Markkinoiden valokeilassa tuloskausi, geopolitiikka ja vaalit
Vuoden kolmannen neljänneksen tulosjulkistuskausi on edennyt USA:ssa suotuisissa merkeissä, mutta meillä euroalueella ei niinkään. USA:ssa S&P500-yhtiöiden tuloskasvu jatkuu, tähän mennessä julkistetuista Q3-tuloksista 75 % on ylittänyt analyytikkojen ennusteet ja seuraavan vuoden aikana tuloskasvun odotetaan kiihtyvän. Euroopassa Stoxx600-yhtiöistä 55 % on raportoinut odotuksia paremman Q3-tuloksen ja yli tulevan talven tuloskasvun odotetaan säilyvän vaisuna. USA:n presidentinvaalit ovat käsillä. Emme usko tämän aiheuttavan suurempia häiriöitä markkinoilla. Pidemmällä aikavälillä hallinnon vaihtumisen myötä USA:n budjettialijäämät uhkaavat kasvaa, mikä voi ajaa maan julkisen talouden kestämättömään tilaan. Kiristynyt geopoliittinen tilanne niin Euroopassa, Lähi-idässä kuin Aasiassakin aiheuttaa aitoa huolta sijoittajien keskuudessa. Meneillään olevien konfliktien syvenemisellä ja laajenemisella voi olla vakavia seurauksia koko maailmantaloudelle – niin kasvulle ja kauppavirroille kuin inflaatiolle ja koroillekin.
Q3-tulosjulkistuskausi etenee myötätuulessa
USA:n talous on edelleen hyvässä vedossa ja yrityksen tulokset kasvavat. Meneillään oleva yritysten kolmannen vuosineljänneksen tulosjulkistuskausi on osoittautumassa odotettua paremmaksi. Tällä hetkellä, kun S&P500-yhtiöistä on raportoinut lähes puolet, tuloksista 75 % on ylittänyt analyytikoiden konsensusennusteet. Tulospettymyksiä on ollut 17 %. Tuloskauden alla syyskuussa S&P500-yhtiöiden vuotuisen tuloskasvun ennakoitiin päätyvän viitisen prosenttia plussalle. Tähän mennessä tuloksensa julkistaneiden yhtiöiden osalta toteutunut tuloskasvu on 9,0 %. Eniten tulokset ovat nousseet vuodentakaisesta teknologiassa, kommunikaatiossa ja terveyspalveluissa.
Kaiken kaikkiaan USA:n S&P500-yhtiöiden tulossyklin ennustetaan vahvistuvan vuoden 2025 aikana. Tuloskasvua tarvitaankin, jotta osakemarkkinoiden kohonnut arvostustaso olisi perusteltu. Erityisesti monet suuret teknologiayhtiöt – kuten esimerkiksi ns. suurenmoinen seitsikko – ovat korkealle arvostettuja. Tämä nostaa koko osakemarkkinan keskimääräisiä arvostuskertoimia. Tällä hetkellä S&P500-indeksin markkina-arvopainotettu P/E-kerroin 12kk:n rullaavilla tulosennusteilla on 22,7. Tämä ylittää pitkän aikavälin keskiarvon noin kolmanneksella. Ilman seitsemää suurta teknologiayhtiötä – Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia ja Tesla – S&P500-indeksi P/E on tämän vuoden tulosennusteilla noin 18 ja ensi vuoden ennusteilla hieman yli 17, mikä vastaa pitkän aikavälin keskiarvoa. Näin ollen, josko tietyt teknojätit voidaan mieltää arvostuksiltaan kalliiksi, tämä ei koske koko USA:n osakemarkkinaa. Laajemmin markkina on arvostettu verrattain kohtuullisesti ja monien pienempien yhtiöiden hinnoittelua suhteessa yhtiöiden tekemiin tuloksiin voidaan pitää jopa edullisena.
USA:n talous- ja yritysten tuloskasvunäkymät alkavalle talvelle ovat euroaluetta vahvempia
Euroalueella tuloskasvu on ollut heikkoa ja sen ennustetaan jatkuvan vaatimattomana yli talven. Vasta kevään tullen taloudessa ja yritysten tuloskasvussa ennakoidaan selvää käännettä parempaan. Ennen Q3-tulosjulkistuskauden alkua syyskuussa Stoxx600-yhtiöiden tulosten ennakoitiin kohoavan noin 4 % vuotta aiemmasta. Nyt, kun tuloksista on julkistettu runsas kolmannes, toteuma on 0 %. Julkistetuista tuloksista 55 % on ylittänyt analyytikoiden konsensusennusteet. Tulospettymyksiä on ollut 36 %. Stoxx600-yhtiöiden tuloskasvun odotetaan vahvistuvan ensi vuonna euroalueen talouskasvun piristymisen myötä.
Heikko talous- ja yritysten tuloskasvu ovat johtaneet viime vuosina Euroopassa huonompaan osakemarkkinoiden kehitykseen USA:han verrattuna. Lohdullisena voidaan pitää ainoastaan sitä, että Euroopan osakemarkkina on lähtökohtaisesti maltillisesti arvostettu. Stoxx600-yhtiöiden arvostus suhteessa yritysten tekemiin tuloksiin on lievästi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Tällä Hetkellä Stoxx600-yhtiöiden P/E-kerroin on 14,1 samalla, kun pitkällä aikavälillä kerroin on ollut keskimäärin 15.
S&P500-yhtiöiden liikevaihto ja tuloskasvu, y/y-muutos
USA:n Q3-tuloskausi edennyt tyydyttävästi – vuonna 2025 tuloskasvutahdin odotetaan kiihtyvän
Lähde: Bloomberg
Stoxx600-yhtiöiden liikevaihto ja tuloskasvu, y/y-muutos
Euroopan Stoxx600-yritysten tuloskasvu vaatimatonta – tuloskasvun odotetaan säilyvän heikkona yli tulevan talven
Lähde: Bloomberg
USA:n S&P500-indeksin valuaatio kohonnut korkeaksi – Euroopan ja Suomen valuaatio lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa
Lähde: Bloomberg
S&P500-ideksin arvostusta nostaa suuret teknologiayhtiöt – ilman ns. suurenmoista seitsikkoa valuaatio lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa
Lähde: Bloomberg
USA:n uuden hallinnon myötä julkisen talouden alijäämät uhkaavat kasvaa
USA:ssa 5.11. järjestettävien presidentinvaalien kynnyksellä ehdokkaiden kannatustilanne on tiukka. Mielipidemittauksissa varapresidentti Kamala Harris johtaa niukasti kisaa entistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan, mutta vedonlyöntitoimistojen kertoimien perusteella Trump on ennakkosuosikki. Käytännössä vaalit ratkaistaan vaa'ankieliosavaltioissa. Tulipa presidentiksi valittua sitten Harris tai Trump, odotamme uuden hallinnon harjoittaman politiikan johtavan USA:n valtiontalouden alijäämien paisumiseen, talouskasvun kiihtymiseen lyhyellä aikavälillä ja dollarin vahvistumisen, mutta samalla inflaation kiihtymiseen ja korkojen kohoamiseen. Elvyttävän finanssipolitiikan tukemana taloudella menee todennäköisesti hyvin tulevana vuonna, mutta pidemmällä aikavälillä – käytännössä vuodesta 2026 eteenpäin – kiihtyvä inflaatio ja nousevat korot voivat heikentää yritysten ja kokonaistalouden suoriutumista, mikä heittää ikävän varjon osakemarkkinoiden menestyksen ylle.
Uuden hallinnon myötä USA:n julkinen velka uhkaa paisua entisestään
Huolestuttavinta USA:n talouden pidemmän aikavälin näkymien kannalta on, ettei kummankaan presidenttiehdokkaan ohjelmissa esitetä aikomusta vakauttaa USA:n raskaasti alijäämäistä julkista taloutta. Sekä Trumpin että Harrisin poliittiset ohjelmat pitävät sisällään toimenpiteitä, jotka todennäköisesti kasvattavat budjettialijäämiä entisestään ja ovat ajamassa USA:n julkista taloutta kestämättömään tilaan. Harris ajaa suurituloisten ja yritysten verokevennyksistä luopumista ja samalla keskiluokan verohuojennusten lisäämistä ja julkisten menojen kasvattamista koulutuksessa ja lastenhoidossa. Harrisin linjaa voidaan pitää perhekeskeisenä poliittisena agendana. Trumpin ohjelma on sen sijaan selvemmin yrityskeskeinen, jossa laajennettaisiin kaikkia henkilökohtaisia veroalennuksia, mutta erityisesti leikattaisiin yritysveroastetta edelleen. Menopuolella Trump haluaa lisätä puolustusmenoja. Säästöjä haettaisiin sosiaalietuuksista ja ilmaston suojelusta. Trumpin ohjelmassa suuri tulolähde olisi aiempaa korkeammat tuontitullit. Varsinkin Trumpin pyrkimys nostaa tullitariffeja ja pysäyttää maahanmuutto – joka olisi isku työvoiman tarjonnalle – voisi johtaa helposti korkeampaan inflaatioon. Tämä puolestaan voisi keskeyttää Fedin koronlaskut ja johtaa korkeampaan korkotasoon.
Kiristyvä geopoliittinen tilanne varjostaa markkinoita
Geopoliittisesta riskistä on tullut yhä merkittävämpi globaaleihin investointipäätöksiin vaikuttava tekijä. Epävarmuutta hallitessaan sijoittajat joutuvat navigoimaan aiempaa monimutkaisempien alueellisten jännitteiden ja konfliktien maisemassa, jossa yksittäisten maiden tai maantieteellisten alueiden tapahtumat vaikuttavat haitallisesti maailmanlaajuisesti sijoitusmarkkinoihin, investointeihin tai yrityksiin.
Geopoliittiset riskit voivat nousta useita lähteistä, kuten poliittisista tapahtumista, aseellisista konflikteista, luonnonmullistuksista tai kulkutaudeista. Muutama vuosi siten koronapandemia mullisti samanaikaisesti lähes kaikkien maailman maiden poliittista, sosiaalista ja taloudellista ympäristöä. USA:n ja Kiinan välinen kauppasota, joka lähti aivan uusille kierroksille presidentti Donald Trumpin hallintokaudella vuosina 2017–2021, jatkuu edelleen kiivaana ja lisää jännitteitä maiden välillä. Tämän ohella Kiinan ja USA:n suhteita on hiertänyt jo pitkään Taiwanin kysymys, eikä tässä ole valitettavasti nähtävissä liennytyksen merkkejä.
Geopoliittisten uhkien saralla maailma on kulkemassa huonompaan suuntaan
Yleisesti ottaen kauppajännitteet, kansakuntien väliset aggressiot ja poliittisen ympäristön muutokset lisäävät helposti sijoitusmarkkinoiden volatiliteettia. USA:n presidentinvaalien kynnyksellä USA:n kauppapoliittisissa linjauksissa ja julkisen talouden hoitoon liittyvissä asioissa ollaan jälleen vedenjakajalla. Mikäli Donald Trump tulee valituksi presidentiksi kauppasota Kiinan kanssa ei olisi ainakaan lievenemässä. Edessä uhkaa olla merkittäviä talouden protektionistisia toimia. USA:n presidentin vaihdos tuo epävarmuutta tulevaan talouslainsäädäntöön. Sekä Trumpin että Harrisin tapauksessa USA:n budjettialijäämien ja valtion velan voidaan odottaa kasvavan, mikä on viemässä USA:n julkista taloutta kestämättömään tilanteeseen. Tällä saattaa olla vaikutuksia rahan hintaan ympäri maailmaa.
Suurimmat geopoliittiset riskit liittyvät kuitenkin tällä hetkellä kansakuntien aggressioihin toista kohtaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on jakanut valtioita maailmanlaajuisesti eri leireihin uskollisuuden ja tuen osalta. Lähes poikkeuksetta läntiset teollisuusmaat seisovat Ukrainan takana, ja ovat ilmoittaneet halukkuudestaan tukea Ukrainaa sen sotaponnisteluissa. Sen sijaan sellaiset maat kuten Kiina, Iran ja Pohjois-Korea ovat olleet vahvasti kallellaan Venäjään päin. Viimeisimpänä siirtona Pohjois-Korea on jopa lähettänyt pienen määrän sotilasjoukkoja taistelemaan Venäjän rinnalla Ukrainaa vastaan. Toistaiseksi Venäjän ja Ukrainan väliselle sodalle ei näy loppua, vaan pikemmin riskinä on konfliktin laajentuminen ja huomattava pitkittyminen.
Geopoliittiset tekijät ovat nousseet nopeasti sijoituspäätöksenteon ytimeen
Keskeisistä geopoliittisista riskeistä puhuttaessa Lähi-idän ruutitynnyrin räjähtämistä ei voida sivuuttaa. Hieman yli vuosi sitten Hamas teki laajan ohjusiskun Israelin alueelle, jonka jälkeen Israel aloitti massiivisen sotilasoperaation palestiinalaisalueilla Hamasin kukistamiseksi. Nyttemmin kohteena on ollut Hamasin ohella myös Hizbollah ja konflikti on laajentunut Libanonin ja Syyrian eteläosiin sekä Iraniin. Iran on tehnyt Israeliin kaksi ohjushyökkäystä, ja Israel on vastannut näihin iskuihin. Lähi-idän tilanne on erittäin tulenarka ja aseellisen yhteydenoton laajentuminen on vakava ja todellinen riski. Geopoliittisten riskien seuranta ja niihin varautuminen on merkittävä osa Finlandian sijoituspäätöksentekoa. Sijoituspäätöksenteossa data-analytiikalla on merkittävä rooli siinä, miten arvioimme geopoliittisia riskejä ja vastaamme niihin. Reaaliaikainen uutisoinnin seuranta mahdollistaa maailman markkinoiden jatkuvan arvioinnin ja vahvistaa kykyämme ottaa huomioon kasvaneet geopoliittiset riskit salkunhoidossamme.
Viime viikkojen korkojen nousu huolestuttaa sijoittajia
USA:n kireä rahapolitiikka on tehnyt tehtävänsä – Inflaatio on hidastunut vuoden 2022 kesäkuun 9,1 %:n huipusta 2,4 %:iin syyskuussa 2024, työttömyysasteen nousu ja palkkainflaation taittuminen kertovat työmarkkinoiden jäähtymisestä ja talouskasvu arvioidaan olevan hidastumassa, joskin sen odotetaan edelleen jatkuvan terveellä tasolla. Hintatason nousun hellittäminen antaa nyt tilaa rahapolitiikan keventämiselle. Syyskuussa keskuspankki Fed aloittikin viimein korkoleikkauksensa ja marras-joulukuussa ohjauskoron laskuja on odotettavissa lisää. Markkinakorot ovat jo pitkään hinnoitelleet keskuspankin koron alennuksia. Viimeisen puolentoista kuukauden aikana USA:n pitkät korot ovat kuitenkin pompanneet selvästi ylöspäin, mikä on herättänyt lievää huolta osakemarkkinoilla. Lokakuun lopulle tultaessa USA:n 10-vuoden korko on noussut syyskuun puolivälin pohjista noin 0,6 prosenttiyksikköä 4,25 %:iin, mitä voidaan pitää merkittävänä liikkeenä. Korkoliikkeen jatkuminen ylöspäin ei olisi hyvä uutinen osakemarkkinoille saatikka sitten pitkiin valtion lainapapereihin sijoittaville.
USA:n neutraali korkotaso saattaa olla aiemmin kuviteltua korkeampi
Parina viime vuotena USA:n talous on absorboinut korkotason nousun hyvin. Korkojen noususta huolimatta talous on välttänyt taantuman ja jatkanut tukevaa kasvuaan. Tämä on herättänyt ajatuksen siitä, että ”neutraali korkotaso” voi olla korkeampi kuin aikaisemmin on kuviteltu. Odotukset keskuspankin rahapolitiikan keventämisestä vuosina 2025–2026 ja korkotasosta pidemmällä tulevaisuudessa ovat voineet olla liian toiveikkaita. On mahdollista, että keskuspankki laskee korkojaan vähemmän ja hitaammin kuin on ajateltu ja korot jäävät pysyvästi ennakoitua korkeammalle tasolle, johon pitkät korot ovat nyt reagoineet. Lähestyvät USA:n presidentinvaalit ja hallinnon vaihtuminen voivat myös olla osasyy tapahtuneeseen pitkien korkojen nousuun, sillä jatkossa valtion talouden alijäämien uskotaan paisuvan entisestään. Näiden alijäämien kattaminen pyrkii nostamaan lainarahan hintaa USA:lle. Tämän ohella, mikäli Donald Trump valitaan seuraavaksi presidentiksi, mahdollisella siirtolaisuuden rajoittamisella ja tullitariffien kiristämisellä on inflatorisia vaikutuksia, mikä sekin on omiaan ajamaan korkotasoa ylöspäin.
USA:n kuluttajahintainflaatio on hidastunut ja lähestyy keskuspankin asettamaa 2 %:n hintavakaustavoitetta
Lähde: Macrobond
USA:n palkkainflaatio (työtuntiansioiden vuosimuutos)
USA:n palkkainflaatio on taittunut kertoen työmarkkinoiden jäähtymisestä
Lähde: Macrobond
USA:n työttömyysaste
USA:n työttömyysaste on noussut, mutta on edelleen historiallisesti erittäin alhaisella tasolla
Lähde: Macrobond
USA:n 10-vuodden korkoon noussut viimeisen puolentoista kuukauden aikana nopeasti aiheuttaen lievää huolta osakemarkkinoilla
Lähde: Macrobond
Sijoitusallokaatiomme peruslinjat pysyvät ennallaan
Meneillään olevan syksyn aikana sijoitusallokaatiomme on pysynyt pääosin ennallaan. Olemme säilyttäneet osake–korko–painon neutraalissa asemoinnissa. Huolimatta USA:n osakemarkkinoiden korkeammista arvostuskertoimista ylipainotamme osakesijoituksissamme kyseistä markkinaa. Katsomme USA:n talouden ja yritysten tuloskasvun jatkuvan euroaluetta suotuisampana. Osakeallokaatiossamme USA:n paino on kolme neljännestä. Euroopassa osakesijoituksistamme on noin viidennes ja loput Aasian markkinoilla. Korkoallokaatiossamme suosimme yrityslainoja. Pidämme sekä korkean luottoluokituksen että matalamman luottoluokituksen ns. high yield –lainat ylipainossa. Valtionlainat ovat korkoallokaatiossamme toistaiseksi alipainossa ja pidämme niiden osalta duraation lyhyenä.
Isossa kuvassa luotamme edelleen osakemarkkinoiden nousutrendin jatkuvan ja USA:n tarjoavan houkuttelevinta tuottopotentiaalia
.jpg)
