:n ja Iranin konfliktin seurauksena öljy- ja maakaasukuljetukset Lähi-idästä Persianlahden kautta muualle maailmaan ovat häiriintyneet vakavasti. Hormuzinsalmen kautta kulkee noin 20 % maailman öljystä ja Lähi-itä vastaa noin 30 % maailman öljyntuotannosta. Salmi on tärkeä myös nesteytetyn maakaasun kuljetuksille. Tällä hetkellä laivaliikenne Hormuzinsalmessa on lähes pysähtynyt.
Konfliktin pitkittyessä vauriot taloudelle ja sijoitusmarkkinoille voivat olla mittavia
Mikäli kriisi ratkeaa jo lähiviikkojen kuluessa ja öljyn hinta palautuu tämän myötä lähemmäs kriisiä edeltänyttä tasoa, reaalitaloudelliset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kriisin pitkittyminen ja öljyn hinnan jääminen korkeaksi sen sijaan kiihdyttäisi inflaatiota ja hidastaisi maailmantalouden kasvua. Olettaen, että öljyn ja kaasun hinnat säilyvät nykyisellä tasollaan pitkään, kohonneiden hintojen suora vaikutus inflaatioon olisi Euroopassa noin 1 %-yksikkö ja USA:ssa 0,7–0,8 %-yksikköä. Mikäli öljy nousisi USD 150 tynnyriltä ja maakaasun hinta kohoaisi kriisiä edeltäneeltä tasoltaan esimerkiksi 120-150 % (toistaiseksi nousua noin +65 %), suora vaikutus inflaatioon olisi Euroopassa 1,5–2 %-yksikköä. Samalla euroalueen talouskasvu leikkaantuisi merkittävästi. Tällainen stagflaatioskenaario – korkea inflaatio yhdistettynä heikkoon talouskasvuun – olisi ongelmallinen Euroopan keskuspankille; inflaation takia korkoja olisi tarve nostaa, mutta talouden heikkouden takia siihen ei olisi varaa. Myös USA:n keskuspankki Fed voisi helposti olla saman haasteen edessä, joskin meneillään oleva kriisi heikentää erityisesti energiaa paljon tuovien talouksien, kuten Euroopan ja monien Aasian maiden, kasvunäkymiä. Geopoliittinen epävarmuus vähentää yleisesti ottaen myös yritysten investointihalukkuutta ja voi hidastaa maailmankauppaa. Investointien lykkääminen ja varautuminen mahdollisiin toimitusketjuhäiriöihin on myrkkyä koko maailmantaloudelle.
Lähi-idän kriisi on nostanut öljyn maailmamarkkinahintaa rajusti viime viikkoina
Lähde: Macrobond
Inflaatio rauhoittunut euroalueella ja USA:ssa keskuspankkien tavoitteiden tuntumaan – energian hintojen nousu uhkaa kiihdyttää inflaatiota uudelleen
Lähde: Macrobond
Lähi-idän kriisi painaa sijoittajien riskinottohalukkuutta
Geopoliittiset kriisit näkyvät sijoitusmarkkinoilla usein kolmella tavalla: 1) riskin välttäminen lisääntyy, 2) turvasatamasijoitusten kysyntä kasvaa ja 3) energiamarkkinoilla volatiliteetti kohoaa ja hinnat nousevat.
Meneillään olevalla Lähi-idän kriisillä ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä reaalitaloudellisia vaikutuksia, vaan vaikutukset sijoitusmarkkinoille ovat johtuneet pääosin epävarmuuden lisääntymisestä. Kriisi on painanut maantieteellisistä alueista eniten Eurooppaa, Aasiaa ja kehittyviä markkinoita. USA:n osakemarkkina on selvinnyt vähemmällä. Turvasatamavaikutuksen myötä USA:n dollari on vahvistunut. Konflikti on varjostanut erityisesti syklisiä toimialoja, kuten teollisuutta ja kuljetusta. Puolustus- ja energiayhtiöt ovat sen sijaan pärjänneet paremmin. Erityisesti energiasektorin osakkeet ovat saaneet nostetta öljyn ja kaasun hinnan noususta. Perinteisestä reaktiosta poiketen turvasatamana pidetyn kullan hinta ei ole enää jaksanut nousta lisää meneillään olevan kriisin aikana. Geopoliittisten kriisien yhteydessä pääomia kanavoituu tavallisesti osakkeista korkosijoituksiin – erityisesti valtionlainoihin. Valtionlainojen kysynnän kasvaessa korot normaalisti laskevat, mutta tällä kertaa näin ei ole käynyt. Keskeisten länsitalouksien korot ovat liikkuneet enemmänkin ylöspäin. Varsinkin lyhyet korot ovat nousseet. Taustalla voi osin olla teknisiä syitä, mutta myös huoli inflaatiopaineiden kasvusta ja inflaation kiihtymisestä kriisin mahdollisesti pitkittyessä.
”Katsomme sijoitusmarkkinoiden hinnoittelevan Lähi-idän kriisin jäämistä lyhyeksi ja rajatuksi”
Toistaiseksi Lähi-idän kriisin aiheuttama osakemarkkinoiden lasku on ollut varsin maltillista. Osakekurssit eivät ole romahtaneet millään keskeisellä markkinalla, mikä antaa olettaa, että sijoittajat luottavat edelleen konfliktin muodostuvan verrattain lyhytaikaiseksi, jolloin energiahinnat nousevat tilapäisesti ja talousvaikutukset jäävät rajallisiksi. Mikäli konflikti laajenisi ja muodostuisi pitkäaikaiseksi, energian hinta jäisi korkealle, inflaatio kiihtyisi uudelleen ja talouskasvu kärsisi, osakkeilla olisi mielestämme tilaa tulla alas nykyistä rajumminkin.
Toisaalta huomioitavaa on, että Lähi-idän kriisi on markkinoille tällä hetkellä ennen kaikkea epävarmuustekijä. Maailmantaloutta tukevat edelleen useat positiiviset tekijät. Talouskasvu on USA:ssa hyvällä tasolla ja euroalueen talous on näyttänyt piristymisen merkkejä. Yritysten tuloskasvun ennakoidaan olevan USA:ssa tänä vuonna erittäin pirteää samalla, kun euroalueen yritysten tulossyklin odotetaan vahvistuvan vuoden edetessä. Työmarkkinat ovat monissa maissa vahvat ja työttömyysaste on historiallisen matalalla tasolla. Lisäksi teknologinen murros – erityisesti tekoälyn ja digitalisaation nopea kehitys – luo uusia investointimahdollisuuksia ja parantaa pitkän aikavälin tuottavuusnäkymiä. Suurin taloudellinen riski liittyykin juuri energian hintojen nousuun ja toimitusketjuihin. Jos energian tarjonta häiriintyy merkittävästi, vaikutukset voivat näkyä nopeasti inflaatiossa, keskuspankkien rahapolitiikassa ja sijoitusmarkkinoilla riskinkarttamisen kasvamisena.
”Lähi-idän konfliktista huolimatta maailmantalouden perustekijät ovat edelleen vakaita ja kohtuullisen vahvoja”
Louvintaa karikkoisilla vesillä
USA:n osakemarkkinat ovat edelleen globaalin sijoitusmaailman keskiössä. Teknologiasektorin merkitys on kasvanut tekoälyinvestointien kiihtyessä. Suurten teknologiayhtiöiden vahva tuloskasvu on tukenut markkinoita jo pidemmän aikaa, joskin nyttemmin on näkynyt merkkejä osakenousun muuttumisesta aiempaa laaja-alaisemmaksi. Nyt nähdystä markkinaepävarmuudesta huolimatta USA:n osakemarkkinoiden arvostustasot ovat edelleen historiallisesti korkeita. Tämä tekee markkinoista herkkiä korkotason muutoksille sekä talouskasvun hidastumiselle.
Vaikka dollari ja USA:n osakemarkkinat ovatkin toimineet viime viikkoina sijoittajien turvasatamana, öljyn hinnan voimakas nousu voi vaikuttaa negatiivisesti myös USA:n markkinoihin, koska energian kallistuminen heikentää kuluttajien ostovoimaa ja nostaa yritysten kustannuksia. Lohtuna on, että USA on vähemmän riippuvainen tuontienergiasta kuin monet muut kehittyneet taloudet. Tämä antaa sille jonkin verran suojaa energian hinnan nousua vastaan.
Euroopan osakemarkkinat ovat viime vuosina olleet arvostustasoltaan selvästi USA:n markkinoita matalammalla tasolla. Tämä on herättänyt sijoittajien kiinnostusta erityisesti tilanteessa, jossa monet kansainväliset sijoittajat ovat etsineet hajautushyötyjä USA:n markkinoiden rinnalle. Eurooppalaisia osakemarkkinoita on tukenut pankkisektorin parantunut kannattavuus. Korkeamman korkotason ansiosta pankkien korkokate on kasvanut, mikä on vahvistanut niiden tuloskehitystä. Myös energiasektori on hyötynyt öljyn ja kaasun korkeammista hinnoista, mikä on parantanut energiayhtiöiden tuloksia ja osinkonäkymiä. Toisaalta Euroopan markkinoita varjostavat edelleen rakenteelliset haasteet, kuten heikko tuottavuuskehitys ja väestön ikääntyminen. Lisäksi geopoliittiset uhkatekijät, erityisesti Ukrainan sodan jatkuminen ja Lähi-idän kriisi, lisäävät markkinaepävarmuutta ja latistaa sijoittajien riskinottohalukkuutta. Kaiken kaikkiaan Euroopan osakemarkkinoiden tuotto-odotukset vuodelle 2026 ovat kuitenkin USA:n tapaan maltillisen positiiviset. Euroopassa sijoittajien mielenkiinto kohdistuu erityisesti energia-, puolustus- ja infrastruktuurisektoreihin.
”Kasvanut epävarmuus peräänkuuluttaa sijoitussalkun riittävää hajautusta ja hyvää riskien hallintaa”
Kaiken kaikkiaan sijoitusmarkkinoiden menestyksen kannalta keskeistä on oikeanlainen tasapaino talouskasvun, inflaation, korkotason ja geopoliittisten riskien välillä. Vaikka lyhyen aikavälin epävarmuus onkin lisääntynyt, globaalin talouden perustekijät ovat mielestämme edelleen suhteellisen vakaita. Nykyisessä kasvaneen epävarmuuden toimintaympäristössä riittävä hajautus, pitkän aikavälin näkökulma ja riskien hallinta ovat sijoittajan kannalta keskeisiä menestystekijöitä.
USA:n osakemarkkinoiden P/E-arvostus edelleen korkea – Eurooppa arvostettu pitkän aikavälin keskiarvoon
Lähde: Bloomberg
USA:n S&P500-yhtiöiden tuloskasvun odotetaan olevan edelleen vahvaa tänä vuonna
Lähde: Bloomberg
Euroopassa Stoxx600-yritysten tulossyklin ennustetaan olevan kääntymässä vahvempaan kuluvana vuonna
Lähde: Bloomberg
.jpg)
